vibrata

See also: Vibrata

Finnish

Etymology

vibra +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋibrɑtɑˣ/, [ˈʋibrɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ibrɑtɑ
• Syllabification^(key): vib‧ra‧ta
• Hyphenation^(key): vib‧ra‧ta

Verb

vibrata

1. (informal) synonym of tiivistää (“to compact (concrete) with a concrete vibrator”)

Conjugation

Inflection of vibrata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vibraan	en vibraa	1st sing.	olen vibrannut	en ole vibrannut
2nd sing.		vibraat	et vibraa	2nd sing.	olet vibrannut	et ole vibrannut
3rd sing.		vibraa	ei vibraa	3rd sing.	on vibrannut	ei ole vibrannut
1st plur.		vibraamme	emme vibraa	1st plur.	olemme vibranneet	emme ole vibranneet
2nd plur.		vibraatte	ette vibraa	2nd plur.	olette vibranneet	ette ole vibranneet
3rd plur.		vibraavat	eivät vibraa	3rd plur.	ovat vibranneet	eivät ole vibranneet
passive		vibrataan	ei vibrata	passive	on vibrattu	ei ole vibrattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vibrasin	en vibrannut	1st sing.	olin vibrannut	en ollut vibrannut
2nd sing.		vibrasit	et vibrannut	2nd sing.	olit vibrannut	et ollut vibrannut
3rd sing.		vibrasi	ei vibrannut	3rd sing.	oli vibrannut	ei ollut vibrannut
1st plur.		vibrasimme	emme vibranneet	1st plur.	olimme vibranneet	emme olleet vibranneet
2nd plur.		vibrasitte	ette vibranneet	2nd plur.	olitte vibranneet	ette olleet vibranneet
3rd plur.		vibrasivat	eivät vibranneet	3rd plur.	olivat vibranneet	eivät olleet vibranneet
passive		vibrattiin	ei vibrattu	passive	oli vibrattu	ei ollut vibrattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vibraisin	en vibraisi	1st sing.	olisin vibrannut	en olisi vibrannut
2nd sing.		vibraisit	et vibraisi	2nd sing.	olisit vibrannut	et olisi vibrannut
3rd sing.		vibraisi	ei vibraisi	3rd sing.	olisi vibrannut	ei olisi vibrannut
1st plur.		vibraisimme	emme vibraisi	1st plur.	olisimme vibranneet	emme olisi vibranneet
2nd plur.		vibraisitte	ette vibraisi	2nd plur.	olisitte vibranneet	ette olisi vibranneet
3rd plur.		vibraisivat	eivät vibraisi	3rd plur.	olisivat vibranneet	eivät olisi vibranneet
passive		vibrattaisiin	ei vibrattaisi	passive	olisi vibrattu	ei olisi vibrattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vibraa	älä vibraa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vibratkoon	älköön vibratko	3rd sing.	olkoon vibrannut	älköön olko vibrannut
1st plur.		vibratkaamme	älkäämme vibratko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vibratkaa	älkää vibratko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vibratkoot	älkööt vibratko	3rd plur.	olkoot vibranneet	älkööt olko vibranneet
passive		vibrattakoon	älköön vibrattako	passive	olkoon vibrattu	älköön olko vibrattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vibrannen	en vibranne	1st sing.	lienen vibrannut	en liene vibrannut
2nd sing.		vibrannet	et vibranne	2nd sing.	lienet vibrannut	et liene vibrannut
3rd sing.		vibrannee	ei vibranne	3rd sing.	lienee vibrannut	ei liene vibrannut
1st plur.		vibrannemme	emme vibranne	1st plur.	lienemme vibranneet	emme liene vibranneet
2nd plur.		vibrannette	ette vibranne	2nd plur.	lienette vibranneet	ette liene vibranneet
3rd plur.		vibrannevat	eivät vibranne	3rd plur.	lienevät vibranneet	eivät liene vibranneet
passive		vibrattaneen	ei vibrattane	passive	lienee vibrattu	ei liene vibrattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vibrata		present	vibraava	vibrattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vibratakseni vibrataksemme 2nd vibrataksesi vibrataksenne 3rd vibratakseen vibrataksensa		past	vibrannut	vibrattu
2nd	inessive2	vibratessa	vibrattaessa	agent4	vibraama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vibratessani vibratessamme 2nd vibratessasi vibratessanne 3rd vibratessaan vibratessansa		negative	vibraamaton
	instructive	vibraten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	vibraamassa	—
	elative	vibraamasta	—
	illative	vibraamaan	—
	adessive	vibraamalla	—
	abessive	vibraamatta	—
	instructive	vibraaman	vibrattaman
4th3	verbal noun	vibraaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vibraamaisillani vibraamaisillamme 2nd vibraamaisillasi vibraamaisillanne 3rd vibraamaisillaan vibraamaisillansa

Derived terms

• vibraus

Italian

Participle

vibrata f sg

1. feminine singular of vibrato

Anagrams

• bravati

Latin

Participle

vibrāta

1. inflection of vibrātus:
   1. nominative/vocative feminine singular
   2. nominative/accusative/vocative neuter plural

Participle

vibrātā

1. ablative feminine singular of vibrātus