halkeilla

Finnish

Etymology

haljeta +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑlkei̯lːɑˣ/, [ˈhɑ̝lk̟e̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑlkeilːɑ
• Syllabification^(key): hal‧keil‧la
• Hyphenation^(key): hal‧keil‧la

Verb

halkeilla

1. to crack, chap, fissure, peel off (to split, forming fissures)

Conjugation

Inflection of halkeilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halkeilen	en halkeile	1st sing.	olen halkeillut	en ole halkeillut
2nd sing.		halkeilet	et halkeile	2nd sing.	olet halkeillut	et ole halkeillut
3rd sing.		halkeilee	ei halkeile	3rd sing.	on halkeillut	ei ole halkeillut
1st plur.		halkeilemme	emme halkeile	1st plur.	olemme halkeilleet	emme ole halkeilleet
2nd plur.		halkeilette	ette halkeile	2nd plur.	olette halkeilleet	ette ole halkeilleet
3rd plur.		halkeilevat	eivät halkeile	3rd plur.	ovat halkeilleet	eivät ole halkeilleet
passive		halkeillaan	ei halkeilla	passive	on halkeiltu	ei ole halkeiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halkeilin	en halkeillut	1st sing.	olin halkeillut	en ollut halkeillut
2nd sing.		halkeilit	et halkeillut	2nd sing.	olit halkeillut	et ollut halkeillut
3rd sing.		halkeili	ei halkeillut	3rd sing.	oli halkeillut	ei ollut halkeillut
1st plur.		halkeilimme	emme halkeilleet	1st plur.	olimme halkeilleet	emme olleet halkeilleet
2nd plur.		halkeilitte	ette halkeilleet	2nd plur.	olitte halkeilleet	ette olleet halkeilleet
3rd plur.		halkeilivat	eivät halkeilleet	3rd plur.	olivat halkeilleet	eivät olleet halkeilleet
passive		halkeiltiin	ei halkeiltu	passive	oli halkeiltu	ei ollut halkeiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halkeilisin	en halkeilisi	1st sing.	olisin halkeillut	en olisi halkeillut
2nd sing.		halkeilisit	et halkeilisi	2nd sing.	olisit halkeillut	et olisi halkeillut
3rd sing.		halkeilisi	ei halkeilisi	3rd sing.	olisi halkeillut	ei olisi halkeillut
1st plur.		halkeilisimme	emme halkeilisi	1st plur.	olisimme halkeilleet	emme olisi halkeilleet
2nd plur.		halkeilisitte	ette halkeilisi	2nd plur.	olisitte halkeilleet	ette olisi halkeilleet
3rd plur.		halkeilisivat	eivät halkeilisi	3rd plur.	olisivat halkeilleet	eivät olisi halkeilleet
passive		halkeiltaisiin	ei halkeiltaisi	passive	olisi halkeiltu	ei olisi halkeiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		halkeile	älä halkeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		halkeilkoon	älköön halkeilko	3rd sing.	olkoon halkeillut	älköön olko halkeillut
1st plur.		halkeilkaamme	älkäämme halkeilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		halkeilkaa	älkää halkeilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		halkeilkoot	älkööt halkeilko	3rd plur.	olkoot halkeilleet	älkööt olko halkeilleet
passive		halkeiltakoon	älköön halkeiltako	passive	olkoon halkeiltu	älköön olko halkeiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		halkeillen	en halkeille	1st sing.	lienen halkeillut	en liene halkeillut
2nd sing.		halkeillet	et halkeille	2nd sing.	lienet halkeillut	et liene halkeillut
3rd sing.		halkeillee	ei halkeille	3rd sing.	lienee halkeillut	ei liene halkeillut
1st plur.		halkeillemme	emme halkeille	1st plur.	lienemme halkeilleet	emme liene halkeilleet
2nd plur.		halkeillette	ette halkeille	2nd plur.	lienette halkeilleet	ette liene halkeilleet
3rd plur.		halkeillevat	eivät halkeille	3rd plur.	lienevät halkeilleet	eivät liene halkeilleet
passive		halkeiltaneen	ei halkeiltane	passive	lienee halkeiltu	ei liene halkeiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		halkeilla		present	halkeileva	halkeiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halkeillakseni halkeillaksemme 2nd halkeillaksesi halkeillaksenne 3rd halkeillakseen halkeillaksensa		past	halkeillut	halkeiltu
2nd	inessive2	halkeillessa	halkeiltaessa	agent4	halkeilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st halkeillessani halkeillessamme 2nd halkeillessasi halkeillessanne 3rd halkeillessaan halkeillessansa		negative	halkeilematon
	instructive	halkeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	halkeilemassa	—
	elative	halkeilemasta	—
	illative	halkeilemaan	—
	adessive	halkeilemalla	—
	abessive	halkeilematta	—
	instructive	halkeileman	halkeiltaman
4th3	verbal noun	halkeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st halkeilemaisillani halkeilemaisillamme 2nd halkeilemaisillasi halkeilemaisillanne 3rd halkeilemaisillaan halkeilemaisillansa

Derived terms

• halkeilu

Further reading

• “halkeilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023