sullaa

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *suladak, a denominal verb of sula. Cognates include Finnish sulaa and Estonian sulada.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsulɑː/, [ˈs̠uɫːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsulɑː/, [ˈʃuɫˑɑː]
• Rhymes: -ulɑː
• Hyphenation: sul‧laa

Verb

sullaa

1. (intransitive) to melt
2. (intransitive) to be dissolved
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 105:

     Hiki, niku i vesi ^{[sic – meaning kusi]}, ono veest, kumpaas ovat sulaneet kaikenlaiset kelpaamattomat ja vrednoit aineet, mut vaa vähemmääs määrääs.

     Sweat, just like water ^{[sic – meaning urine]}, is [made] of water, in which all kinds of useless and harmful materials have been dissolved, but just in a smaller amount.

3. (intransitive) to be digested
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 65:

     Syänmuna liikuttaa ruumees veren, kerkiäliha ono henkäämist vart, vatsanmaos ja sooliis sullaa söökki, pockiis erittyy kusi ja niin etes.

     The heart moves the blood in the body, the lungs are there for breathing, in the stomach and bowels food is digested, in the kidneys urine is secreted et cetera.

Conjugation

Conjugation of sullaa (type 2/kirjuttaa, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sulan	en sula	1st singular	oon sulant, oon sulanut	en oo sulant, en oo sulanut
2nd singular	sulat	et sula	2nd singular	oot sulant, oot sulanut	et oo sulant, et oo sulanut
3rd singular	sullaa	ei sula	3rd singular	ono sulant, ono sulanut	ei oo sulant, ei oo sulanut
1st plural	sulamma	emmä sula	1st plural	oomma sulaneet	emmä oo sulaneet
2nd plural	sulatta	että sula	2nd plural	ootta sulaneet	että oo sulaneet
3rd plural	sullaat1), sulavat2), suletaa	evät sula, ei suleta	3rd plural	ovat sulaneet	evät oo sulaneet, ei oo sulettu
impersonal	suletaa	ei suleta	impersonal	ono sulettu	ei oo sulettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sulin	en sulant, en sulanut	1st singular	olin sulant, olin sulanut	en olt sulant, en olt sulanut
2nd singular	sulit	et sulant, et sulanut	2nd singular	olit sulant, olit sulanut	et olt sulant, et olt sulanut
3rd singular	suli	ei sulant, ei sulanut	3rd singular	oli sulant, oli sulanut	ei olt sulant, ei olt sulanut
1st plural	sulimma	emmä sulaneet	1st plural	olimma sulaneet	emmä olleet sulaneet
2nd plural	sulitta	että sulaneet	2nd plural	olitta sulaneet	että olleet sulaneet
3rd plural	sulliit1), sulivat2), sulettii	evät sulaneet, ei sulettu	3rd plural	olivat sulaneet	evät olleet sulaneet, ei olt sulettu
impersonal	sulettii	ei sulettu	impersonal	oli sulettu	ei olt sulettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sulaisin	en sulais	1st singular	olisin sulant, olisin sulanut	en olis sulant, en olis sulanut
2nd singular	sulaisit, sullaist1)	et sulais	2nd singular	olisit sulant, olisit sulanut	et olis sulant, et olis sulanut
3rd singular	sulais	ei sulais	3rd singular	olis sulant, olis sulanut	ei olis sulant, ei olis sulanut
1st plural	sulaisimma	emmä sulais	1st plural	olisimma sulaneet	emmä olis sulaneet
2nd plural	sulaisitta	että sulais	2nd plural	olisitta sulaneet	että olis sulaneet
3rd plural	sulaisiit1), sulaisivat2), sulettais	evät sulais, ei sulettais	3rd plural	olisivat sulaneet	evät olis sulaneet, ei olis sulettu
impersonal	sulettais	ei sulettais	impersonal	olis sulettu	ei olis sulettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	sula	elä sula	2nd singular	oo sulant, oo sulanut	elä oo sulant, elä oo sulanut
3rd singular	sulakoo	elköö sulako	3rd singular	olkoo sulant, olkoo sulanut	elköö olko sulant, elköö olko sulanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	sulakaa	elkää sulako	2nd plural	olkaa sulaneet	elkää olko sulaneet
3rd plural	sulakoot	elkööt sulako, elköö sulettako	3rd plural	olkoot sulaneet	elkööt olko sulaneet, elköö olko sulettu
impersonal	sulettakkoo	elköö sulettako	impersonal	olkoo sulettu	elköö olko sulettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	sulanen	en sulane
2nd singular	sulanet	et sulane
3rd singular	sulanoo	ei sulane
1st plural	sulanemma	emmä sulane
2nd plural	sulanetta	että sulane
3rd plural	sulanoot	evät sulane, ei sulettane
impersonal	sulettannoo	ei sulettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		sullaa	present	sulava	sulettava
2nd	inessive	sulajees	past	sulant, sulanut	sulettu
	instructive	sullaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (sulakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sulamaa
	inessive	sulamaas
	elative	sulamast
	abessive	sulamata
4th	nominative	sulamiin
	partitive	sulamista, sulamist

Derived terms

• sulattaa

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsulɑː/, [ˈs̠uɫːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsulɑː/, [ˈʃuɫˑɑː]
• Rhymes: -ulɑː
• Hyphenation: sul‧laa

Noun

sullaa

1. inflection of sula:
   1. partitive singular
   2. illative singular

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 550