tokuttaa

Ingrian

Etymology

From tokkua (“to fall”) +‎ -ttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtokutːɑː/, [ˈto̞kuˑtːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtokutːɑː/, [ˈto̞ɡ̊uˑtːɑː]
• Rhymes: -okutːɑː
• Hyphenation: to‧kut‧taa

Verb

tokuttaa

1. (transitive) to drop

Conjugation

Conjugation of tokuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokutan	en tokuta	1st singular	oon tokuttant, oon tokuttanut	en oo tokuttant, en oo tokuttanut
2nd singular	tokutat	et tokuta	2nd singular	oot tokuttant, oot tokuttanut	et oo tokuttant, et oo tokuttanut
3rd singular	tokuttaa	ei tokuta	3rd singular	ono tokuttant, ono tokuttanut	ei oo tokuttant, ei oo tokuttanut
1st plural	tokutamma	emmä tokuta	1st plural	oomma tokuttanneet	emmä oo tokuttanneet
2nd plural	tokutatta	että tokuta	2nd plural	ootta tokuttanneet	että oo tokuttanneet
3rd plural	tokuttaat1), tokuttavat2), tokutettaa	evät tokuta, ei tokuteta	3rd plural	ovat tokuttanneet	evät oo tokuttanneet, ei oo tokutettu
impersonal	tokutettaa	ei tokuteta	impersonal	ono tokutettu	ei oo tokutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokutin	en tokuttant, en tokuttanut	1st singular	olin tokuttant, olin tokuttanut	en olt tokuttant, en olt tokuttanut
2nd singular	tokutit	et tokuttant, et tokuttanut	2nd singular	olit tokuttant, olit tokuttanut	et olt tokuttant, et olt tokuttanut
3rd singular	tokutti	ei tokuttant, ei tokuttanut	3rd singular	oli tokuttant, oli tokuttanut	ei olt tokuttant, ei olt tokuttanut
1st plural	tokutimma	emmä tokuttanneet	1st plural	olimma tokuttanneet	emmä olleet tokuttanneet
2nd plural	tokutitta	että tokuttanneet	2nd plural	olitta tokuttanneet	että olleet tokuttanneet
3rd plural	tokuttiit1), tokuttivat2), tokutettii	evät tokuttanneet, ei tokutettu	3rd plural	olivat tokuttanneet	evät olleet tokuttanneet, ei olt tokutettu
impersonal	tokutettii	ei tokutettu	impersonal	oli tokutettu	ei olt tokutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tokuttaisin	en tokuttais	1st singular	olisin tokuttant, olisin tokuttanut	en olis tokuttant, en olis tokuttanut
2nd singular	tokuttaisit, tokuttaist1)	et tokuttais	2nd singular	olisit tokuttant, olisit tokuttanut	et olis tokuttant, et olis tokuttanut
3rd singular	tokuttais	ei tokuttais	3rd singular	olis tokuttant, olis tokuttanut	ei olis tokuttant, ei olis tokuttanut
1st plural	tokuttaisimma	emmä tokuttais	1st plural	olisimma tokuttanneet	emmä olis tokuttanneet
2nd plural	tokuttaisitta	että tokuttais	2nd plural	olisitta tokuttanneet	että olis tokuttanneet
3rd plural	tokuttaisiit1), tokuttaisivat2), tokutettais	evät tokuttais, ei tokutettais	3rd plural	olisivat tokuttanneet	evät olis tokuttanneet, ei olis tokutettu
impersonal	tokutettais	ei tokutettais	impersonal	olis tokutettu	ei olis tokutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	tokuta	elä tokuta	2nd singular	oo tokuttant, oo tokuttanut	elä oo tokuttant, elä oo tokuttanut
3rd singular	tokuttakkoo	elköö tokuttako	3rd singular	olkoo tokuttant, olkoo tokuttanut	elköö olko tokuttant, elköö olko tokuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tokuttakkaa	elkää tokuttako	2nd plural	olkaa tokuttanneet	elkää olko tokuttanneet
3rd plural	tokuttakkoot	elkööt tokuttako, elköö tokutettako	3rd plural	olkoot tokuttanneet	elkööt olko tokuttanneet, elköö olko tokutettu
impersonal	tokutettakoo	elköö tokutettako	impersonal	olkoo tokutettu	elköö olko tokutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tokuttanen	en tokuttane
2nd singular	tokuttanet	et tokuttane
3rd singular	tokuttannoo	ei tokuttane
1st plural	tokuttanemma	emmä tokuttane
2nd plural	tokuttanetta	että tokuttane
3rd plural	tokuttannoot	evät tokuttane, ei tokutettane
impersonal	tokutettanoo	ei tokutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tokuttaa	present	tokuttava	tokutettava
2nd	inessive	tokuttaes	past	tokuttant, tokuttanut	tokutettu
	instructive	tokuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tokuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tokuttammaa
	inessive	tokuttamas
	elative	tokuttamast
	abessive	tokuttamata
4th	nominative	tokuttamiin
	partitive	tokuttamista, tokuttamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 588