Hanko–Hyvinkää-rata
kahdesta rataosudeesta koostuva rautatie Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Hanko–Hyvinkää-rata on vuonna 1873 valmistunut yksiraiteinen, alun perin yksityinen rautatie, joka johtaa Hangosta 149 kilometrin päähän pääradan varrelle Hyvinkäälle. Muita kuntia radan varrella ovat Nurmijärvi, Vihti, Lohja ja Raasepori. Liikennepaikkoja radalla on 14.[1]
Remove ads
Historia
_varastorakennuksia-warehouses.JPG)
Radan rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet.[2] Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi Pietaria pidempään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Rata koettiin jatkeeksi muutamaa vuotta aikaisemmin valmistuneelle Riihimäki–Pietari-radalle, ja yhdessä ratojen suunniteltiin välittävän Venäjältä Keski-Eurooppaan suuntautuvaa liikennettä. Radan rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 1872 ja päättyivät syyskuussa 1873. Rakentajina oli suomalaisten lisäksi venäläisiä ja puolalaisia. Säännölliselle liikenteelle rata avattiin 8. lokakuuta 1873.[3] Liikennöinnin alussa matka-aika Hangon ja Hyvinkään välillä oli noin neljä ja puoli tuntia.[4]
Toiminta osoittautui tappiolliseksi, ja vuonna 1875 rata myytiin valtiolle hyvin edulliseen hintaan. Pietarin talviliikenteestä kovaa kilpailua kävi vuonna 1870 Viroon valmistunut Baltian rata.[5]
Sen jälkeen kun Helsingistä Karjaan kautta Turkuun johtava rantarata vuonna 1903 valmistui, Hanko–Hyvinkää-rata on jakautunut selvästi kahteen osaan: Hyvinkää–Karjaa-rataan ja Karjaalta Hankoon johtavaan Hangon rataan.
Hanko–Hyvinkää-ratayhteyden mukaan on saanut nimensä radan alkukohtaan Hyvinkäälle rakennettu uusi asuinalue Hangonsilta.
Remove ads
Liikennöinti
Radalla kulkee keskimäärin kahdeksan tavarajunaa päivässä, ja se on tärkeä Suomen vientiteollisuuden kuljetusreitti. Radalla kuljetetaan muun muassa metallituotteita, paperia, raakapuuta ja sellua.[1][6]
Kesällä 2025 henkilöjunaliikenne palasi sähköistetylle Hanko–Hyvinkää-radalle. Riihimäen ja Hangon välillä oli mahdollista matkustaa H-lähijunalla 23.6.–27.7. välisenä aikana, kun Espoon kaupunkiradan rakennustöistä johtuva liikennöintikatko rantaradalla esti junien kulun Helsingin ja Hangon välillä. H-lähijuna pysähtyi Riihimäen ja Karjaan välillä ainoastaan Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseolla[7] sen veturitallin takana olevalla raiteella.[8] Karjaasta eteenpäin Hangon radalla juna pysähtyy normaalisti H-lähijunan asemapaikoilla ja seisakkeilla.[9] Pysähtyminen Hyvinkään ja Karjaan välisillä asemapaikoilla Lohjalla, Vihdissä ja Nurmijärvellä olisi vaatinut kunnilta investointeja väliaikaisiin seisakkeisiin.[10][11] Lohja ja Vihti päättivät kustannussyistä jättäytyä kokeilun ulkopuolelle.[12] Lähijunavuoro osoittautui suosituksi ja kaikki kesän vuorot myytiin täyteen jo 26.6. mennessä.[13]
Remove ads
Sähköistys
Liikennevirasto laati Hanko–Hyvinkää-radan sähköistämisestä suunnitelman, joka oli nähtävillä kunnissa syksyllä 2013.[14] Viimeisin ratasuunnitelma valmistui syksyllä 2019. Sähköistyshankkeeseen kuului myös Hangon satamaradan, Kirkniemen pistoraiteen ja Lappohjan satamaraiteen sähköistäminen. Yhteensä sähköistettävien raiteiden pituus oli 165 kilometriä. Sähköistyksen lisäksi radan tasoristeyksiä parannettiin. Hankkeen käynnistämisestä päätettiin vuonna 2020.[6] Kustannusarvio oli 62 miljoonaa euroa[15] ja rakennustyöt tehtiin vuosina 2021–2024.[16]
Ensimmäinen sähköllä kulkenut juna ajoi Karjaan ja Hyvinkään välin 2. tammikuuta 2025, jolloin tehtiin radan koeajo.[17] Traficom hyväksyi sähköistyksen 29. tammikuuta 2025 ja ensimmäiset sähköiset tavarajunat kulkivat Hangon satamaan 3. helmikuuta 2025.[18]
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads