mukoittaa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *muka- +‎ -oittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmukoi̯tːɑː/, [ˈmuko̞i̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmukoi̯tːɑː/, [ˈmukˑo̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -ukoi̯tːɑː
• Hyphenation: mu‧koit‧taa

Verb

mukoittaa

1. (transitive) to fit (put in/on its proper place)
2. (transitive) to settle a dispute between

Conjugation

Conjugation of mukoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mukoitan	en mukoita	1st singular	oon mukoittant, oon mukoittanut	en oo mukoittant, en oo mukoittanut
2nd singular	mukoitat	et mukoita	2nd singular	oot mukoittant, oot mukoittanut	et oo mukoittant, et oo mukoittanut
3rd singular	mukoittaa	ei mukoita	3rd singular	ono mukoittant, ono mukoittanut	ei oo mukoittant, ei oo mukoittanut
1st plural	mukoitamma	emmä mukoita	1st plural	oomma mukoittanneet	emmä oo mukoittanneet
2nd plural	mukoitatta	että mukoita	2nd plural	ootta mukoittanneet	että oo mukoittanneet
3rd plural	mukoittaat1), mukoittavat2), mukoitettaa	evät mukoita, ei mukoiteta	3rd plural	ovat mukoittanneet	evät oo mukoittanneet, ei oo mukoitettu
impersonal	mukoitettaa	ei mukoiteta	impersonal	ono mukoitettu	ei oo mukoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mukoitin	en mukoittant, en mukoittanut	1st singular	olin mukoittant, olin mukoittanut	en olt mukoittant, en olt mukoittanut
2nd singular	mukoitit	et mukoittant, et mukoittanut	2nd singular	olit mukoittant, olit mukoittanut	et olt mukoittant, et olt mukoittanut
3rd singular	mukoitti	ei mukoittant, ei mukoittanut	3rd singular	oli mukoittant, oli mukoittanut	ei olt mukoittant, ei olt mukoittanut
1st plural	mukoitimma	emmä mukoittanneet	1st plural	olimma mukoittanneet	emmä olleet mukoittanneet
2nd plural	mukoititta	että mukoittanneet	2nd plural	olitta mukoittanneet	että olleet mukoittanneet
3rd plural	mukoittiit1), mukoittivat2), mukoitettii	evät mukoittanneet, ei mukoitettu	3rd plural	olivat mukoittanneet	evät olleet mukoittanneet, ei olt mukoitettu
impersonal	mukoitettii	ei mukoitettu	impersonal	oli mukoitettu	ei olt mukoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mukoittaisin	en mukoittais	1st singular	olisin mukoittant, olisin mukoittanut	en olis mukoittant, en olis mukoittanut
2nd singular	mukoittaisit, mukoittaist1)	et mukoittais	2nd singular	olisit mukoittant, olisit mukoittanut	et olis mukoittant, et olis mukoittanut
3rd singular	mukoittais	ei mukoittais	3rd singular	olis mukoittant, olis mukoittanut	ei olis mukoittant, ei olis mukoittanut
1st plural	mukoittaisimma	emmä mukoittais	1st plural	olisimma mukoittanneet	emmä olis mukoittanneet
2nd plural	mukoittaisitta	että mukoittais	2nd plural	olisitta mukoittanneet	että olis mukoittanneet
3rd plural	mukoittaisiit1), mukoittaisivat2), mukoitettais	evät mukoittais, ei mukoitettais	3rd plural	olisivat mukoittanneet	evät olis mukoittanneet, ei olis mukoitettu
impersonal	mukoitettais	ei mukoitettais	impersonal	olis mukoitettu	ei olis mukoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	mukoita	elä mukoita	2nd singular	oo mukoittant, oo mukoittanut	elä oo mukoittant, elä oo mukoittanut
3rd singular	mukoittakkoo	elköö mukoittako	3rd singular	olkoo mukoittant, olkoo mukoittanut	elköö olko mukoittant, elköö olko mukoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	mukoittakkaa	elkää mukoittako	2nd plural	olkaa mukoittanneet	elkää olko mukoittanneet
3rd plural	mukoittakkoot	elkööt mukoittako, elköö mukoitettako	3rd plural	olkoot mukoittanneet	elkööt olko mukoittanneet, elköö olko mukoitettu
impersonal	mukoitettakoo	elköö mukoitettako	impersonal	olkoo mukoitettu	elköö olko mukoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	mukoittanen	en mukoittane
2nd singular	mukoittanet	et mukoittane
3rd singular	mukoittannoo	ei mukoittane
1st plural	mukoittanemma	emmä mukoittane
2nd plural	mukoittanetta	että mukoittane
3rd plural	mukoittannoot	evät mukoittane, ei mukoitettane
impersonal	mukoitettanoo	ei mukoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		mukoittaa	present	mukoittava	mukoitettava
2nd	inessive	mukoittaes	past	mukoittant, mukoittanut	mukoitettu
	instructive	mukoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (mukoittakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mukoittammaa
	inessive	mukoittamas
	elative	mukoittamast
	abessive	mukoittamata
4th	nominative	mukoittamiin
	partitive	mukoittamista, mukoittamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 317