koolata

Finnish

Etymology

From Swedish skåla.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoːlɑtɑˣ/, [ˈko̞ːlɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oːlɑtɑ
• Syllabification^(key): koo‧la‧ta
• Hyphenation^(key): koo‧la‧ta

Verb

koolata

1. (transitive) to frame (put together the structural elements; a phase of construction or building)

Conjugation

Inflection of koolata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koolaan	en koolaa	1st sing.	olen koolannut	en ole koolannut
2nd sing.		koolaat	et koolaa	2nd sing.	olet koolannut	et ole koolannut
3rd sing.		koolaa	ei koolaa	3rd sing.	on koolannut	ei ole koolannut
1st plur.		koolaamme	emme koolaa	1st plur.	olemme koolanneet	emme ole koolanneet
2nd plur.		koolaatte	ette koolaa	2nd plur.	olette koolanneet	ette ole koolanneet
3rd plur.		koolaavat	eivät koolaa	3rd plur.	ovat koolanneet	eivät ole koolanneet
passive		koolataan	ei koolata	passive	on koolattu	ei ole koolattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koolasin	en koolannut	1st sing.	olin koolannut	en ollut koolannut
2nd sing.		koolasit	et koolannut	2nd sing.	olit koolannut	et ollut koolannut
3rd sing.		koolasi	ei koolannut	3rd sing.	oli koolannut	ei ollut koolannut
1st plur.		koolasimme	emme koolanneet	1st plur.	olimme koolanneet	emme olleet koolanneet
2nd plur.		koolasitte	ette koolanneet	2nd plur.	olitte koolanneet	ette olleet koolanneet
3rd plur.		koolasivat	eivät koolanneet	3rd plur.	olivat koolanneet	eivät olleet koolanneet
passive		koolattiin	ei koolattu	passive	oli koolattu	ei ollut koolattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koolaisin	en koolaisi	1st sing.	olisin koolannut	en olisi koolannut
2nd sing.		koolaisit	et koolaisi	2nd sing.	olisit koolannut	et olisi koolannut
3rd sing.		koolaisi	ei koolaisi	3rd sing.	olisi koolannut	ei olisi koolannut
1st plur.		koolaisimme	emme koolaisi	1st plur.	olisimme koolanneet	emme olisi koolanneet
2nd plur.		koolaisitte	ette koolaisi	2nd plur.	olisitte koolanneet	ette olisi koolanneet
3rd plur.		koolaisivat	eivät koolaisi	3rd plur.	olisivat koolanneet	eivät olisi koolanneet
passive		koolattaisiin	ei koolattaisi	passive	olisi koolattu	ei olisi koolattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		koolaa	älä koolaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		koolatkoon	älköön koolatko	3rd sing.	olkoon koolannut	älköön olko koolannut
1st plur.		koolatkaamme	älkäämme koolatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		koolatkaa	älkää koolatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		koolatkoot	älkööt koolatko	3rd plur.	olkoot koolanneet	älkööt olko koolanneet
passive		koolattakoon	älköön koolattako	passive	olkoon koolattu	älköön olko koolattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koolannen	en koolanne	1st sing.	lienen koolannut	en liene koolannut
2nd sing.		koolannet	et koolanne	2nd sing.	lienet koolannut	et liene koolannut
3rd sing.		koolannee	ei koolanne	3rd sing.	lienee koolannut	ei liene koolannut
1st plur.		koolannemme	emme koolanne	1st plur.	lienemme koolanneet	emme liene koolanneet
2nd plur.		koolannette	ette koolanne	2nd plur.	lienette koolanneet	ette liene koolanneet
3rd plur.		koolannevat	eivät koolanne	3rd plur.	lienevät koolanneet	eivät liene koolanneet
passive		koolattaneen	ei koolattane	passive	lienee koolattu	ei liene koolattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		koolata		present	koolaava	koolattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koolatakseni koolataksemme 2nd koolataksesi koolataksenne 3rd koolatakseen koolataksensa		past	koolannut	koolattu
2nd	inessive2	koolatessa	koolattaessa	agent4	koolaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st koolatessani koolatessamme 2nd koolatessasi koolatessanne 3rd koolatessaan koolatessansa		negative	koolaamaton
	instructive	koolaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	koolaamassa	—
	elative	koolaamasta	—
	illative	koolaamaan	—
	adessive	koolaamalla	—
	abessive	koolaamatta	—
	instructive	koolaaman	koolattaman
4th3	verbal noun	koolaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koolaamaisillani koolaamaisillamme 2nd koolaamaisillasi koolaamaisillanne 3rd koolaamaisillaan koolaamaisillansa

Derived terms

• koolaus

Further reading

• “koolata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023