avuttaa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *abuttadak, equivalent to avu- (“help”) +‎ -ttaa. Cognates include Finnish auttaa and Karelian auttua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑʋutːɑː/, [ˈɑʋuˑtːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑʋutːɑː/, [ˈɑʋuˑtːɑː]
• Rhymes: -ɑʋutːɑː
• Hyphenation: a‧vut‧taa

Verb

avuttaa

1. synonym of avittaa

Conjugation

Conjugation of avuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avutan	en avuta	1st singular	oon avuttant, oon avuttanut	en oo avuttant, en oo avuttanut
2nd singular	avutat	et avuta	2nd singular	oot avuttant, oot avuttanut	et oo avuttant, et oo avuttanut
3rd singular	avuttaa	ei avuta	3rd singular	ono avuttant, ono avuttanut	ei oo avuttant, ei oo avuttanut
1st plural	avutamma	emmä avuta	1st plural	oomma avuttanneet	emmä oo avuttanneet
2nd plural	avutatta	että avuta	2nd plural	ootta avuttanneet	että oo avuttanneet
3rd plural	avuttaat1), avuttavat2), avutettaa	evät avuta, ei avuteta	3rd plural	ovat avuttanneet	evät oo avuttanneet, ei oo avutettu
impersonal	avutettaa	ei avuteta	impersonal	ono avutettu	ei oo avutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avutin	en avuttant, en avuttanut	1st singular	olin avuttant, olin avuttanut	en olt avuttant, en olt avuttanut
2nd singular	avutit	et avuttant, et avuttanut	2nd singular	olit avuttant, olit avuttanut	et olt avuttant, et olt avuttanut
3rd singular	avutti	ei avuttant, ei avuttanut	3rd singular	oli avuttant, oli avuttanut	ei olt avuttant, ei olt avuttanut
1st plural	avutimma	emmä avuttanneet	1st plural	olimma avuttanneet	emmä olleet avuttanneet
2nd plural	avutitta	että avuttanneet	2nd plural	olitta avuttanneet	että olleet avuttanneet
3rd plural	avuttiit1), avuttivat2), avutettii	evät avuttanneet, ei avutettu	3rd plural	olivat avuttanneet	evät olleet avuttanneet, ei olt avutettu
impersonal	avutettii	ei avutettu	impersonal	oli avutettu	ei olt avutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avuttaisin	en avuttais	1st singular	olisin avuttant, olisin avuttanut	en olis avuttant, en olis avuttanut
2nd singular	avuttaisit, avuttaist1)	et avuttais	2nd singular	olisit avuttant, olisit avuttanut	et olis avuttant, et olis avuttanut
3rd singular	avuttais	ei avuttais	3rd singular	olis avuttant, olis avuttanut	ei olis avuttant, ei olis avuttanut
1st plural	avuttaisimma	emmä avuttais	1st plural	olisimma avuttanneet	emmä olis avuttanneet
2nd plural	avuttaisitta	että avuttais	2nd plural	olisitta avuttanneet	että olis avuttanneet
3rd plural	avuttaisiit1), avuttaisivat2), avutettais	evät avuttais, ei avutettais	3rd plural	olisivat avuttanneet	evät olis avuttanneet, ei olis avutettu
impersonal	avutettais	ei avutettais	impersonal	olis avutettu	ei olis avutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	avuta	elä avuta	2nd singular	oo avuttant, oo avuttanut	elä oo avuttant, elä oo avuttanut
3rd singular	avuttakkoo	elköö avuttako	3rd singular	olkoo avuttant, olkoo avuttanut	elköö olko avuttant, elköö olko avuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	avuttakkaa	elkää avuttako	2nd plural	olkaa avuttanneet	elkää olko avuttanneet
3rd plural	avuttakkoot	elkööt avuttako, elköö avutettako	3rd plural	olkoot avuttanneet	elkööt olko avuttanneet, elköö olko avutettu
impersonal	avutettakoo	elköö avutettako	impersonal	olkoo avutettu	elköö olko avutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	avuttanen	en avuttane
2nd singular	avuttanet	et avuttane
3rd singular	avuttannoo	ei avuttane
1st plural	avuttanemma	emmä avuttane
2nd plural	avuttanetta	että avuttane
3rd plural	avuttannoot	evät avuttane, ei avutettane
impersonal	avutettanoo	ei avutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		avuttaa	present	avuttava	avutettava
2nd	inessive	avuttaes	past	avuttant, avuttanut	avutettu
	instructive	avuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (avuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	avuttammaa
	inessive	avuttamas
	elative	avuttamast
	abessive	avuttamata
4th	nominative	avuttamiin
	partitive	avuttamista, avuttamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 24