Rooman valtakunnan provinssi From Wikipedia, the free encyclopedia
Gallia Belgica (lat. Provincia Gallia Belgica) tai vain Belgica (lat. Provincia Belgica) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti alueen pääosin nykyisten Belgian, Ranskan ja Saksan alueilla.[1][2][2][3]
Gallia Belgica Provincia Gallia Belgica |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Gallia Belgican provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio | Rooman valtakunta |
Nykyinen valtio/alue | Belgia, Hollanti, Luxemburg, Ranska, Saksa, Sveitsi |
Perustettu | 16 eaa. |
Lakkautettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Durocortorum |
Gallia Belgican provinssi käsitti Gallian koillisosan. Se ulottui Seineltä Reinille ja etelässä Saoneen. Provinssiin kuului alueita pääosin nykyisten Belgian ja Koillis-Ranskan alueilla. Siihen kuului myös osa Etelä-Hollannista sekä Mosel-joen alueen Saksasta, ja laajimmillaan myös Pohjois-Sveitsistä.[4] Provinssin koillispuolella sijaitsivat Germania inferiorin ja Germania superiorin provinssit, itäpuolella Raetia, eteläpuolella Alpes Poeninae, Alpes Graiae ja Gallia Narbonensis, ja lounaispuolella Gallia Lugdunensis. Englannin kanaalin (lat. Oceanus Britannicus) toisella puolella sijaitsi Ison-Britannian saari ja Britannian provinssi.[2] Gallia Belgican asukkaissa oli sekä kelttejä että germaaneja.
Provinssin hallinnollinen keskus oli Durocortorum (nyk. Reims), mutta tärkeitä virkamiehiä toimi myös Augusta Treverorumissa (nyk. Trier).[5]
Gallia Belgican provinssin kaupunkeja olivat sen laajimmassa vaiheessa muun muassa:
Keisari Augustus huomasi, että monista kansoista koostuvan Gallian hallinto oli hankalaa, joten hän jakoi alueen Gallia comatan provinssin vuonna 16 eaa. kolmeen osaan. Gallia Belgica oli näistä osista pohjoisin.[2][5] Provinssien jaossa se luettiin keisarin provinsseihin. Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Keisari Domitianuksen valtakaudella isoja alueita Reinin ympäriltä erotettiin omiksi provinsseikseen Germania inferior ja Germania superior. Diocletianuksen aikana noin vuonna 293 loput jaettiin edelleen kahteen provinssiin, jotka olivat Belgica prima ja Belgica secunda. Frankit valtasivat alueen 400-luvulla.[6]
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
Gallia comata (Tres Galliae) 50–16 eaa. |
Gallia Belgica 16 eaa.– |
Germania superior n. 83– |
Germania prima | Germania prima | (Alsace ja Rheinland-Pfalz) | |
Sequania | Maxima Sequanorum | (Sveitsi läntinen ja keskinen) | ||||
Germania inferior n. 83– |
Germania secunda | Germania secunda | (Maas-joen alue) | |||
Gallia Belgica | Belgica prima | Belgica prima | (Mosel-joen alue) | |||
Belgica secunda | Belgica secunda | (Belgia ja Pohjois-Ranska) | ||||
Gallia Lugdunensis 16 eaa.– |
Lugdunensis prima | Lugdunensis prima | (Burgundi) | |||
Lugdunensis secunda | Lugdunensis secunda | (Normandia) | ||||
Lugdunensis tertia | (Bretagne) | |||||
Senonia (Lugdunensis quarta) | (Pariisi ja Orléans) | |||||
Gallia Aquitania 16 eaa.– |
Aquitania prima | Aquitanica prima | (Auvergne) | |||
Aquitania secunda | Aquitanica secunda | (Poitou-Charentes) | ||||
Novempopulana | Novempopulana | (Gascogne) | ||||
Gallia transalpina 121–22 eaa. |
Gallia Narbonensis 22 eaa.– |
Narbonensis prima | Narbonensis prima | (Languedoc) | ||
Narbonensis secunda | Narbonensis secunda | (Var, Vaucluse ja Drôme) | ||||
Viennensis | Viennensis | (Rhône-joen alue) | ||||
Selitykset:
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.