retkottaa

Finnish

Etymology

retk- +‎ -ottaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈretkotːɑːˣ/, [ˈre̞t̪ko̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -etkotːɑː
• Syllabification^(key): ret‧kot‧taa
• Hyphenation^(key): ret‧kot‧taa

Verb

retkottaa

1. (intransitive) to sprawl, to loll, to slouch

Conjugation

Inflection of retkottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		retkotan	en retkota	1st sing.	olen retkottanut	en ole retkottanut
2nd sing.		retkotat	et retkota	2nd sing.	olet retkottanut	et ole retkottanut
3rd sing.		retkottaa	ei retkota	3rd sing.	on retkottanut	ei ole retkottanut
1st plur.		retkotamme	emme retkota	1st plur.	olemme retkottaneet	emme ole retkottaneet
2nd plur.		retkotatte	ette retkota	2nd plur.	olette retkottaneet	ette ole retkottaneet
3rd plur.		retkottavat	eivät retkota	3rd plur.	ovat retkottaneet	eivät ole retkottaneet
passive		retkotetaan	ei retkoteta	passive	on retkotettu	ei ole retkotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		retkotin	en retkottanut	1st sing.	olin retkottanut	en ollut retkottanut
2nd sing.		retkotit	et retkottanut	2nd sing.	olit retkottanut	et ollut retkottanut
3rd sing.		retkotti	ei retkottanut	3rd sing.	oli retkottanut	ei ollut retkottanut
1st plur.		retkotimme	emme retkottaneet	1st plur.	olimme retkottaneet	emme olleet retkottaneet
2nd plur.		retkotitte	ette retkottaneet	2nd plur.	olitte retkottaneet	ette olleet retkottaneet
3rd plur.		retkottivat	eivät retkottaneet	3rd plur.	olivat retkottaneet	eivät olleet retkottaneet
passive		retkotettiin	ei retkotettu	passive	oli retkotettu	ei ollut retkotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		retkottaisin	en retkottaisi	1st sing.	olisin retkottanut	en olisi retkottanut
2nd sing.		retkottaisit	et retkottaisi	2nd sing.	olisit retkottanut	et olisi retkottanut
3rd sing.		retkottaisi	ei retkottaisi	3rd sing.	olisi retkottanut	ei olisi retkottanut
1st plur.		retkottaisimme	emme retkottaisi	1st plur.	olisimme retkottaneet	emme olisi retkottaneet
2nd plur.		retkottaisitte	ette retkottaisi	2nd plur.	olisitte retkottaneet	ette olisi retkottaneet
3rd plur.		retkottaisivat	eivät retkottaisi	3rd plur.	olisivat retkottaneet	eivät olisi retkottaneet
passive		retkotettaisiin	ei retkotettaisi	passive	olisi retkotettu	ei olisi retkotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		retkota	älä retkota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		retkottakoon	älköön retkottako	3rd sing.	olkoon retkottanut	älköön olko retkottanut
1st plur.		retkottakaamme	älkäämme retkottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		retkottakaa	älkää retkottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		retkottakoot	älkööt retkottako	3rd plur.	olkoot retkottaneet	älkööt olko retkottaneet
passive		retkotettakoon	älköön retkotettako	passive	olkoon retkotettu	älköön olko retkotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		retkottanen	en retkottane	1st sing.	lienen retkottanut	en liene retkottanut
2nd sing.		retkottanet	et retkottane	2nd sing.	lienet retkottanut	et liene retkottanut
3rd sing.		retkottanee	ei retkottane	3rd sing.	lienee retkottanut	ei liene retkottanut
1st plur.		retkottanemme	emme retkottane	1st plur.	lienemme retkottaneet	emme liene retkottaneet
2nd plur.		retkottanette	ette retkottane	2nd plur.	lienette retkottaneet	ette liene retkottaneet
3rd plur.		retkottanevat	eivät retkottane	3rd plur.	lienevät retkottaneet	eivät liene retkottaneet
passive		retkotettaneen	ei retkotettane	passive	lienee retkotettu	ei liene retkotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		retkottaa		present	retkottava	retkotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st retkottaakseni retkottaaksemme 2nd retkottaaksesi retkottaaksenne 3rd retkottaakseen retkottaaksensa		past	retkottanut	retkotettu
2nd	inessive2	retkottaessa	retkotettaessa	agent4	retkottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st retkottaessani retkottaessamme 2nd retkottaessasi retkottaessanne 3rd retkottaessaan retkottaessansa		negative	retkottamaton
	instructive	retkottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form retkottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	retkottamassa	—
	elative	retkottamasta	—
	illative	retkottamaan	—
	adessive	retkottamalla	—
	abessive	retkottamatta	—
	instructive	retkottaman	retkotettaman
4th3	verbal noun	retkottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st retkottamaisillani retkottamaisillamme 2nd retkottamaisillasi retkottamaisillanne 3rd retkottamaisillaan retkottamaisillansa

Further reading

• “retkottaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023