Crespi d’Adda
1800-luvun teollisuuskylä, maailmanperintökohde Pohjois-Italiassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Crespi d’Adda on 1800-luvulta peräisin oleva teollisuuskylä Italiassa Capriate San Gervasion kunnassa Addajoen vasemmalla rannalla joen itäpuolella. Tekstiilitehtailija Cristoforo Benigno Crespi perusti tekstiilitehtaan ja asutuksia sen työntekijöille vuonna 1875 hankkimallaan maa-alueelle. Hänen poikansa Silvio Crespi muokkasi sen nykyiseen asuunsa, kun hän muutti työläisten asunnot yhden perheen kotitaloiksi. Crespit omistivat kylän 1930-luvulle saakka mutta joutuivat myymään sen laman takia. Tämän jälkeen Crespi d’Addalla on ollut useita omistajia, ja työläisten asunnot on myyty yksityisille. Itse tehdas lopetti toimintansa 2003.
| Crespi d’Adda | |
|---|---|
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Capriate San Gervasio, Italia |
| Tyyppi | kulttuurikohde |
| Kriteerit | IV, V |
| Tunnusnumero | 730 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 1995 |
  Crespi d’Adda |
|
Crespi d’Adda on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon esimerkkinä yritysten omistuksessa olleista teollisuuskylistä. Se suunniteltiin aikoinaan selvien geometristen sääntöjen mukaan, ja työntekijöiden 50 asuntoa on sijoitettu tarkasti kolmeen riviin. Päätien toisella puolella on tehdasrakennus, ja alueella on lisäksi Crespien keskiaikaista linnaa muistuttava talo, kirkko ja hautausmaa.
Busto Arsiziosta kotoisin ollut tekstiilitehtailija Cristoforo Benigno Crespi osti vuonna 1875 neliökilometrin laajuisen alueen Brembo- ja Addajokien välisestä laaksosta. Hänen tarkoituksenaan oli perustaa puuvillatehdas Addan varrelle. Crespi päätti rakentaa työntekijöille kolmikerroksisia usean perheen asuttavia taloja, jotka rakennettiin vuoden 1878 alussa.[2] Tehdas käynnistyi 25. heinäkuuta 1878, jolloin siellä oli 10 000 kehruukonetta.[3]
Perustajan poika Silvio Crespi muutti tehdaskylää saatuaan yrityksen omistukseensa vuonna 1889. Nuorempi Crespi suosi puutarhallisia yhden perheen taloja, joiden rakennuttamisen hän aloitti 1892.[2] Silvio Crespi valitsi uuden talomallin saatuaan kokemuksia Ranskasta, Saksasta ja erityisesti Englannista, missä hän havaitsi työntekijöiden rauhattomuuden tiivisti asutuissa kerrostaloissa. Hän koki, että nykyaikaisen yrittäjän oli huolehdittava työntekijöidensä elinoloista. Crespi pyrki samalla voittoihin, sillä hän uskoi, että rauhallinen ja elinoloihinsa tyytyväinen työntekijä olisi tuottoisampi kuin rauhaton työntekijä.[3] Uusien asuntojen lisäksi Crespi muokkasi kylää muutenkin, sillä hän rakennutti vesivoimalan tuomaan ilmaista sähköä työntekijöille, julkisia käymälöitä ja pesutiloja, klinikan, koulun, pienen teatterin, urheilukeskuksen ja talon sekä paikalliselle papille että lääkärille.[2]
Crespin suku omisti Crespi d’Addan kylän ja tehtaan 1930-luvulla saakka, ja siellä valmistettiin lankaa ja puuvillakudosta erilaisiin tekstiileihin. Tehdas kuitenkin kärsi monen muun italialaisen teollisuusyrityksen tavoin fasismin ajan Italiassa. Kriisistä selviämiseksi Crespi d’Adda ja kaksi muuta tekstiilitehdasta perustivat Stabilimenti Tessili Italianin, jonka osakkaana myös Crespit olivat hetken. STI liittyi 1970 Manufattura Rossari & Varziin, joka lopetti toimintansa vain kaksi vuotta myöhemmin. Sen jälkeen sen osti Addafilo- ja Inditex-ryhmittymät. Legler osti muutaman vuoden aikana muiden osakkaiden osuudet, ja siitä tuli Crespi d’Addan ainoa omistaja vuonna 1976.[3] Legler myi suurimman osan taloista pois ja lopulta koko tehtaankin Polli-yhtymälle. Tehtaassa työskenteli 1990-luvulla noin 600 ihmistä, kun tuotannon huippuvuosina tehtaassa oli noin 3 200 työntekijää.[2] Tehdas lopetti toimintansa vuonna 2003, mutta suurin osa taloista on edelleen asuttuja.[4]
Crespi d’Addan pohjakaava on geometrinen, ja kylän jakaa kahteen osaan Capriatesta tuleva päätie. Sen oikealla puolella Addajoen vasemmalla rannalla sijaitsee keskiaikaisilla ornamenteilla koristeltu tehdasrakennus. Sen toimistotilat suunnitteli Ernesto Pirovano, joka oli vastuussa monista Silvio Crespin aikaisista rakennusprojekteista.[2]
Tehtaan vieressä on Crespin keskiaikaista linnaa muistuttava huvilarakennus.[5] Pirovano suunnitteli vuonna 1897 valmistuneen rakennuksen, jossa yhdistyvät lombardialaiset uusgoottilaiset elementit, veistokset ja maalaukset Veneton alueen maurilaisiin vaikutteisiin.[2]
Päätien toisella puolella on työntekijöiden asunnot kolmeen riviin sijoitettuna.[2] Taloja on yhteensä 50, ja ne on koristeltu terrakottalla. Niissä on lisäksi valuraudasta ja tiilistä tehtyjä yksityiskohtia, ja jokaista taloa ympäröi nurmikko ja pieni puutarha.[5] Talojen yksityiskohdissa on myös jonkin verran variaatioita.[2]
Suoraan tehtaan edessä ovat koulu ja kirkko, joka on kopio Crespien kotikaupungissa Busto Arsiziossa sijaitsevasta Santuario di Santa Maria di Piazza -kirkosta.[5] Sen suunnitteli Luigi Cavenaghi, ja se rakennettiin vuosina 1891–1893. Koulun lisäksi kirkon vieressä on teatterirakennus. Alueen eteläosassa on hautausmaa, jossa on Gaetano Morettin suunnittelema art nouveau -tyyliä edustava Crespien mausoleumi.[2]
Crespi d’Adda on suojeltu Italian luonnonkauneuksien suojelulaissa historiallisesti merkittävänä kaupunkikeskuksena, ja lisäksi Crespien mausoleumi on suojeltu yksittäisenä monumenttina.[2] Unescon maailmanperintöluetteloon se valittiin vuonna 1995.[5] ICOMOS:n arvion mukaan Crespi d’Adda on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yrityksen omistuksessa ollut 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa rakennettu kaupunkialue.[6]
Crespi d’Adda ei varsinaisesti ole matkailukohde, sillä alueen jokainen talo on edelleen asuttu eikä tehdas ole auki vierailijoille.[4] Associazione Culturale Villaggio Crespi -järjestö järjestää kuitenkin sinne kiertokäyntejä ja pyrkii samalla myös suojelemaan alueen kulttuuriperintöä.[7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
