stabiloitua

Finnish

Etymology

stabiloida +‎ -tua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈstɑbiloi̯tuɑˣ/, [ˈs̠tɑ̝biˌlo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): sta‧bi‧loi‧tu‧a
• Hyphenation^(key): sta‧bi‧loi‧tua

Verb

stabiloitua

1. (intransitive) to stabilize, become stable

Conjugation

Inflection of stabiloitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		stabiloidun	en stabiloidu	1st sing.	olen stabiloitunut	en ole stabiloitunut
2nd sing.		stabiloidut	et stabiloidu	2nd sing.	olet stabiloitunut	et ole stabiloitunut
3rd sing.		stabiloituu	ei stabiloidu	3rd sing.	on stabiloitunut	ei ole stabiloitunut
1st plur.		stabiloidumme	emme stabiloidu	1st plur.	olemme stabiloituneet	emme ole stabiloituneet
2nd plur.		stabiloidutte	ette stabiloidu	2nd plur.	olette stabiloituneet	ette ole stabiloituneet
3rd plur.		stabiloituvat	eivät stabiloidu	3rd plur.	ovat stabiloituneet	eivät ole stabiloituneet
passive		stabiloidutaan	ei stabiloiduta	passive	on stabiloiduttu	ei ole stabiloiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		stabiloiduin	en stabiloitunut	1st sing.	olin stabiloitunut	en ollut stabiloitunut
2nd sing.		stabiloiduit	et stabiloitunut	2nd sing.	olit stabiloitunut	et ollut stabiloitunut
3rd sing.		stabiloitui	ei stabiloitunut	3rd sing.	oli stabiloitunut	ei ollut stabiloitunut
1st plur.		stabiloiduimme	emme stabiloituneet	1st plur.	olimme stabiloituneet	emme olleet stabiloituneet
2nd plur.		stabiloiduitte	ette stabiloituneet	2nd plur.	olitte stabiloituneet	ette olleet stabiloituneet
3rd plur.		stabiloituivat	eivät stabiloituneet	3rd plur.	olivat stabiloituneet	eivät olleet stabiloituneet
passive		stabiloiduttiin	ei stabiloiduttu	passive	oli stabiloiduttu	ei ollut stabiloiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		stabiloituisin	en stabiloituisi	1st sing.	olisin stabiloitunut	en olisi stabiloitunut
2nd sing.		stabiloituisit	et stabiloituisi	2nd sing.	olisit stabiloitunut	et olisi stabiloitunut
3rd sing.		stabiloituisi	ei stabiloituisi	3rd sing.	olisi stabiloitunut	ei olisi stabiloitunut
1st plur.		stabiloituisimme	emme stabiloituisi	1st plur.	olisimme stabiloituneet	emme olisi stabiloituneet
2nd plur.		stabiloituisitte	ette stabiloituisi	2nd plur.	olisitte stabiloituneet	ette olisi stabiloituneet
3rd plur.		stabiloituisivat	eivät stabiloituisi	3rd plur.	olisivat stabiloituneet	eivät olisi stabiloituneet
passive		stabiloiduttaisiin	ei stabiloiduttaisi	passive	olisi stabiloiduttu	ei olisi stabiloiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		stabiloidu	älä stabiloidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		stabiloitukoon	älköön stabiloituko	3rd sing.	olkoon stabiloitunut	älköön olko stabiloitunut
1st plur.		stabiloitukaamme	älkäämme stabiloituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		stabiloitukaa	älkää stabiloituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		stabiloitukoot	älkööt stabiloituko	3rd plur.	olkoot stabiloituneet	älkööt olko stabiloituneet
passive		stabiloiduttakoon	älköön stabiloiduttako	passive	olkoon stabiloiduttu	älköön olko stabiloiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		stabiloitunen	en stabiloitune	1st sing.	lienen stabiloitunut	en liene stabiloitunut
2nd sing.		stabiloitunet	et stabiloitune	2nd sing.	lienet stabiloitunut	et liene stabiloitunut
3rd sing.		stabiloitunee	ei stabiloitune	3rd sing.	lienee stabiloitunut	ei liene stabiloitunut
1st plur.		stabiloitunemme	emme stabiloitune	1st plur.	lienemme stabiloituneet	emme liene stabiloituneet
2nd plur.		stabiloitunette	ette stabiloitune	2nd plur.	lienette stabiloituneet	ette liene stabiloituneet
3rd plur.		stabiloitunevat	eivät stabiloitune	3rd plur.	lienevät stabiloituneet	eivät liene stabiloituneet
passive		stabiloiduttaneen	ei stabiloiduttane	passive	lienee stabiloiduttu	ei liene stabiloiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		stabiloitua		present	stabiloituva	stabiloiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st stabiloituakseni stabiloituaksemme 2nd stabiloituaksesi stabiloituaksenne 3rd stabiloituakseen stabiloituaksensa		past	stabiloitunut	stabiloiduttu
2nd	inessive2	stabiloituessa	stabiloiduttaessa	agent4	stabiloituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st stabiloituessani stabiloituessamme 2nd stabiloituessasi stabiloituessanne 3rd stabiloituessaan stabiloituessansa		negative	stabiloitumaton
	instructive	stabiloituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	stabiloitumassa	—
	elative	stabiloitumasta	—
	illative	stabiloitumaan	—
	adessive	stabiloitumalla	—
	abessive	stabiloitumatta	—
	instructive	stabiloituman	stabiloiduttaman
4th3	verbal noun	stabiloituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st stabiloitumaisillani stabiloitumaisillamme 2nd stabiloitumaisillasi stabiloitumaisillanne 3rd stabiloitumaisillaan stabiloitumaisillansa

Synonyms

• vakautua

Derived terms

• stabiloituminen