Suomenma

Suomenma (suom.: Suomi [ˈsuo̯mi], roč.: Finland [ˈfinlɑnd]), täuz' oficialine nimi — Suomenman Tazovaldkund (suom.: Suomen tasavalta, roč.: Republiken Finland, pohjoižsaam.: Suoma dásseváldi), om valdkund Pohjoiževropas. Suomenman pälidn da kaikiš suremb lidn om Hel'sinki.

Suomenman Tazovaldkund
Suomen tasavalta (suom.)
Republiken Finland (roč.)

Flag	Valdkundznam
Pälidn	Hel'sinki
Eläjiden lugu (2018)	5,537,364[1] ristitud
Pind	338,145[2] km²
Kel'	suomen, ročin
Valdkundan pämez'	Aleksander Stubb (1, keväz'ku 2024—)
Päministr	Petteri Orpo (20, kezaku 2023—)
Religii	hristanuskond, ateizm
Valüt	evro (€) (EUR)[3]
Internet-domen	.fi[4], .ax (Ahvenanmal)
Telefonkod	+358
Aigvö	tal'vel UTC+2, kezal UTC+3

Pielinen-järv rahvahaližes Koli-puištos vn 2015 elokus, Pohjoižkarjal-agj

Vspäi 1995 om EÜ:n i Mail'man torguindorganizacijan ühtnijan, mülüb evron zonha sen alusenpanendaspäi vl 1999. Suomenma oli neitraližeks valdkundaks Toižen mail'man sodan jäl'ghe, no Venäman hogahtuz Ukrainha (vodelpäi 2022) vajehti ristitišton melid, i valdkund mülüb PAKO:ho vn 2023 sulaku 4. päiväspäi.

Istorii

Vn 1917 6. päiväl tal'vkud Suomenma tedištoiti ičeze ripmatomudes Venämaspäi. Imperijan čihodamine vei Rahvahanikoiden sodale Suomenmas vl 1918 (27. viluku — 16. semendku). Koumanden nevondkundaliž-suomalaižen sodan jäl'ghe (30. kül'mku 1939 — 13. keväz'ku 1940) Suomenma kadoti territorijan palad, no kaiči ripmatomut.

Valdkundan ezmäine Konstitucii oli olmas vspäi 1919, vajehtihe sidä äi kerdoid. Nügüdläine kahtenz' lugul Konstitucii^[5] om vahvištadud vl 1999, se om väges voziden 2007, 2011 i 2018 vajehtusidenke.

Geografijan andmused

Suomenman topografine kart (2006)

Suomenma om mavaldkundröunoiš Norvegijanke pohjoižes (röunan piduz — 709 km), Venämanke päivnouzmas (1309 km) da Ročinmanke päivlaskmas (545 km). Ühthine röunoiden piduz madme — 2563 km. Om meriröunpirdoid Estinmanke.

Suomenman suvižed da päivlaskmaižed randad lainištab Atlantižen valdmeren Baltijan meri, sen Suomen i Botnine lahted, randanpird — 1250 km koverikahuden lugemata, täuzin läz 40 000 km (sarita). Kaik om 81 tuhad sart läz mererandad enamba 100 m² surudel.

Pind: kaik — 338 145 km², saum vezid — 34 330 km² (10,2 %). Kaikiš korktemb čokkoim sijadase Haltitunturi (Haltiatunturi, Haltia, Halti)-mägen pautkel (1328 m ü.m.t. kortte).

Londuseližed varad — mec, metallad (raudkivend, vas'k, cink, hrom, nikel', hahktin, kuld, hobed).

Politine sistem

Suomenman parlamentan (Eduskunta:n, Riksdagen:an) pert' Hel'sinkiš vl 2008

Suomenma om unitarine prezidentiž-parlamentine tazovaldkund ühtenke palahiženke avtonomijanke (Ahvenanma). Suomenman konstitucijan mödhe, käskusenandai tobmuz om prezidentan da parlamentan käziš, i radonoigendai tobmuz om prezidental da Valdkundaližel Nevondkundal (suom.: Valtioneuvosto, roč.: Sratsrådet).

Kaik rahvaz valičeb prezidentad (suom.: Suomen tasavallan presidentti, roč.: Republiken Finlands president) kudeks vodeks, voib valitas kahtendeks strokuks jäl'geten. Prezident om armijan päkäsknik. Suomen parlament ezitoitab päministrad (suom.: Pääministeri, roč.: Statsminister) prezidentale, i prezident formaližikš paneb päministrad radsijha, mugažo Valdkundaližen Nevondkundan ühtnijoid-ki (ministrid) päministran rekomendacijan mödhe. Ministriden lugu ei voi olda enamba mi 18.

Parlament (suom.: Eduskunta, roč.: Riksdagen) om üks'kodine, siš om 200 deputatad. Kaik rahvaz valičeb heid nelläks vodeks.

Parlamentan ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2023 2. päiväl sulakud. Valitihe prezidentad vn 2024 28. päiväl vilukud i 11. päiväl uhokud, nügüdläine prezident sai vägestust kahtendes turas (51,62 %).

Kaikiš ülemb käskuzkundaline instancii om Suomenman Ülembaine käskuzkund (suom.: Korkein oikeus, roč.: Högsta domstolen).

Valdkundan pämehed

Suomenman prezidentiden nimikirjutez:

• Kaarlo Juho Stol'berg (1919−1925)
• Lauri Kristian Relander (1925−1931)
• Svinhufvud Per Evind (1931−1937)
• Küösti Kallio (1937−1940)
• Risto Rüti (1940−1944)
• Karl Gustaf Emil' Mannerhaim (1944−1946)
• Juho Kusti Paasikivi (1946−1956)
• Urho Kekkonen (1956−1982)
• Mauno Koivisto (1982−1994)
• Martti Ahtisaari (1994−2000)
• Tarja Halonen (2000−2012)
• Sauli Niinistö (1. keväz'ku 2012 — 1. keväz'ku 2024)
• Aleksander Stubb (1. keväz'ku 2024—)

Edeližed päministrad:

• Aleksander Stubb (24. kezaku 2014 — 29. semendku 2015)
• Juha Sipilä (29. semendku 2015 — 6. kezaku 2019)
• Antti Rinne (6. kezaku 2019 — 10. tal'vku 2019)
• Sanna Marin (10. tal'vku 2019 — 20. kezaku 2023)

Administrativiž-territorialine jagand

   Kacu kirjutuz: Suomenman administrativiž-territorialine jagand.

Suomenma jagase ühesatoštkümneks agjaks (regionaks) (suom.: maakunta / roč.: landskap), ned — kundoikš (suom.: kunta / roč.: kommun, oli niid 336 vl 2011) da lidnoikš (suom.: kaupunki / roč.: stad).

Suomenman agjoiden kart (2013)

Agjad

Agj	Pälidn	Eläjiden lugu (2012)
Udenma	Hel'sinki	1 550 362
Pirkanma	Tampereh	491 743
Suvipäivlaskmaine Suomenma	Turku	467 245
Pohjoižpohjanma	Oulu	397 964
Kesksuomenma	Jüväskülä	274 409
Pohjoižsavo	Kuopio	248 143
Sadakund	Pori	226 537
Päijät Häme	Laht	202 204
Suvipohjanma	Seinjogi	193 735
Laplandii	Rovanem'	183 318
Kümenlakso	Kouvol	181 775
Pohjanma	Vas	179 140
Kanta Häme	Hämenlidn	175 253
Pohjoižkarjal	Jogensu	165 869
Suvisavo	Mikoi	153 715
Suvikarjal	Lapenrand	133 249
Kainu	Kajani	81 232
Keskpohjanma	Kokkol	68 504
Ahvenanma	Mariehamn	34 014

Eläjad

Suomenmas elädas suomalaižed. Vn 2011 EÜ:n rahvahanlugemižen mödhe valdkundan eläjiden lugu oli 5,375,300 ristitud, vl 2017 — 5,509,717 ristitud^[6]. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt om nügüd', vspäi 2016 se ližadub immigracijan tagut tobjimalaz.

Mamankelen mödhe (vl 2017): suomen kel' — 87,9 %, ročin kel' — 5,2 %, venäkel' — 1,4 %, toižed keled — 5,5 %.

Uskondan mödhe (2017): lüteranižen jumalankodikundan uskojad — 70,9 %, ateistad — 26,3 %, ortodoksižed hristanuskojad — 1,1 %, toižed uskojad — 1,7 %.

