Chongqing
kaupunki Kiinassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Chongqing (yksink.: 重庆; perint.: 重慶; pinyin: Chóngqìng), aikaisempi translitteraatio Chungking, vanha suomalainen latinalaistus Tšunking,[6] on Kiinan suurin ja yksi neljästä maakuntatasolla itsehallinnollisesta kunnasta – muut ovat Peking, Shanghai ja Tianjin. Se on näistä kunnista ainoa, joka ei sijaitse lähellä vaurasta itärannikkoa. Chongqingin kunnassa asuu noin 28,8 miljoonaa asukasta ja sen kaupunkialueella 6,3 miljoonaa.[1]
| Chongqing 重庆 |
|
|---|---|
 Näkymiä |
|
.svg) Chongqingin sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kiina |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Maakuntatasolla itsehallinnollinen kunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 82 401 km² |
| Korkeus | 237 m |
| Väkiluku (2010) |
28 846 170 (kunta)[1] 6 263 790 (kaupunki)[1] |
| – Väestötiheys | 350,1 as./km² |
Kaupungin nimen alkuperälle on hieman erilaisia selityksiä. Yhden mukaan kaupunki sai nimensä prinssi Zhao Dunilta (Eteläinen Song-dynastia) vuonna 1189. Hänestä tuli ensin kuningas ja sitten keisari, ja hän totesi tämän olevan "kaksinkertainen onnellinen juhla" (yksink.: 双重喜庆; perint.: 雙重喜慶; pinyin: shuāngchóng xǐqìng), mistä toinen ja neljäs merkki muodostivat sitten kaupungin nimen.
Toinen selitys lähtee myös nimestä, joka koostuu kahdesta ideogrammista, chóng ’kaksi’ ja qìng eli merkitys on ’kaksi qìngiä’. Tämä perustuu sille, että kaupunki sijaitsi aiemmin kahden ’qìng’ ideogrammiin päättyvän kaupungin välissä: yksi oli Shungqing (nykyinen Nanchong) ja toinen Shaoqing (nykyinen Pengshui). Ideogrammin qìng merkitys on ’juhlia’, joten kaupungin nimen merkitys on ’kaksinkertainen juhlinta’.[6]
.jpg)
Chongqing rajoittuu Sichuanin maakuntaan lännessä, Shaanxiin pohjoisessa, Hubeihin idässä, Hunaniin kaakossa ja Guizhouhun etelässä.[7] Chongqingin pinta-ala on 82 400 km2.[6] Sen alue koostuu kolmesta lohkosta, jotka leviävät koilliseen, kaakkoon ja luoteeseen. Kaupungin ydinkeskustan kaupunkipiirit sijaitsevat lounaisessa lohkossa ja sitä ympäröivät muut kaupunkipiirit. Kaakkoinen lohko leviää pitkin Jangtsejoen laaksoa ja se koostuu laaksoista ja kukkuloista Hunanin ja Guizhoun maakuntien välissä. Chongqingin läntiset ja kaakkoiset alueet ovat osa Sichuanin allasta. Shaanxin vastaisella rajalla pohjoisessa sijaitsevat Dabavuoret ja koillisessa Wuvuoret. Jangtse kulkee Hubeihin Wuvuorten ohi kolmen rotkon kautta. Kaupungin itäiset osat koostuvat Fangdouvuorista ja etelässä Dalouvuoret jatkuvat etelään kohti Guizhouta. Kaupungin ydinkeskusta on rakennettu niemekkeelle, jota rajaa pohjoisessa Jialingjoki ja etelässä Jangtsejoki.[7]
