Hyvinkää–Karjaa-rata

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja sähköistetty vuoden 2024 lopussa^[2]. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmä^selvennä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin.^lähde?

Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti	Hyvinkää–Karjaa
Rakennettu	1871–1873
Avattu	1873
Lakkautettu
• henkilöliikenne	1983
Omistaja	Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Tavarajunia / vrk	10
Tekniset tiedot
Pituus	99,1 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	kyllä
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	80 km/h
• tavaraliikenteessä	80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Hyvinkää–Karjaa[1]
Ohjauskeskus	Helsinki (Pasila)
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
Hyvinkää–Karjaa Km   Lyh. Liikennepaikat  Riihimäelle 99,0 Hy Hyvinkää  Karkkilaan  Helsinkiin Hyvinkää (Hangon rata) Suomen rautatiemuseo Vantaanjoki 92,5 Vrl Viertola Valtatie 3:n ylitys Seututien 130 alitus 90,0 Npo Noppo Valtatie 25:n ylitys 87,7 Periäinen 85,9 Altian raide 85,5 Rm Rajamäki 80,3 Kiv Kiljava Seututien 132 alitus 77,1 Rö Röykkä 74,8 Kor Korpi 72,4 Tyrysoja 70,1 Haimoo 66,5 Sel Selki 62,9 Otp Otalampi Seututien 120 alitus 60,3 Katinhäntä 55,4 Oja Ojakkala  Olkkalaan (pur.) Valtatie 2:n alitus 48,4 Nm Nummela 44,8 Hiidenmäki Seututien 110 ylitys Valtatie 1:n ylitys 40,8 Mui Muijala 34,8 Lo Lohja  Lohjan satamaan (pur.)  Lohjan satamaan 5,0 Loj Lohjanjärvi Seututien 116 ylitys 31,4 Keskilohja Valtatie 25:n alitus 24,6 Virkkala 21,5 Krn Kirkniemi 14,8 Mso Mustio 12,8 Ingvalla 7,9 Mel Meltola  Helsinkiin 0,0 Kr Karjaa  Turkuun  Hankoon Merkkien selitykset
Infobox OK

Hyvinkään rautatieasema Hyvinkää–Karjaa-rataosalla.

Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, kalustonsiirtoliikennettä ja satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä.^lähde?

Historia

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus rakennettiin vuosina 1871–1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.^[3]

Henkilöliikenne

Säännöllistä henkilöliikennettä radalla on ollut viimeksi vuonna 1983. Museojunia liikennöidään kuitenkin usein.^[4]

Kesällä 2025 henkilöjunaliikenne palasi määräajaksi uudelleensähköistetylle Hyvinkää–Karjaa-radalle Espoon kaupunkiradan rakennustöiden katkaistessa väliaikaisesti liikennöinnin rantaradalla. Riihimäen ja Hangon välillä oli mahdollista matkustaa H-lähijunalla 23. kesäkuuta – 27. heinäkuuta 2025 välisenä aikana. Lähijunayhteys oli erittäin suosittu ja kaikki kesän vuorot myytiin loppuun 26. kesäkuuta mennessä.^[5] Juna pysähtyi Riihimäen ja Karjaan välillä ainoastaan Hyvinkään Hangon radan rautatieasemalla eli Suomen Rautatiemuseolla.^[6] Karjaasta eteenpäin Hangon radalla juna pysähtyi normaalisti H-lähijunan asemapaikoilla ja seisakkeilla.^[7] Pysähtyminen Hyvinkään ja Karjaan välisillä asemapaikoilla Lohjalla, Vihdissä ja Nurmijärvellä olisi vaatinut kunnilta investointeja väliaikaisiin seisakkeisiin.^[8][9] Lohja ja Vihti päättivät kustannussyistä jättäytyä kokeilun ulkopuolelle.^[10]

Sähköistys

Hankesuunnitelma Hyvinkää–Karjaa–Hanko-radan sähköistämiseksi valmistui vuonna 2019, ja helmikuussa 2021 Traficom hyväksyi suunnitelman. Sähköistys rakennettiin vuosina 2021–2024.^{[2][11][12][13]} Hankkeeseen sisältyi myös rataosalla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen niitä poistamalla tai muilla järjestelyillä. Hankkeen kustannusarvio oli 62 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus oli 46 miljoonaa euroa.^[14]