Baranavitšy
From Wikipedia, the free encyclopedia
Baranavitšy (valkoven. Бара́навічы, ven. Бара́новичи, Baranovitši, puol. Baranowicze) on kaupunki Valko-Venäjän Brestin alueella. Vuoden 2009 väestönlaskennassa Baranavitšyn väkiluku oli 168 240, ja kaupunki oli Valko-Venäjän kahdeksanneksi suurin. Se on merkittävä rautateiden risteyspaikka, yliopisto- ja varuskuntakaupunki. Tärkeänä kaupunkina se oli hallinnollisesti suoraan maakuntahallinnon alainen.[1][2]
| Baranavitšy, Baranovitši (Баранавічы, Барановичи) |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 vaakuna |
|
  Baranavitšy, Baranovitši |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Valko-Venäjä |
| Alue | Brestin alue |
| Perustettu | 1706 (kirjallinen maininta) |
| Korkeus | 170–210 m |
| Väkiluku (10/2009) | 168 240 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
Kaupungilla on useita ystävyyskaupunkeja, joihin kuuluu Heinola.lähde?
Ensimmäinen maininta Baranowicze-nimisestä kylästä on vuodelta 1706. Tuolloin kylä oli puolalaisen Rozwadowskin suvun yksityisomaisuutta[3]. Puolan jaoissa kaupunki siirtyi Venäjälle. Vuonna 1870 siitä tuli merkittävä Varsova−Moskova- ja Vilna−Lviv-ratojen välietappi. Väkiluku alkoi nopeasti kasvaa, vuonna 1883 asukkaita oli jo lähes 2 000 ja 1897 jo 4 600, joista noin puolet juutalaisia. Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa 1919−1921 kaupunki siirtyi takaisin Puolan haltuun, jolloin se sai myös kaupunkioikeudet. Vuonna 1921 asukasluku oli jo yli 11 000, joista 67 prosenttia puolalaisia ja loput pääasiassa valkovenäläisiä, puolalaisia ja venäläisiä. Vuoteen 1939 mennessä asukasluku kasvoi lähes 30 000:een.lähde?
Neuvostoliitto miehitti kaupungin 1939, ja alueelle tuli yli 3 000 juutalaispakolaista Saksan miehittämiltä alueilta. Kesäkuussa 1941 Saksa miehitti alueen, ja saman vuoden elokuussa perustettiin ghetto yli 12 000 juutalaiselle, joista suurin osa siirrettiin seuraavan vuoden aikana keskitys- ja tuhoamisleireille. Puna-armeija miehitti kaupungin 8. kesäkuuta 1944, ja koko alue siirtyi osaksi Neuvostoliittoon kuulunutta Valko-Venäjän sosialistista neuvostotasavaltaa. Tuolloin myös puolalainen nimi Baranowicze muutettiin nykyiseen venäläiseen asuunsa. Neuvostoaikana kaupunki teollistui huomattavasti. Vuonna 1991 siitä tuli osa itsenäistynyttä Valko-Venäjää.lähde?
Kaupungissa toimii Baranovitšin valtiollinen yliopisto.[4]
Kaupungissa on varsin kattava bussiverkosto.[5]
Baranavitšy on merkittävä rautateiden risteysasema. Rautateitse kaupungista pääsee kuuteen suuntaan.[6] Kaupungissa on kaksi keskeistä rautatieasemaa: Baranavitšyn keskusasema ja Baranavitšyn Polesian asema. Rautatiereiteistä tärkein on Minsk−Baranovitšy−Brest, jota pitkin kulkee junia Varsovasta ja Brestistä Moskovaan. Muita merkittäviä rautatieyhteyksiä ovat reitit Mahiljou−Asipovitšy−Slutsk−Baranavitšy ja etelästä pohjoiseen vievä Luninets−Baranavitšy−Lida−Vilna.
Tieyhteyksistä huomattavin on moottoritie M1 (E 30) Minsk−Baranavitšy−Brest[6], joka muodostaa samalla nopeimman valtatieyhteyden Minskistä ja Moskovasta Varsovaan.lähde?
Kaupungin eteläosissa on Baranavitšyn lentotukikohta, jonka kiitotie on 2,9 kilometriä pitkä.lähde?
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
