kaihtaa

Finnish

Etymology

From kaih- +‎ -taa. Related to Votic kaihtua (“to be startled or scared (by)”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯htɑːˣ/, [ˈkɑ̝i̯ht̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑihtɑː
• Syllabification^(key): kaih‧taa
• Hyphenation^(key): kaih‧taa

Verb

kaihtaa (transitive, usually atelic)

1. to avoid, shun, shy away from

   Synonyms: välttää, vältellä, karttaa, väistää

2. (dialectal) to cover, shade (Southwest Finnish, Satakunta, South Ostrobothnia, Central Finland)

   Synonyms: varjostaa, peittää

Conjugation

Inflection of kaihtaa (Kotus type 56*F/kaivaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihdan	en kaihda	1st sing.	olen kaihtanut	en ole kaihtanut
2nd sing.		kaihdat	et kaihda	2nd sing.	olet kaihtanut	et ole kaihtanut
3rd sing.		kaihtaa	ei kaihda	3rd sing.	on kaihtanut	ei ole kaihtanut
1st plur.		kaihdamme	emme kaihda	1st plur.	olemme kaihtaneet	emme ole kaihtaneet
2nd plur.		kaihdatte	ette kaihda	2nd plur.	olette kaihtaneet	ette ole kaihtaneet
3rd plur.		kaihtavat	eivät kaihda	3rd plur.	ovat kaihtaneet	eivät ole kaihtaneet
passive		kaihdetaan	ei kaihdeta	passive	on kaihdettu	ei ole kaihdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihdoin	en kaihtanut	1st sing.	olin kaihtanut	en ollut kaihtanut
2nd sing.		kaihdoit	et kaihtanut	2nd sing.	olit kaihtanut	et ollut kaihtanut
3rd sing.		kaihtoi	ei kaihtanut	3rd sing.	oli kaihtanut	ei ollut kaihtanut
1st plur.		kaihdoimme	emme kaihtaneet	1st plur.	olimme kaihtaneet	emme olleet kaihtaneet
2nd plur.		kaihdoitte	ette kaihtaneet	2nd plur.	olitte kaihtaneet	ette olleet kaihtaneet
3rd plur.		kaihtoivat	eivät kaihtaneet	3rd plur.	olivat kaihtaneet	eivät olleet kaihtaneet
passive		kaihdettiin	ei kaihdettu	passive	oli kaihdettu	ei ollut kaihdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihtaisin	en kaihtaisi	1st sing.	olisin kaihtanut	en olisi kaihtanut
2nd sing.		kaihtaisit	et kaihtaisi	2nd sing.	olisit kaihtanut	et olisi kaihtanut
3rd sing.		kaihtaisi	ei kaihtaisi	3rd sing.	olisi kaihtanut	ei olisi kaihtanut
1st plur.		kaihtaisimme	emme kaihtaisi	1st plur.	olisimme kaihtaneet	emme olisi kaihtaneet
2nd plur.		kaihtaisitte	ette kaihtaisi	2nd plur.	olisitte kaihtaneet	ette olisi kaihtaneet
3rd plur.		kaihtaisivat	eivät kaihtaisi	3rd plur.	olisivat kaihtaneet	eivät olisi kaihtaneet
passive		kaihdettaisiin	ei kaihdettaisi	passive	olisi kaihdettu	ei olisi kaihdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaihda	älä kaihda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaihtakoon	älköön kaihtako	3rd sing.	olkoon kaihtanut	älköön olko kaihtanut
1st plur.		kaihtakaamme	älkäämme kaihtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaihtakaa	älkää kaihtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaihtakoot	älkööt kaihtako	3rd plur.	olkoot kaihtaneet	älkööt olko kaihtaneet
passive		kaihdettakoon	älköön kaihdettako	passive	olkoon kaihdettu	älköön olko kaihdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaihtanen	en kaihtane	1st sing.	lienen kaihtanut	en liene kaihtanut
2nd sing.		kaihtanet	et kaihtane	2nd sing.	lienet kaihtanut	et liene kaihtanut
3rd sing.		kaihtanee	ei kaihtane	3rd sing.	lienee kaihtanut	ei liene kaihtanut
1st plur.		kaihtanemme	emme kaihtane	1st plur.	lienemme kaihtaneet	emme liene kaihtaneet
2nd plur.		kaihtanette	ette kaihtane	2nd plur.	lienette kaihtaneet	ette liene kaihtaneet
3rd plur.		kaihtanevat	eivät kaihtane	3rd plur.	lienevät kaihtaneet	eivät liene kaihtaneet
passive		kaihdettaneen	ei kaihdettane	passive	lienee kaihdettu	ei liene kaihdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaihtaa		present	kaihtava	kaihdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihtaakseni kaihtaaksemme 2nd kaihtaaksesi kaihtaaksenne 3rd kaihtaakseen kaihtaaksensa		past	kaihtanut	kaihdettu
2nd	inessive2	kaihtaessa	kaihdettaessa	agent4	kaihtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihtaessani kaihtaessamme 2nd kaihtaessasi kaihtaessanne 3rd kaihtaessaan kaihtaessansa		negative	kaihtamaton
	instructive	kaihtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kaihtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kaihtamassa	—
	elative	kaihtamasta	—
	illative	kaihtamaan	—
	adessive	kaihtamalla	—
	abessive	kaihtamatta	—
	instructive	kaihtaman	kaihdettaman
4th3	verbal noun	kaihtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaihtamaisillani kaihtamaisillamme 2nd kaihtamaisillasi kaihtamaisillanne 3rd kaihtamaisillaan kaihtamaisillansa

Derived terms

• kaihdella
• kaihdin
• kaihtaminen

Further reading

• “kaihtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023