Seičeme suomalašt kümnespäi elädas lidnas vai sen ümbrištos (vl 2013). Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. ristituid vl 2015, surembaspäi penembha): Espoo (pälidnan region), Tampereh, Vantaa (pälidnan region), Oulu, Turku, Jüväskülä, Kuopio, Laht. Kaik om 107 lidnad valdkundas (2013).

Rahvahanižanduz

Suomenma om šingotadud industrialine valdkund, rippub irdpol'žes torguindaspäi lujas märas. Vl 2023 valdkundan nominaline kogosüdäiprodukt oli 302 mlrd. US$ ekvivalentas (48. sija mail'mas; US$54,351 ühtele hengele, 15. sija) vai 338 mlrd. US$ tazostadud ostmižmahtusen mödhe (59. sija; US$60,897 ühtele hengele, 23. sija). Znamasine valdkundaline velg (KSP:n nellän videndest surtte vl 2024) i radotomudenmär (9,2 % vn 2025 vilukus, noriden keskes 20,6 % vn 2020 heinkus) oma ekonomikan päižikš problemoikš. Ižandusen päsarakod oma mašiništonsauvomine (elektrotehnine — Nokia), cellüloz-bumagaine (Stora Enso, UPM), kivivoihimine i mechimine, sömtegimišt, energetine (Fortum), turizm. Finansine voz' zavodiše 1. vilukud.

Kogosüdäiproduktan palad (2017): maižanduz 2,7 %, tegimišt 28,2 %, holitišiden sfer 69,1 %. Radajiden järgenduz sektoroidme (vn 2017 andmused): maižanduz i mecižanduz 1,4 %, tegimišt 10,5 %, sauvond 10,1 %, torguind 21,3 %, finansad, varmituz, professionaližed da biznesholitišed 20,3 %, transport da kommunikacijad 14,9 %, socialižed da personaližed holitišed 21,5 %.

Vl 2009 Suomenman päeksport oli likutimed da mašiništ (11 %), bumag (kirjutamha da painmaha, 10 %), TV- da radiooigendimed (6 %), pu (material) (läz 6 %); toine eksport — elektropalad (3 %), laivad da venehed (3 %), teraz (3 %), cink, nikel', avtod, zelläd da medicinižed instrumentad. Importan tavarad (2017) oma söndtavarad, kivivoi da sen ümbriradmižen produktad, himikalijad, transportine mašiništ, raud da teraz, mašinansauvomižen produkcii, kompjuterad, elektrotehnižen industrijan produkcii, tekstiližed kuidud i kanghad, villäd. Vl 2021 eksport i import oliba läz kohtaižed. Vl 2017 irdpol'žen torguindan päižed partnörad oliba Saksanma (Suomenman eksportan 14,2 % i importan 15,5 %), Ročinma (Suomenman eksportan 10,3 % i importan 11,0 %), Venäma (eksportan 5,7 % i importan 13,2 %), Kitai (eksportan 5,7 % i importan 7,3 %), Alamad (eksportan 6,9 % i importan 5,6 %), Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (eksportan 6,8 %), Sur' Britanii (eksportan 4,5 %).

Galerei

• 
  Prezidentan pert'kulu (Presidentinlinna / Presidentens slott) om valdkundan Prezidentan rezidencijaks (koumen kesken) ceremonijoiden täht, Hel'sinkin keskuzpala, eloku 2018
• 
  Kesäranta / Villa Bjälbo om Suomenman päministran oficialine rezidencii, Hel'sinki, uhoku 2021
• 
  Valdkundaline pert'kulu (Valtioneuvoston linna / Statsrådsborgen) Hel'sinkin Senatan torgul om Suomenman ohjastusen ministrišton sijaduseks, semendku 2013
• 
  Suomenman Ülembaine Käskuzkund (korkein oikeu, KKO / högsta domstolen, HD), Hel'sinki, kezaku 2022
• 
  Suomenman bank (keskuzbank, Suomen Pankki / Finlands Bank), Hel'sinki, semendku 2013
• 
  Valdkundan Röunantagaižiden azjoiden ministruz (Ulkoministeriö / Utrikesministeriet), Hel'sinki, kezaku 2008
• 
  Suomenman Nacionaline kirjišt (Kansalliskirjasto / Nationalbiblioteket), Hel'sinki, vn 2006 reduku vai sen aigemba