istuin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈistui̯n/, [ˈis̠tui̯n]
• Rhymes: -istuin
• Syllabification^(key): is‧tuin
• Hyphenation^(key): is‧tuin

Etymology 1

istua (“to sit”) +‎ -in (instrumental noun suffix)

Noun

istuin

1. seat (piece of furniture made for sitting)

   etuistuin ― front seat

2. see (office of a high cleric)

   paavinistuin ― papal see

   Pyhä Istuin ― Holy See

3. (in compounds) sitting

   Synonym: istuma-

   istuinalusta ― sitting pad

   istuinpaikka ― sitting place, seat

Declension

Inflection of istuin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		istuin	istuimet
genitive		istuimen	istuimien istuinten
partitive		istuinta	istuimia
illative		istuimeen	istuimiin
		singular	plural
nominative		istuin	istuimet
accusative	nom.	istuin	istuimet
	gen.	istuimen
genitive		istuimen	istuimien istuinten
partitive		istuinta	istuimia
inessive		istuimessa	istuimissa
elative		istuimesta	istuimista
illative		istuimeen	istuimiin
adessive		istuimella	istuimilla
ablative		istuimelta	istuimilta
allative		istuimelle	istuimille
essive		istuimena	istuimina
translative		istuimeksi	istuimiksi
abessive		istuimetta	istuimitta
instructive		—	istuimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of istuin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative istuimeni istuimeni accusative nom. istuimeni istuimeni gen. istuimeni genitive istuimeni istuimieni istuinteni partitive istuintani istuimiani inessive istuimessani istuimissani elative istuimestani istuimistani illative istuimeeni istuimiini adessive istuimellani istuimillani ablative istuimeltani istuimiltani allative istuimelleni istuimilleni essive istuimenani istuiminani translative istuimekseni istuimikseni abessive istuimettani istuimittani instructive — — comitative — istuimineni second-person singular possessor singular plural nominative istuimesi istuimesi accusative nom. istuimesi istuimesi gen. istuimesi genitive istuimesi istuimiesi istuintesi partitive istuintasi istuimiasi inessive istuimessasi istuimissasi elative istuimestasi istuimistasi illative istuimeesi istuimiisi adessive istuimellasi istuimillasi ablative istuimeltasi istuimiltasi allative istuimellesi istuimillesi essive istuimenasi istuiminasi translative istuimeksesi istuimiksesi abessive istuimettasi istuimittasi instructive — — comitative — istuiminesi first-person plural possessor singular plural nominative istuimemme istuimemme accusative nom. istuimemme istuimemme gen. istuimemme genitive istuimemme istuimiemme istuintemme partitive istuintamme istuimiamme inessive istuimessamme istuimissamme elative istuimestamme istuimistamme illative istuimeemme istuimiimme adessive istuimellamme istuimillamme ablative istuimeltamme istuimiltamme allative istuimellemme istuimillemme essive istuimenamme istuiminamme translative istuimeksemme istuimiksemme abessive istuimettamme istuimittamme instructive — — comitative — istuiminemme second-person plural possessor singular plural nominative istuimenne istuimenne accusative nom. istuimenne istuimenne gen. istuimenne genitive istuimenne istuimienne istuintenne partitive istuintanne istuimianne inessive istuimessanne istuimissanne elative istuimestanne istuimistanne illative istuimeenne istuimiinne adessive istuimellanne istuimillanne ablative istuimeltanne istuimiltanne allative istuimellenne istuimillenne essive istuimenanne istuiminanne translative istuimeksenne istuimiksenne abessive istuimettanne istuimittanne instructive — — comitative — istuiminenne third-person possessor singular plural nominative istuimensa istuimensa accusative nom. istuimensa istuimensa gen. istuimensa genitive istuimensa istuimiensa istuintensa partitive istuintaan istuintansa istuimiaan istuimiansa inessive istuimessaan istuimessansa istuimissaan istuimissansa elative istuimestaan istuimestansa istuimistaan istuimistansa illative istuimeensa istuimiinsa adessive istuimellaan istuimellansa istuimillaan istuimillansa ablative istuimeltaan istuimeltansa istuimiltaan istuimiltansa allative istuimelleen istuimellensa istuimilleen istuimillensa essive istuimenaan istuimenansa istuiminaan istuiminansa translative istuimekseen istuimeksensa istuimikseen istuimiksensa abessive istuimettaan istuimettansa istuimittaan istuimittansa instructive — — comitative — istuimineen istuiminensa

Derived terms

compounds

• armoistuin
• armonistuin
• etuistuin
• heittoistuin
• istuinalunen
• istuinalusta
• istuinkartta
• istuinkaukalo
• istuinkyhmy
• istuinlaatikko
• istuinlauta
• istuinluu
• istuinlämmitin
• istuinosa
• istuinpaikka
• istuinpehmuste
• istuinpenkki
• istuinrivi
• istuintyyny
• istuinvyö
• katapultti-istuin
• keisarinistuin
• kuninkaanistuin
• kuppi-istuin
• kääntöistuin
• lastenistuin
• lisäistuin
• lämpöistuin
• oikeusistuin
• paavinistuin
• pesuistuin
• piispanistuin
• plyysi-istuin
• Pyhä istuin
• takaistuin
• tuolinistuin
• tuomioistuin
• turvaistuin
• valtaistuin
• wc-istuin

Further reading

• “istuin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

Verb

istuin

1. first-person singular past indicative of istua

Anagrams

• uistin