From Wikipedia, the free encyclopedia
Keltakullaksi kutsutaan kultaseosta, jossa kullan osuus on melko suuri.
Alkuaineen kulta puhdas muoto, hienokulta (Au 999,99/1 000) on ominaisväriltään hyvin keltaista, esimerkiksi Suomessa käytettäviin kultakoruseoksiin verrattuna ”rihkamakorun” väristä. Puhdas kulta on hyvin pehmeää metallia, jota on mahdollista vuolla puukolla. Suomessa kultaa löytyy jonkin verran joista ja sitä tuotetaan teollisesti kultakaivoksissa[1] (Kittilä, Jokisivu, Orivesi, Pahtavaara, Laivakangas).
Esimerkiksi koruissa käytettävän keltakullan kultapitoisuus ilmaistaan karaatteina. Yksi karaatti eli 1/24 on prosentteina ilmaistuna 4,1667 %.[2] Hienokulta on liian pehmeää koruihin joten 24 karaatin (99,9 %, promilleja ilmaiseva jalometallileima: 999) sijaan yleisesti keltakultakorut tehdään pienemmän kultapitoisuuden kullasta.[3] Ulkomailta saattaa löytää pitoisuuden 22K (91,6 %) kultakoruja. Keltakultaseos voi tällöin koostua esimerkiksi seuraavasti: kulta 91,67 %, hopea 5 %, kupari 2 % ja sinkki 1,33 %.[4] Suomessa keltakultaisena myytävät sormukset ja muut korut on nykyään tehty tätä edullisemmasta, matalamman kultapitoisuuden 18K (75,0 %) tai 14K (58,5 %) metalliseoksesta. Muista seosmetalleista tavallisimmat ovat hopea ja kupari.[5][6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.