iloistaa

Ingrian

Etymology

From ilo (“happiness”) +‎ -istaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈiloi̯stɑː/, [ˈiɫo̞i̯s̠tɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈiloi̯stɑː/, [ˈiɫo̞i̯ʃtɑː]
• Rhymes: -iloi̯stɑː
• Hyphenation: i‧lois‧taa

Verb

iloistaa

1. (intransitive) to rejoice

Conjugation

Conjugation of iloistaa (type 2/kirjuttaa, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	iloissan	en iloissa	1st singular	oon iloistant, oon iloistanut	en oo iloistant, en oo iloistanut
2nd singular	iloissat	et iloissa	2nd singular	oot iloistant, oot iloistanut	et oo iloistant, et oo iloistanut
3rd singular	iloistaa	ei iloissa	3rd singular	ono iloistant, ono iloistanut	ei oo iloistant, ei oo iloistanut
1st plural	iloissamma	emmä iloissa	1st plural	oomma iloistanneet	emmä oo iloistanneet
2nd plural	iloissatta	että iloissa	2nd plural	ootta iloistanneet	että oo iloistanneet
3rd plural	iloistaat1), iloistavat2), iloissettaa	evät iloissa, ei iloisseta	3rd plural	ovat iloistanneet	evät oo iloistanneet, ei oo iloissettu
impersonal	iloissettaa	ei iloisseta	impersonal	ono iloissettu	ei oo iloissettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	iloissin	en iloistant, en iloistanut	1st singular	olin iloistant, olin iloistanut	en olt iloistant, en olt iloistanut
2nd singular	iloissit	et iloistant, et iloistanut	2nd singular	olit iloistant, olit iloistanut	et olt iloistant, et olt iloistanut
3rd singular	iloisti	ei iloistant, ei iloistanut	3rd singular	oli iloistant, oli iloistanut	ei olt iloistant, ei olt iloistanut
1st plural	iloissimma	emmä iloistanneet	1st plural	olimma iloistanneet	emmä olleet iloistanneet
2nd plural	iloissitta	että iloistanneet	2nd plural	olitta iloistanneet	että olleet iloistanneet
3rd plural	iloistiit1), iloistivat2), iloissettii	evät iloistanneet, ei iloissettu	3rd plural	olivat iloistanneet	evät olleet iloistanneet, ei olt iloissettu
impersonal	iloissettii	ei iloissettu	impersonal	oli iloissettu	ei olt iloissettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	iloistaisin	en iloistais	1st singular	olisin iloistant, olisin iloistanut	en olis iloistant, en olis iloistanut
2nd singular	iloistaisit, iloistaist1)	et iloistais	2nd singular	olisit iloistant, olisit iloistanut	et olis iloistant, et olis iloistanut
3rd singular	iloistais	ei iloistais	3rd singular	olis iloistant, olis iloistanut	ei olis iloistant, ei olis iloistanut
1st plural	iloistaisimma	emmä iloistais	1st plural	olisimma iloistanneet	emmä olis iloistanneet
2nd plural	iloistaisitta	että iloistais	2nd plural	olisitta iloistanneet	että olis iloistanneet
3rd plural	iloistaisiit1), iloistaisivat2), iloissettais	evät iloistais, ei iloissettais	3rd plural	olisivat iloistanneet	evät olis iloistanneet, ei olis iloissettu
impersonal	iloissettais	ei iloissettais	impersonal	olis iloissettu	ei olis iloissettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	iloissa	elä iloissa	2nd singular	oo iloistant, oo iloistanut	elä oo iloistant, elä oo iloistanut
3rd singular	iloistakkoo	elköö iloistako	3rd singular	olkoo iloistant, olkoo iloistanut	elköö olko iloistant, elköö olko iloistanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	iloistakkaa	elkää iloistako	2nd plural	olkaa iloistanneet	elkää olko iloistanneet
3rd plural	iloistakkoot	elkööt iloistako, elköö iloissettako	3rd plural	olkoot iloistanneet	elkööt olko iloistanneet, elköö olko iloissettu
impersonal	iloissettakoo	elköö iloissettako	impersonal	olkoo iloissettu	elköö olko iloissettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	iloistanen	en iloistane
2nd singular	iloistanet	et iloistane
3rd singular	iloistannoo	ei iloistane
1st plural	iloistanemma	emmä iloistane
2nd plural	iloistanetta	että iloistane
3rd plural	iloistannoot	evät iloistane, ei iloissettane
impersonal	iloissettanoo	ei iloissettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		iloistaa	present	iloistava	iloissettava
2nd	inessive	iloistaes	past	iloistant, iloistanut	iloissettu
	instructive	iloistaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (iloistakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	iloistammaa
	inessive	iloistamas
	elative	iloistamast
	abessive	iloistamata
4th	nominative	iloistamiin
	partitive	iloistamista, iloistamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 92