Klaipėda
Kaupunki Liettuassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Klaipėda (saks. Memel, puol. Kłajpeda) on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki. Se on myös maan ainoa satama Itämerellä. Kaupungissa oli 160 361 asukasta vuonna 2012.[1] Klaipėdan väkiluku on ollut laskussa vuoden 1989 lukemasta 204 248. Kaupungin satama leviää noin kymmenen kilometriä pitkälle rantakaistaleelle ja on yksi Baltian maiden suurimpia.
Klaipėdassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet Neringa ja Palanga sijaitsevat lähellä Klaipėdaa.
Klaipėdan perustivat balttilaiset heimot 1100-luvulla. Pitkän aikaa se kuului Itä-Preussiin, jolloin sitä kutsuttiin Memeliksi.
Itämeren satamakaupungin perustivat Saksalaisen ritarikunnan ritarit vuonna 1252, jolloin he miehittivät alkuperäisen asutuksen perustaakseen sinne tukikohtansa.[2] Tuolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Castrum Memele, (saksaksi Memelburg, myös Mimmelburg). Vuonna 1254 Memelburgille annettiin Lyypekin kaupunginoikeus. Ritarikunta käännytti alueen kristinuskoon. Melno-Seen rauha 1422 asetti rajan Preussin ja Liettuan välille. Memelburg liitettiin Preussiin ja raja pysyi muuttamattomana vuoteen 1919, ja oli siten yksi kauimmin muuttumattomana säilynyt raja Euroopassa. Preussin herttuakunta oli Puolan vasalli ja myöhemmin osa Puola-Liettuaa. Vuosina 1629–1635 Ruotsi hyökkäsi ja miehitti kaupunkia. Saksan yhdistyessä Preussin johdolla Memelistä tuli Saksan keisarikunnan koillisin kaupunki. Rautatieaseman kaupunki sai 1875. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919, Memel asetettiin ympärysvaltojen alaisuuteen.
Versailles’n rauhan jälkeen kaupunki ympäristöineen erotettiin Saksasta, ja Memelin alue oli Kansainliiton mandaattihallintoalueena ranskalaisten hallitsemana. Liettualaiset kuitenkin hyökkäsivät alueelle 1923 ja ranskalaiset vetäytyivät.
- Pääartikkeli: Memelin mandaattihallintoalue
Kansallissosialistisen työväenpuolueen Saksassa tapahtuneen valtaannousun jälkeen ja Saksan saatua hallintaansa Itävallan, Sudeetit, Böömin ja Määrin, Saksa vaati myös Memeliä. Se liitettiin Saksaan 22. maaliskuuta 1939 ennen toisen maailmansodan alkua.
- Pääartikkeli: Saksan uhkavaatimus Liettualle 1939
Toisen maailmansodan loppuvaiheissa, loppuvuodesta 1944, asukkaat pakenivat taisteluita. Puna-armeija valtasi kaupungin tammikuussa 1945 ja se annettiin takaisin Liettuan sosialistiselle neuvostotasavallalle. Monet jäljelle jääneistä asukkaista karkotettiin Siperiaan ja loput siirrettiin Saksaan.
Asukasluvun kehitys
Alla oleva taulukko kuvaa Klaipėdan ilmastoa. Tiedot ovat vertailukaudelta 1961–1990 ellei toisin mainita.[9]
| Klaipėdan ilmasto | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylin lämpötila vuosina 1946–1990 (°C) | 8,7 | 15,4 | 17,1 | 27,0 | 30,0 | 34,0 | 34,0 | 34,0 | 30,4 | 22,2 | 15,4 | 10,3 | 34,0 |
| Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C) | −0,4 | −0,4 | 3,2 | 8,9 | 15,0 | 18,3 | 19,9 | 20,1 | 16,4 | 11,5 | 6,2 | 2,3 | 10,2 |
| Keskilämpötila (°C) | −2,8 | −2,6 | 0,3 | 5,0 | 10,6 | 14,3 | 16,6 | 16,8 | 13,3 | 9,0 | 3,9 | −0,1 | 7,0 |
| Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C) | −5,2 | −5,1 | −2,2 | 2,0 | 6,9 | 10,9 | 13,6 | 13,6 | 10,2 | 6,4 | 1,7 | −2,5 | 4,2 |
| Alin lämpötila vuosina 1891–1990 (°C) | −32,0 | −33,4 | −20,8 | −12,8 | −4,0 | −0,7 | 4,9 | 2,9 | −2,1 | −9,1 | −14,4 | −24,2 | −33,4 |
| Sademäärä (mm) | 50 | 31 | 39 | 36 | 28 | 56 | 74 | 83 | 89 | 80 | 90 | 68 | 735 |
| Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm) | 12 | 8 | 9 | 7 | 7 | 8 | 10 | 11 | 13 | 12 | 15 | 14 | 118 |
| Auringonpaiste (h) | 34 | 65 | 122 | 180 | 264 | 285 | 274 | 252 | 167 | 100 | 40 | 27 | 1810 |
| Keskimääräinen tuulennopeus (m/s) | 5,8 | 5,1 | 5,0 | 4,5 | 4,1 | 4,2 | 4,7 | 4,6 | 5,4 | 5,8 | 6,5 | 6,1 | 5,2 |
| Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 26509 Klaipėda.[9] | |||||||||||||
Klaipėdan satama on yksi Baltian maiden suurimmista syvä- ja lauttasatamista. Sieltä on linjayhteyksiä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Satama sijaitsee Kuurinhaffin suuaukon äärellä, Kuurinkyntään pohjoispään itäpuolella.
Mantereelta kulkee 20 minuutin välein lautta Kuurinmaan niemelle, Kuurinkynnäkselle.
- Simon Dach (1605–1659), runoilija.
- Michael Wohlfahrt (1687–1741), Amerikassa elänyt uskonnollinen johtaja.
- Friedrich Wilhelm Argelander (1799–1875), astronomi.
- George Adomeit (1879–1967), yhdysvaltalainen maalari.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
