Märehtijät
From Wikipedia, the free encyclopedia
Märehtijät (Ruminantia) on sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäsryhmä, joka perinteisessä tieteellisessä luokituksessa on luokiteltu yhdeksi sorkkaeläinten lahkon alalahkoista. Se käsittää kuusi heimoa, jotka jaetaan kahteen ryhmään (osalahkoon), Tragulina ja Pecora:[1]
- Tragulina
- Kääpiökauriit Tragulidae
- Pecora
- Myskihirvet Moschidae
- Hirvieläimet Cervidae
- Kirahvieläimet Giraffidae
- Hanka-antiloopit Antilocapridae
- Onttosarviset Bovidae
Märehtijät | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
(luokittelematon): |
Märehtijät Ruminantia Scopoli, 1777 |
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Sorkkaeläinten luokitus on muilta osin osoittautunut luonnottomaksi, eikä perinteistä alalahkojakoa ole viime aikoina käytetty.[2][3] Kehityshistoriallisesti märehtijät (Ruminantia) muodostavat yhden sorkkaeläinten ja valaiden yhdessä muodostaman kehityslinjan (Cetartiodactyla tai uudelleen tulkittu Artiodactyla) neljästä päähaarasta.[4] Märehtijöille lähisukuisin ryhmä on valaiden ja virtahepojen yhdessä muodostama kehityshaara. Nykyinen muodollinen luokitus ei heijasta tätä kehityshistoriaa,[2] ja märehtijät on jäänyt määrittelemättömäksi luokittelutasoksi lahko- ja heimotasojen välille.
Märehtijät ovat kasvinsyöjiä, joiden ruoansulatuksen erityispiirteenä on, että ne pystyvät etumahojensa mikrobitoiminnan avulla hyödyntämään runsaskuituista, muuten heikosti sulavaa ravintoa sekä huonolaatuista valkuaista tai jopa aminohappoja yksinkertaisempia typpiyhdisteitä valkuaisen lähteenä. Ihmisen kotieläimistä nauta, lammas ja vuohi ovat märehtijöitä. Märehtimällä ravintonsa sulattavia nisäkkäitä on myös märehtijöiden taksonomisen alalahkon ulkopuolella; niitä ovat muiden muassa kengurut[5] ja kamelieläimet.
Lähes kaikilla Pecora-osalahkon märehtijöillä on sarvet. Sarvet eivät kuitenkaan ole ryhmää määrittävä yhteinen ominaisuus, vaan ne ovat kehittyneet itsenäisesti eri heimoissa.[1] Onttosarvisia (Bovidae) lukuun ottamatta märehtijöiden sarvia ei luokitella todellisiksi sarviksi, koska ne ovat joko haarautuneita (esim. hirvi) tai ne eivät kasva otsaluusta (kirahvit). Sorkkaeläinten ulkopuolella sarvikuonoilla on myös nenäluusta kasvavat sarvet, jotka eivät tosin ole todellisia sarvia. Nisäkkäistä vain onttosarvisilla on todelliset sarvet.