Felix Kersten

Eduard Alexander Felix Kersten (30. syyskuuta 1898 Tartto, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. huhtikuuta 1960 Hamm, Länsi-Saksa^[1]) oli SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin henkilökohtainen hieroja.^[2]

Felix Kersten noin vuonna 1920.

Kersten väitti itse pelastaneensa useita natsien vainoamia henkilöitä, mutta näitä väitteitä ei ole kaikissa tapauksissa pystytty vahvistamaan riippumattomista lähteistä. Emmanuel Amaran 2007 valmistaman televisiodokumentin mukaan Felix Kerstenin onnistui toisen maailmansodan mittaan pelastaa tuhansia natsien vainoamia ihmisiä keskitysleiriltä ja teloituksilta.^[3]

Sodan loppupuolella Kersten myös vakoili liittoutuneille, hoiti rauhanneuvotteluja ja johdatti kokonaisen saattueen vankeja turvaan natseilta.^[3]

Tausta ja nuoruus

Kersten syntyi baltiansaksalaiseen perheeseen Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Virossa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän taisteli Saksan puolella ja saapui Suomeen huhtikuussa 1918 Suomen sisällissotaan osallistuneiden saksalaisten joukkojen mukana. Kersten oli jonkin aikaa mukana suojeluskuntien toiminnassa ja oli Porin suojeluskunnan päällikkönäkin. Hänelle myönnettiin Suomen kansalaisuus 1920 ja hän palveli Suomen armeijassa vänrikkinä syyskuusta 1921 alkaen.^lähde?

Ura luontaishoitajana

Helmikuussa 1922 Kersten palasi Saksaan ja alkoi harjoittaa siellä hierojan ja ”magnetisöörin” ammattia johon hän oli saanut koulutusta Suomessa ja Berliinissä. Kersten väitti olevansa kiinalaisen ”manuaalisen hermorefleksien hoitamisen” spesialisti. Hän menestyikin ammatissaan hyvin saaden useita vaikutusvaltaisia asiakkaita, heidän joukossaan Hollannin prinssipuoliso Hendrik ja Italian ulkoministeri, kreivi Galeazzo Ciano. Erään potilaansa kautta Kersten tutustui Heinrich Himmleriin, joka Kerstenin mukaan kärsi vaikeista vatsavaivoista. Kersten onnistuikin hoidollaan lievittämään näitä vaivoja ja niin hänestä tuli Himmlerin henkilökohtainen hieroja. Kerstenin arvonimenä oli tällöin lääkintöneuvos (Medizinalrat) vaikka hänellä ei ollutkaan mitään lääketieteellistä koulutusta. Monet Saksassa pitivät häntä kuitenkin puoskarina ja silmänkääntäjänä.^lähde?

Ennen pitkää Kersten tajusi, että hänellä oli suuri vaikutusvalta SS-valtakunnanjohtajaan, ja hän välitti päämieheltään hoitopöytänsä äärellä saamiaan sisäpiirin tietoja Suomen viranomaisille. Himmlerin ohella Kersten hieroi ainakin Joachim von Ribbentropia ja Rudolf Hessiä. Tehostaakseen hoitojensa vaikutusta Kersten väitti olevansa erään maagisen kiinalaisen hoitajagurun perinteen jatkaja, mutta hänen oppi-isäkseen nimeämästään "Mestari Ko'sta" ei myöhemmissä tutkimuksissa ole löytynyt jälkeäkään. Yksi osoitus Kerstenin menestyksestä oli hänen omistamansa valtava maatila lähellä Berliiniä.^[4]

Himmlerin henkilökuntaa

Kersten oli mukana järjestämässä Himmlerin Suomen-vierailua elokuussa 1942. Vierailun aikana Himmler olisi Kerstenin antaman tiedon mukaan vaatinut kaikkien Suomen juutalaisten luovuttamista Gestapolle. Presidentti Ryti tiivisti päiväkirjaansa Himmlerin olevan ”äärimmäisen jyrkkä antisemiitti”. Kersten puolestaan kertoi Rytille Saksan juutalaistilanteesta: ”juutalaisia lähetetään paljon pois Saksasta Latviaan ja Puolaan, jossa heitä joukottain kylmäverisesti surmataan”, ja puhui ”ihmisteurastuksesta”. Tutkija Heikki Ylikankaan mukaan tämä oli mahdollisesti ensimmäinen kerta, kun Ryti kuuli juutalaisten joukkosurmista.^[5]

Toisen maailmansodan jälkeen julkaisemissaan muistelmissa Kersten väitti pelastaneensa hollantilaiset pakkosiirrolta Itä-Eurooppaan. Kersten toimi Himmlerin ja ruotsalaisen kreivi Folke Bernadotten välisenä yhdysmiehenä neuvotteluissa joiden tuloksena maalis-huhtikuussa 1945 tuhansia hollantilaisia, belgialaisia, norjalaisia ja tanskalaisia vapautettiin keskitysleireiltä ja kuljetettiin Ruotsiin.^lähde?

Kersten saattoi 19. huhtikuuta 1945 juutalaisten maailmankonferenssin puheenjohtajan Norbert Mazurin Tukholmasta Berliiniin neuvottelemaan juutalaisten kohtalosta Heinrich Himmlerin kanssa. Neuvottelu tapahtui myöhään yöllä Adolf Hitlerin syntymäpäivän jälkeen. Paikalla olivat Mazur, Himmler ja Kersten. Lopputuloksena Himmler allekirjoitti sopimuksen, jossa lupasi jättää keskitysleirit räjäyttämättä ja leirien hallinnon antautuvan liittoutuneiden saapuessa. Samalla sovittiin keskitysleireiltä vapautettavan juutalaisia. Tuhat juutalaisvankia kuljetettiin Ravensbrückin keskitysleiriltä Ruotsiin.^[3]

Sodan jälkeen Ruotsin hallitus halusi poliittisista syistä peitellä Kerstenin osuuden juutalaisvapautuksissa ja painotti kreivi Bernadotten osuutta. Hollannin hallitukselta Kersten sai korkean kunniamerkin sodan jälkeen.^[3] Suomessa Kersten sai lääkintöneuvoksen arvonimen, ja Hollannista häntä esitettiin useaan otteeseen Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.^[4]

Kersten asui sodan jälkeen Länsi-Saksassa ja Ruotsissa ja sai Ruotsin kansalaisuuden 1953. Hän kuoli Saksan-vierailullaan vuonna 1960.^[2]

Kiistelty henkilöys

Totuus Kerstenistä voi kuitenkin olla toisenlainen ja koko tarina hänestä huijausta. Arto Koskinen on tehnyt vuonna 1998 Kerstenistä dokumentin Kuka oli Felix Kersten ja vuonna 2018 podcastin Tapaus Felix Kersten, joista jälkimmäisessä Kerstenin tarinaa puretaan. Arkistolähteiden perusteella tarina on muuttunut täysin. Kaikkiin arkistoihin hänellä ja hänen kanssaan dokumenttia tehneellä John Bernsteinilla ei vielä ollut pääsyä.^[6]

Podcastissa spekuloidaan ajatuksella, että Kersten olisikin ollut todellisuudessa Felix Huberti. Väite on peräisin saksalaiselta eläkkeellä olevalta lääkäriltä Werner Neussilta, joka kirjoitti aiheesta lyhyen omakustanteena julkaistun kirjan Menschenfreund und Mörder (2010). Sen mukaan murhaan Saksassa syyllistynyt Huberti olisi paennut Viroon, jossa hän olisi ottanut Viron vapaussodassa kuolleen Felix Kerstenin identiteetin.

Neussin väite on kuitenkin täysin ristiriitainen professori Jorma Pohjanpalon muistelmien (1974) kanssa.^[7] Pohjanpalojen perhe ystävystyi suomea virolaisittain puhuvan Kerstenin kanssa Ikaalisissa kesällä 1920. Seuraavana kesänä Jorma Pohjanpalo vietti Kerstenin kanssa tämän vanhempien vieraana Tartossa yli puolet kesästä. Seurueeseen kuuluivat myös Jorma Pohjanpalon veli Taavi, sisar Kerttu ja äiti Inni. Jos Neussin väite olisi totta, Pohjanpalojen isäntänä olisikin ollut Tartossa Felix Huberti. Silloin Kerstenin vanhemmat eivät olisi tunnistaneet omaa poikaansa. Samalla vanhemmat olisivat jostain syystä hyväksyneet heille täysin vieraan Hubertin ”ottopojakseen”. Vanhempien ohella Kersteniä eivät olisi tunnistaneet myöskään heidän naapurinsa ja monet Kerstenin nuoruuden ystävät, joita Pohjanpalot tapasivat lähes kaksi kuukautta kestäneen matkansa aikana.^[8]