Akseli Gallen-Kallelan maalaus From Wikipedia, the free encyclopedia
Joukahaisen kosto on taidemaalari Axel Gallénin (myöh. Akseli Gallen-Kallela) Kalevala-aiheinen maalaus vuodelta 1897. Maalaus kuvaa nuorta Joukahaista, joka aikoo murhata Väinämöisen kostaakseen häviämänsä laulukilpailun[1] ja sisarensa Ainon kuoleman.[2] Joukahainen lupasi Ainon Väinämöiselle vaimoksi, mutta Aino ei tätä halunnut, joten hän hukuttautui.[3] Joukahaisen takana seisoo hänen äitinsä, joka yrittää estää poikaansa tekemästä surmatyötä.[1]
Joukahaisen kosto | |
---|---|
Nimi | Joukahaisen kosto |
Tekijä | Akseli Gallen-Kallela |
Valmistumisvuosi | |
Taiteenlaji | Mytologiamaalaus |
Teostyyppi | Maalaus |
Materiaali | Tempera ja kangas (maalauspohja) |
Kokoelma | Turun taidemuseo |
Sijainti | Turun taidemuseo |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Joukahaisen kosto on maalattu temperavärein ja on kooltaan 125 × 130 cm.[4] Tyylisuunnaltaan se edustaa realismia.[1] Teoksen maisema on tyylitelty näkymä Ruovedellä, Näsijärven Isoselän rannalla[5] sijaitsevan Kalela-ateljeen niemestä.[1] Gallén maalasi Joukahaisen vaaleaan muinaissuomalaiseen sarkapukuun ja nahkaisiin paulapieksuihin. Joukahaisen äidin hän maalasi muunneltuun versioon vienankarjalaisesta hartiushameesta.[1] Joukahaisen kosto on yksi Gallénin äiti-poika-teeman maalauksista.[2] Joukahaisen mallina toimi Gallénien naapuritorpan isäntä.[1] Joukahaisen äidin mallina toimi eräs ruoveteläinen torpparin vaimo,[6] joka oli ollut myös Louhen mallina maalauksessa Sammon puolustus ja äidin mallina maalauksessa Velisurmaaja.[1]
Teoksen oli tilannut helsinkiläinen koristemaalari ja liikemies Salomo Wuorio.[4] Wuorio oli tilannut jo kerran aiemmin vaimonsa Gerdan kanssa Gallénilta Kalevala-aiheisen teoksen. Tällöin Gallén oli maalannut heille Sammon puolustuksen.[7] Wuoriot eivät kuitenkaan kelpuuttaneet teosta ruokasalinsa seinälle sen aiheen ja kuvakielen vuoksi.[4] Uutena tilaustyönä Gallén maalasi Joukahaisen koston[4], joka ei myöskään kelvannut Wuorioille.[1] Maalaus jäi Gallénin omistukseen aina vuoteen 1904 saakka, jolloin Turun taideyhdistys osti teoksen kokoelmiinsa.[1] Teos on esillä Turun taidemuseossa.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.