Aigion
From Wikipedia, the free encyclopedia
Aigion (m.kreik. Αἴγιον, lat. Aegium) eli Ageion (m.kreik. Ἄγειον, lat. Ageium, Agium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Aígion kaupungin paikalla.[4][5]
Aigionin kaupunki sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan pohjoisrannikolla Korintinlahden rannalla länteen Selinus (nyk. Selinoúntas) -joen suusta. Kaupunki oli rakennettu kahden niemenkärjen reunustaman lahden pohjukkaan, joka muodosti Akhaian parhaan satamapaikan Patrain jälkeen. Aigionin etäisyydeksi Rhypesistä mainitaan 30 stadionia eli noin viisi kilometriä ja Helikestä 40 stadionia eli noin seitsemän kilometriä. Patrai sijaitsi noin 45 kilometriä Aigionista itään ja Korintti noin 97 kilometriä kaakkoon.[2][3]
Aigionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 tai jopa 100–200 neliökilometriä.[1]
Aigionin paikka on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla varhaiselta helladiselta kaudelta mykeneläiselle kaudelle.[5] Aigionin kaupungin perustajana pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa heeros Aigeusta.[1][6][7] Joskus nimi Aigeus on kuitenkin tulkittu lähinnä Poseidonin epiteetiksi.[1] Strabonin mukaan Aigion syntyi, kun seitsemän tai kahdeksan kylää yhdistyi yhdeksi kaupungiksi. Kylien nimiä ei tunneta.[1][2][3][8] Varhaisin maininta Aigionista on Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa, joka esittää sen kuuluneen Agamemnonin vallassa olleisiin alueisiin ja lähettäneen laivoja Troijan sotaan. Muutoin kaupungin varhaisemmista vaiheista tiedetään vain vähän.[2][3][9]
Paikka säilyi asuttuna läpi geometrisen ja arkaaisen kauden.[5] Klassisella kaudella Aigion oli yksi Akhaian liiton dodekapoliin kahdestatoista kaupungista. Kun läheinen Heliken kaupunki tuhoutui vuoden 373 eaa. maanjäristyksessä, aigionilaiset saivat haltuunsa sen alueet, ja näin kaupungista tuli Akhaian merkittävin. Tämän jälkeen Aigion toimi Akhaian liiton keskuksena, jossa pidettiin liiton kokoukset. Tämä asema säilyi sillä aina siihen saakka, kun Filopoimen sääti uuden Akhaian liiton aikana, että liiton kokoukset voitiin pitää missä tahansa jäsenkaupungissa.[2][3][10] Aigionissa kokoukset pidettiin Homagyrion- tai Homarion-nimisessä lehdossa meren rannalla.[3]
Aigion taantui Rooman keisarikaudella samalla kun Patrai kehittyi Akhaian merkittävimmäksi kaupungiksi.[2] Kuitenkin vielä roomalaisellakin kaudella Pausaniaan aikana akhaialaiset saivat pitää säännölliset kokouksensa Aigionissa, samalla tavalla kuin amfiktyonit saivat kokoontua Delfoissa ja Thermopylaissa.[2][3][11]
Aiemmin Aigionin katsottiin lyöneen omaa hopearahaa, mutta nykyisin kyseiset rahat liitetään toiseen akhaialaiseen kaupunkiin, Aigaihin.[1] Pausaniaan mukaan Suur-Kreikassa sijainnut Kaulonian kaupunki olisi perustettu Aigionista käsin.[1] Olympian kisojen voittoja Aigionilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin neljä.[12] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Aigieus (Αἰγιεύς), myöhemmin latinaksi Aegiensis.[3]
Nykyinen Aígion kaupunki tunnettiin keskiajalla ja sen jälkeenkin nimellä Vostítsa (Βοστίτσα), mikä tuli kaupunkia ympäröineistä puutarhoista (vósta, vostáni).[2][3] Se on nimetty uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan. Kaupungin alueella on tehty lähinnä pelastuskaivauksia, muun muassa vuosina 1993–1994 ja 1998.[6]
Antiikin Aigionista on säilynyt vain vähän jäänteitä, koska myöhempi kaupunki on samalla paikalla.[2] Kaupunki on ollut ympäröity muurein viimeistään 300-luvulla eaa.[1] Aigionin paikalta on löydetty rakennusten ja rakennelmien jäänteitä klassiselta, hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta, mukaan lukien agoran paikka, roomalainen kylpylä sekä vesijohtoja ja viemäröintejä.[5][6] Uuden ajan rakennuksista on löydetty uudelleenkäytettynä antiikin aikaisten rakennusten koristeosia sekä veistoksia.[3]
Pausaniaan mukaan Aigionissa oli useita temppeleitä ja muita julkisia rakennuksia, joista hän antaa kuvauksen.[3] Kaupungissa tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[13] Akhaian liiton kokouspaikka Homagyrionin tai Homarionin lehto sijaitsi kaupungin ulkopuolella. Se oli pyhitetty Zeus Homagyriokselle tai Zeus Homariokselle, ja on ollut olemassa viimeistään vuonna 280 eaa.[1][3] Sanat homagyrion, ”kokous”, ja homarion, ”liitto”, viittasivat liiton kokouksiin, mutta myöhemmin niiden selitettiin tarkoittaneen paikkaa, johon Agamemnon kokosi kreikkalaiset sotapäälliköt ennen Troijan sotaa. Lehdon lähellä sijaitsi Demeter Panakhaialle omistettu temppeli.[3]
Mykeneläisen ajan löydöistä merkittävin on megaronin kaltainen rakennus noin 1400–1200-luvulta eaa.[5] Kaupungin läheltä on löydetty mykeneläisaikainen nekropolis eli hauta-alue, josta on löydetty 30 kammiohautaa,[2][5] sekä hellenistiselle kaudelle ajoitettuja hautoja.[2][6] Seudulta tehtyjä esinelöytöjä on esillä Aígion arkeologisessa museossa.[5]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