Kaupungin ilmasto on lauhkea ja erittäin kostea. Vuoret Shaanxissa suojaavat aluetta pohjoisen kylmiltä tuulilta, jonka takia alueella on talvisinkin suhteellisen lämmintä. Kylmimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, joiden keskilämpötila on 8 °C ja 10 °C. Alueen kesä jatkuu toukokuusta syyskuuhun. Elokuun keskilämpötila on 29 °C ja lämpötila nousee usein jopa 38 °C asteeseen. Suurin osa sadannasta saadaan huhti- ja lokakuun välillä ja keskimääräinen sadanta on 1 100–1 400 mm. Ilman korkean kosteuden takia aluetta leimaavat sumut. Kaupunkia kutsutaankin joskus maan sumupääkaupungiksi (wudu). Sumuisuutta on nykyaikana pahentaneet ilmansaasteet ja Chongqing on yksi Kiinan saastuneimmista kaupungeista.[7]
1000-luvulla eaa. läntisen Zhou-dynastian aikakaudella nykyisen Chongqingin alueelle muodostui Ba-läänitysvaltio, joka muodosti suhteet 400-luvulla eaa. Jangtsejoen keskijouksulla sijainneen Chu-valtion kanssa ja tuli myöhemmin yhdistetyksi Qin-dynastian alueisiin ja tämän jälkeen osaksi Shu-valtiota. Sittemmin alue vaihtoi käsiä useaan otteeseen sen ollessa ajoittain itsenäisten valtioiden hallinnassa, tai osa suurempia alueita Kiinassa omanneiden dynastioiden alueita. Ensimmäinen suurempi kaupunki Chongqingin alueella rakennettiin vuoden 250 eaa. paikkeilla ja sitä korjailtiin ja laajennettiin 200-luvulla jaa. Kiinteästi alue liitettiin Kiinaan vasta Ming-dynastian valtakaudella (1368–1644), jonka valtakaudella noin vuonna 1240 kaupunki rakennettiin uudestaan kivestä. Ming-dynastian valtakauden loppupuolella Zhang Xianzhongin johtamat kapinalliset hävittivät kaupunkia ja sen kaupunginmuuri rakennettiin uudestaan vuonna 1663. Kahdeksan kilometriä pitkään kaupunginmuuriin kuului seitsemäntoista porttia ja muuria vahvistettiin vuonna 1760.[7]
Chongqing avattiin brittikauppiaille vuonna 1890, mutta koska Jangtsejokea pitkin oli vaikea purjehtia, laivaliikenne höyrylaivoilla alkoi vasta vuosikymmenen päästä. Japani sai brittien kaltaiset oikeudet Shimonosekin sopimuksella vuonna 1895. Japanilaiselle toiminnalle luovutettiin alue Wangjiatuossa Jangtsen etelärannalla vuonna 1901 ja se jatkoi toimintaansa aina Kiinan–Japanin sodan alkuun saakka vuonna 1937. Tätä ennen kaupunki oli Sichuanin maakunnan pääkaupunki Chengdun ohella yksi Qing-dynastian päättäneen Xinhai-vallankumouksen keskipisteistä. Monet kansallismieliset liittyivät alueella Sun Yat-senin johtamaan Kuomintangiin. Japanin vastaisen sodan alun jälkeen Chongqingista tuli kansallismielisen hallituksen uusi pääkaupunki vuonna 1938. Kaupunkiin siirrettiin tehtaita ja kouluja maan rannikolta, jota Japani uhkasi. Tämän myötä kaupunki kasvoi huomattavasti. Sotaa ennen Chongqingissa asui noin 250 000 asukasta, kun sodan kuluessa se kasvoi yli miljoonan asukkaan kaupungiksi. Liittoutuneet toimittivat kaupunkiin varusteita kiinalaisten joukkojen käyttöön. Japanin