Akhaia

Akhaia (kreik. Αχαΐα, Achaḯa) eli Akhaian alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Αχαΐας, Perifereiakí enótita Akhaías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Länsi-Kreikan alueella ja sen hallinnollinen keskus on Patras.^[2] Alueyksikön pinta-ala on 3 272 neliökilometriä ja asukasluku 309 694 (vuonna 2011).^[1][3]

Tämä artikkeli käsittelee nykyistä ja historiallista maakuntaa. Achaea käsittelee Rooman provinssia.

Akhaian alueyksikkö Περιφερειακή ενότητα Αχαΐας
Alueyksikkö
Sijainti
Valtio	Kreikka
Hajautetun hallinnon alue	Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret
Alue	Länsi-Kreikka
Kuntia	5
Perustettu	1.1.2011
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Patras
Pinta-ala	3 272 km²
Väkiluku (2011)	309 694[1]
– väestötiheys	94,65 as./km²
Lyhenteet
– NUTS	EL632
www.achaia.gr
Infobox OK

Alueyksikkö sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan pohjoisosassa. Sen alue vastaa paljolti historiallista Akhaian maakuntaa ja antiikin Akhaiaa.

Maantiede

Akhaian alueyksikon itäpuolella sijaitsee Korinthian alueyksikkö ja eteläpuolella Arkadian alueyksikkö ja Eliin alueyksikkö. Pohjoisessa Akhaia rajautuu mereen, rannikon länsiosassa Patraksenlahteen ja itäosassa Korintinlahteen, jotka kummatkin ovat osa Joonianmerta. Akhaian korkein vuori on Panachaïkó (1 928 m). Etelässä Akhaian erottavat Arkadiasta Erýmanthos-, Aroánia- ja Kyllíni-vuoret.

Akhaian yhdistää Peloponnesoksen pohjoisenpuoleiseen Keski-Kreikkaan Ríon–Antírrion silta, joka ylittää Korintinlahden sen suun kohdalla. Akhaian pohjoisrannikkoa pitkin kulkevat sekä A8-valtatie että rautatie Ateenaan.^[4]

Kunnat

Alueyksikkö jakaantuu viiteen kuntaan seuraavasti:^[1][2]

Kartta		Kunta	Kuntakeskus	Väkiluku
	1	Patras	Patras	213 984
	2	Aigiáleia	Aígio	49 872
	4	Erýmanthos	Chalandrítsa	8 877
	5	Kalávryta	Kalávryta	11 045
	3	Dytikí Achaḯa	Káto Achaḯa	25 916

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Akhaia

Akhaia on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Homeroksen Iliaassa ja Odysseiassa kreikkalaisia kutsutaan yleensä akhaijeiksi. Siksi on arveltu, että mykeneläisellä kaudella Akhaia olisi viitannut lähes koko Peloponnesokseen.^[5][6]

Historiallisen antiikin aikana Akhaian polikset eli kaupunkivaltiot muodostivat Akhaian liiton, joka oli olemassa löyhänä uskonnollisena liittoumana jo klassisella kaudella viimeistään 400-luvulla eaa. Siihen kuului kaksitoista kaupunkia, Aigai, Aigeira, Aigion, Bura, Dyme, Farai, Helike, Olenos, Patrai, Pellene, Rhypes ja Tritaia.^[5][6]

Uusi Akhaian liitto perustettiin hellenistisellä kaudella vuonna 280 eaa. Se kasvoi ajan kuluessa erilleen alkuperäisestä Akhaian kaupunkien liitosta, kun siihen liitettiin uusia jäseniä, ja laajimmillaan se käsitti koko Peloponnesoksen. Liiton tärkeimpiä johtajia olivat Aratos ja Filopoimen. Akhaian liitto soti historiansa aikana Aitolian liittoa, Spartaa ja Makedoniaa ja lopulta Rooman valtakuntaa vastaan. Roomalaiset kukistivat ja hajottivat liiton vuonna 146 eaa.^[5][6]

Roomalaisella kaudella Akhaian mukaan nimetty Achaea oli yksi Rooman provinsseista. Siihen kuuluivat paitsi alkuperäinen Akhaia ja muu Peloponnesos, myös Keski-Kreikka. Näin se käsitti koko Hellaan.^[5][6]

Myöhempi historia

Keskiajalla ristiretkeilijät perustivat Akhaian ruhtinaskunnan, joka joutui ensin Venetsian ja lopulta Osmanien valtakunnan vallan alle. Akhaian Agía Lávran luostaria pidetään itsenäisen Kreikan symbolisena synnyinpaikkana, sillä se oli paikkoja, josta Kreikan vapaussota sai alkunsa. Akhaia vapautui turkkilaisvallasta vuonna 1828.^[4]

Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Akhaia muodosti Akhaian prefektuurin (Νομός Αχαΐας, Nomós Akhaías). Nykyinen Akhaian alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.