nikostaa

Ingrian

Etymology

From nikko (“hiccup”) +‎ -staa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnikostɑː/, [ˈniko̞ˑs̠tɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnikoi̯stɑː/, [ˈniɡ̊o̞i̯ʃtɑː]
• Rhymes: -ikostɑː, -ikoi̯stɑː
• Hyphenation: ni‧kos‧taa

Verb

nikostaa

1. (intransitive) to hiccup (once)

Conjugation

Conjugation of nikostaa (type 2/kirjuttaa, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nikossan	en nikossa	1st singular	oon nikostant, oon nikostanut	en oo nikostant, en oo nikostanut
2nd singular	nikossat	et nikossa	2nd singular	oot nikostant, oot nikostanut	et oo nikostant, et oo nikostanut
3rd singular	nikostaa	ei nikossa	3rd singular	ono nikostant, ono nikostanut	ei oo nikostant, ei oo nikostanut
1st plural	nikossamma	emmä nikossa	1st plural	oomma nikostanneet	emmä oo nikostanneet
2nd plural	nikossatta	että nikossa	2nd plural	ootta nikostanneet	että oo nikostanneet
3rd plural	nikostaat1), nikostavat2), nikossettaa	evät nikossa, ei nikosseta	3rd plural	ovat nikostanneet	evät oo nikostanneet, ei oo nikossettu
impersonal	nikossettaa	ei nikosseta	impersonal	ono nikossettu	ei oo nikossettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nikossin	en nikostant, en nikostanut	1st singular	olin nikostant, olin nikostanut	en olt nikostant, en olt nikostanut
2nd singular	nikossit	et nikostant, et nikostanut	2nd singular	olit nikostant, olit nikostanut	et olt nikostant, et olt nikostanut
3rd singular	nikosti	ei nikostant, ei nikostanut	3rd singular	oli nikostant, oli nikostanut	ei olt nikostant, ei olt nikostanut
1st plural	nikossimma	emmä nikostanneet	1st plural	olimma nikostanneet	emmä olleet nikostanneet
2nd plural	nikossitta	että nikostanneet	2nd plural	olitta nikostanneet	että olleet nikostanneet
3rd plural	nikostiit1), nikostivat2), nikossettii	evät nikostanneet, ei nikossettu	3rd plural	olivat nikostanneet	evät olleet nikostanneet, ei olt nikossettu
impersonal	nikossettii	ei nikossettu	impersonal	oli nikossettu	ei olt nikossettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nikostaisin	en nikostais	1st singular	olisin nikostant, olisin nikostanut	en olis nikostant, en olis nikostanut
2nd singular	nikostaisit, nikostaist1)	et nikostais	2nd singular	olisit nikostant, olisit nikostanut	et olis nikostant, et olis nikostanut
3rd singular	nikostais	ei nikostais	3rd singular	olis nikostant, olis nikostanut	ei olis nikostant, ei olis nikostanut
1st plural	nikostaisimma	emmä nikostais	1st plural	olisimma nikostanneet	emmä olis nikostanneet
2nd plural	nikostaisitta	että nikostais	2nd plural	olisitta nikostanneet	että olis nikostanneet
3rd plural	nikostaisiit1), nikostaisivat2), nikossettais	evät nikostais, ei nikossettais	3rd plural	olisivat nikostanneet	evät olis nikostanneet, ei olis nikossettu
impersonal	nikossettais	ei nikossettais	impersonal	olis nikossettu	ei olis nikossettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	nikossa	elä nikossa	2nd singular	oo nikostant, oo nikostanut	elä oo nikostant, elä oo nikostanut
3rd singular	nikostakkoo	elköö nikostako	3rd singular	olkoo nikostant, olkoo nikostanut	elköö olko nikostant, elköö olko nikostanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	nikostakkaa	elkää nikostako	2nd plural	olkaa nikostanneet	elkää olko nikostanneet
3rd plural	nikostakkoot	elkööt nikostako, elköö nikossettako	3rd plural	olkoot nikostanneet	elkööt olko nikostanneet, elköö olko nikossettu
impersonal	nikossettakoo	elköö nikossettako	impersonal	olkoo nikossettu	elköö olko nikossettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	nikostanen	en nikostane
2nd singular	nikostanet	et nikostane
3rd singular	nikostannoo	ei nikostane
1st plural	nikostanemma	emmä nikostane
2nd plural	nikostanetta	että nikostane
3rd plural	nikostannoot	evät nikostane, ei nikossettane
impersonal	nikossettanoo	ei nikossettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		nikostaa	present	nikostava	nikossettava
2nd	inessive	nikostaes	past	nikostant, nikostanut	nikossettu
	instructive	nikostaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (nikostakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	nikostammaa
	inessive	nikostamas
	elative	nikostamast
	abessive	nikostamata
4th	nominative	nikostamiin
	partitive	nikostamista, nikostamist

Synonyms

• ikostaa

Derived terms

• nikossella
• nikostua

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 340