vastaisen hallituksen uutena keskuksena kaupunki joutui myös japanilaisten ilmapommitusten kohteeksi. Sodan loputtua kansallismieliset muuttivat pääkaupungin takaisin Nanjingiin vuonna 1946, mutta Kiinan sisällissodan aikana kommunistit valtasivat sen vuonna 1949 ja pääkaupunki siirrettiin jälleen ensin Kantonin kautta Chongqingiin. Chongqing kerkesi olla pääkaupunki tällä kertaa vain kahden kuukauden ajan kansallismielisten paetessa Taiwaniin joulukuussa vuonna 1949.[7]
Lähes vuosikymmenen mittainen sodankäynti oli jättänyt Chongqingin raunioiksi, mutta sen jälleenrakentaminen alkoi pian kommunistien vallattua Kiinan mannermaan. Kommunistit tukivat myös kaupungin teollista kehittymistä, joka jatkoi kasvuaan suuren harppauksen (1958–1960) ja kulttuurivallankumouksen (1966–1976) tuottamista takaiskuista huolimatta. Vuosien 1954 ja 1996 välillä Chongqing kuului hallinnollisesti Sichuanin maakuntaan, mutta vuonna 1997 siitä tehtiin maakuntatason kaupunki suoraan keskushallinnon alaisuudessa. Uuteen kaupunkitason maakuntaan liitettiin varsinaisen kaupungin lisäksi myös suuria alueita itäisestä Sichuanista, mikä lisäsi huomattavasti kaupungin asukaslukua ja pinta-alaa.[7]
Chongqingin itsehallinnollinen kunta jakautuu 38 piirikuntatason alueeseen: 26 kaupunkipiiriin, 8 piirikuntaan ja 4 autonomiseen piirikuntaan.
| Chongqingin hallinnollinen jako piirikuntatasolla | |||
|---|---|---|---|
 | |||
| # | Nimi | Kiinan merkit | Pinyin |
| Kaupunkipiirit ydinkeskustassa | |||
| 1 | Yuzhong | 渝中区 | Yúzhōng Qū |
| 2 | Dadukou | 大渡口区 | Dàdùkǒu Qū |
| 3 | Jiangbei | 江北区 | Jiāngběi Qū |
| 4 | Shapingba | 沙坪坝区 | Shāpíngbà Qū |
| 5 | Jiulongpo | 九龙坡区 | Jiǔlóngpō Qū |
| 6 | Nan’an | 南岸区 | Nán'àn Qū |
| 7 | Beibei | 北碚区 | Běibèi Qū |
| 10 | Yubei | 渝北区 | Yúběi Qū |
| 11 | Banan | 巴南区 | Bānán Qū |
| Muut kaupunkipiirit | |||
| 8 | Qijiang | 綦江区 | Qíjiāng Qū |
| 9 | Dazu | 大足区 | Dàzú Qū |
| 12 | Wanzhou | 万州区 | Wànzhōu Qū |
| 13 | Fuling | 涪陵区 | Fúlíng Qū |
| 14 | Qianjiang | 黔江区 | Qiánjiāng Qū |
| 15 | Changshou | 长寿区 | Chángshòu Qū |
| 16 | Hechuan | 合川区 | Héchuān Qū |
| 17 | Yongchuan | 永川区 | Yǒngchuān Qū |
| 18 | Jiangjin | 江津区 | Jiāngjīn Qū |
| 19 | Nanchuan | 南川区 | Nánchuān Qū |
| 31 | Kaizhou | 开州区 | Kāizhōu Qū |
| 21 | Tongnan | 潼南区 | Tóngnán Qū |
| 22 | Tongliang | 铜梁区 | Tóngliáng Qū |
| 24 | Rongchang | 荣昌区 | Róngchāng Qū |
| 25 | Bishan | 璧山区 | Bìshān Qū |
| 27 | Wulong | 武隆区 | Wǔlóng Qū |
| 30 | Liangping | 梁平区 | Liángpíng Qū |
| Piirikunnat | |||
| 26 | Dianjiang | 垫江县 | Diànjiāng Xiàn |
| 28 | Fengdu | 丰都县 | Fēngdū Xiàn |
| 29 | Chengkou | 城口县 | Chéngkǒu Xiàn |
| 32 | Wuxi | 巫溪县 | Wūxī Xiàn |
| 33 | Wushan | 巫山县 | Wūshān Xiàn |
| 34 | Fengjie | 奉节县 | Fèngjié Xiàn |
| 35 | Yunyang | 云阳县 | Yúnyáng Xiàn |
| 36 | Zhongin piirikunta tai Zhongxian | 忠县 | Zhōng Xiàn |
| Autonomiset piirikunnat | |||
| 20 | Youyangin tujioiden ja miaojen autonominen piirikunta | 酉阳土家族苗族自治县 | Yǒuyáng Tǔjiāzú Miáozú Zìzhìxiàn |
| 23 | Xiushanin tujioiden ja miaojen autonominen piirikunta | 秀山土家族苗族自治县 | Xiùshān Tǔjiāzú Miáozú Zìzhìxiàn |
| 37 | Shizhun tujioiden autonominen piirikunta | 石柱土家族自治县 | Shízhù Tǔjiāzú Zìzhìxiàn |
| 38 | Pengshuin miaojen ja tujioiden autonominen piirikunta | 彭水苗族土家族自治县 | Péngshuǐ Miáozú Tǔjiāzú Zìzhìxiàn |
Ennen toista Japanin vastaista sotaa Chongqingissa oli vain noin 250 000 asukasta, mutta sodan aikana muuttoliike rannikolta johti sen räjähdysmäiseen kasvuun. 1940-luvun loppupuolella sotien jälkeen kaupungin asukasluku laski hetkellisesti osan muuttaessa takaisin kotiseuduilleen, mutta asukasluku on sittemmin jatkanut kasvuaan lähes pysähdyksettä 1950-luvulta lähtien ja etenkin vuoden 1997 jälkeen, jolloin Chongqingista tuli maakuntatason kaupunki. Chongqingissa puhutaan mandariinikiinan eteläistä murretta. Paikallisilla on vahva aksentti ja joitakin slangisanoja, mutta muut mandariinikiinan puhujat ymmärtävät paikallista kieltä tästä huolimatta suhteellisen hyvin. Paikallisiin etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tujiat ja miaot (hmongit), joita asuu etenkin Chongqingiin kuuluvissa neljässä autonomisessa piirikunnassa, sekä Qianjiangin kaupunkipiirissä.[7]
| Chongqingin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[8] | ||
|---|---|---|
| Etninen ryhmä | 2000 | 2010 |
| Han-kiinalaiset | 28 539 156 | 26 909 061 |
| Tujiat | 1 424 352 | 1 398 707 |
| Miaot | 502 421 | 482 714 |
Kaupungin alueellinen bruttokansantuote oli 1 265,7 miljardia renminbia (yuan, CNY).[2] Tämä vastasi 1,0 prosenttia koko Kiinan BKT:stä. Henkeä kohti laskettuna se oli 42 795 CNY, eli noin 5 127 EUR[3][4]. Tämä oli lähellä Kiinan keskimääräistä tasoa (102 % Kiinan tilastokeskuksen ilmoittamasta keskiarvotasosta 41 908 CNY, noin 5 021 EUR).[5][4]
Chongqing on yksi Kiinan vanhoista teollisuuskeskuksista ja yksi tärkeimmistä auto-, ase-, rauta-, teräs- ja alumiiniteollisuuden keskittymistä. Raskas teollisuus on Chongqingin teollisuuden aloista selkeästi suurin. Vuonna 2013 raskas teollisuus vastasi 73 % Chongqingin koko teollisesta tuotannosta. Viime vuosina elektroniikkaan liittyvät teollisuuden alat ovat kasvaneet nopeasti.[9]
Kaupunki on Kiinan kolmanneksi suurin moottoriajoneuvojen valmistaja, ja suurin moottoripyörien valmistaja.[10]
Alueen (UNDP:n uusituilla laskentakaavoilla laskettu) inhimillisen kehityksen indeksi arvo vuodelle 2010 oli 0,662. Tämä oli matalampi arvo kuin Kiinassa keskimäärin (0,693).[11]
