From Wikipedia, the free encyclopedia
Irma Rauha Kristiina Urrila-Andersson (o.s. Urrila; s. 29. tammikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen laulaja (sopraano).[1] Hän voitti Yleisradion järjestämän laulukilpailun 18-vuotiaana keväällä 1961. Ensikonserttinsa hän antoi Helsingin Konservatoriossa 26. marraskuuta 1962 Pentti Koskimiehen säestämänä. Urrila aloitti lauluopinnot tätinsä Aino Eleniuksen johdolla ja jatkoi niitä Sibelius-Akatemiassa Jolanda di Maria Petrisin opissa sekä myöhemmin Milanossa Carla Castellanin ja Tomaso Jappellin johdolla.
Urrila voitti Lonigon laulukilpailun 1965 ja tuli toiseksi Parman Verdi-kilpailussa 1966.[2] Suomen Kansallisoopperassa Urrilalla oli solistikiinnitys syksystä 1965 kevääseen 1967, jonka jälkeen hän siirtyi Tukholman kuninkaalliseen oopperaan.
Urrila avioitui Norjaan ja siirtyi vuonna 1970 Oslon oopperaan.[2] Urrilan laulajanura kesti yli 30 vuotta ja käsitti yli 40 oopperaroolia, joista mainittakoon Pamina (Taikahuilu), Zerlina (Don Giovanni), Kreivitär (Figaron häät), Mimì (La Bohème), Liù (Turandot), Lauretta (Gianni Schicchi), Tatjana (Jevgeni Onegin), Sophie (Ruusuritari) sekä Giacomo Puccinin Madame Butterflyn ja Richard Straussin Arabellan nimiosat. Oopperatyönsä ohella Irma Urrila on konsertoinut ahkerasti ja esiintynyt usein oratoriosolistina. Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi hän on esiintynyt Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Brasiliassa ja Kreikassa. Laajempaan kansainväliseen tietoisuuteen Irma Urrila nousi Ingmar Bergmanin ohjaaman Taikahuilun elokuvaversion (1975) Paminana[3].
Veijo Murtomäki arvioi, että Urrila kuuluu Suomen sopraanohistorian ”yhden käden sormilla laskettaviin suuruuksiin”.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.