Chongqingin kaksi suurta jokea, Jangtse ja Jialing, ovat mahdollistaneet kaupungin kehittymisen Lounais-Kiinan johtavaksi satamaksi. 1950-luvulta lähtien joilla tehdyt huomattavat parannustyöt, kuten ruoppaaminen, sekä pojujen ja merimerkkien asentaminen ovat helpottaneet huomattavasti purjehdusta jokia pitkin. Kolmen rotkon pato ja sen luoma tekojärvi on mahdollistanut myös suurten rahtialusten kulun Jangtsea pitkin suoraan Chongqingin satamiin. Pienemmillä aluksilla pääsee purjehtimaan Jangtsea pitkin aina Sichuanin Yibiniin saakka ja Jialingia pitkin Nanchongiin.[7]
Chongqingin ja Chengdun välinen rautatie valmistui vuonna 1952 ja se on nykyisin tärkeä Chengdun tasangon Jangtseen yhdistävä liikenneväylä. Chengdun-Baojin rautatie valmistui neljä vuotta myöhemmin ja yhdistää Chongqingin Longhain rautatien kautta koko Koillis-Kiinaan. Tämä rautatie yhdistää sen myös Wuhaniin Hubein maakunnassa, jonne kulkee myös Chongqingin-Xiangfanin välinen rautatie. Chongqingin ja Guiyangin välinen rautatie yhdistää kaupungin puolestaan Guizhoun maakuntaan etelässä ja samaan rautatiehen yhdistyy myös rautateitä Yunnanista ja Guangxista. Hiljattain rakennettuja rautateitä ovat vuonna 2007 valmistunut Chongqingin ja Huaihuan välinen rautatie, sekä Chongqingin ja Suiningin välinen rautatie. Ensimmäiset autotiet alueella rakennettiin vuonna 1933 ja Japanin vastaisen sodan takia alueelle rakennettiin kattava maantieverkosto. Suurimmat tiet johtavat Guiyangiin etelässä, Wanzhouhun koillisessa ja Chengduun luoteessa. Kaupungin ydinkeskustassa Jangtsen ja Jialingin ylittävät lukuisat sillat ovat tärkeitä liikenneväyliä.[7]
Chongqing Jiangbein kansainvälinen lentoasema valmistui vuonna 1990 ja sitä on laajennettu 2000-luvun alussa. Lentokenttä sijaitsee noin 32 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Lentokentältä liikennöidään Kiinan suurempiin kaupunkeihin ympäri maata, sekä joillekin lentokentille muualla Aasiassa, kuten Bangkokiin, Souliin ja Singaporeen. Vuonna 2003 valmistui myös toinen lentokenttä Wuqiaoon noin 16 kilometriä kaakkoon Wanzhoun kaupunkipiiristä Chongqingin koillisosassa.[7]
Chongqing on kansallisen korkeakoulutuksen keskus ja siellä toimii kolmisen tusinaa eri yliopistoa. Monet niistä sijaitsevat Shapingban kaupunkipiirissä, jossa toimivat esimerkiksi Chongqingin yliopisto, Kaakkoinen yliopisto, Kaakkoinen laki- ja politiikkatieteiden yliopisto ja Chongqingin normaaliyliopisto. Muita yliopistoja ovat Chongqingin lääketieteellinen yliopisto Yuzhongissa, Sichuanin taideyliopisto Jiulongpossa, sekä Chongqing Jiatong yliopisto Nan’anissa. Korkeakoulujen lisäksi Chongqingissa on lukuisia alempien asteiden oppilaitoksia, joiden määrä on lisääntynyt huomattavasti sitten vuoden 1949. Ennen vuotta 1940 lähes olematon päiväkotijärjestelmän kasvu on mahdollistanut naisten osallistumisen työvoimaan.[7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
