From Wikipedia, the free encyclopedia
Ladislaus IV (unk. László IV); (1262 – 10. heinäkuuta 1290) oli Unkarin ja Kroatian kuningas vuosina 1272–1290.
Ladislauksesta tuli kuningas vuonna 1272 isänsä Tapani V:n kuoltua. Altahenses Annales -annaalien mukaan hän oli toinen Tapanin kahdesta pojasta. Hänen lisänimensä oli Ladislaus Kumaani, sillä Ladislauksen äiti oli paimentolaiskansa kiptšakien eli kumaanien prinsessa Erzsébet eli Elisabet.[1]
Ladislauksen ollessa vielä alaikäinen Unkaria repivät vuoteen 1277 asti hovin sisäiset palatsivallankumoukset ja sisällissodat. Etenkin Böömin kuningas Ottokar II Přemyslin laajentumishalut uhkasivat häntä. Niinpä Ladislaus liittoutui Saksan kuninkaan ja keisari Rudolf I Habsburgilaisen kanssa, ja he löivät yhdessä Ottokarin vuonna 1278. Tästä alkoi Habsburgien sekaantuminen Unkarin asioihin.[2]
Unkarin kiptšakit nousivat vuonna 1282 kapinaan kuningas Ladislausta vastaan, sillä jännitteet kiptšakien ja kristittyjen unkarilaisten välillä olivat kasvaneet. Ladislaus IV löi kiptšakit Hod-järven taistelussa vuonna 1282, mutta eloonjääneet kiptšakit pakenivat kultaisen ordan alueelle. Siellä kiptšakit suostuttelivat Nogai-kaanin valloitusretkelle Unkariin. Mongolit olivat hyökänneet Unkariin edellisen kerran vuonna 1241. Unkaria oli tuolloin hävitetty pahasti, ja kuningas Béla IV oli joutunut pakenemaan mongolien vyöryä Itävaltaan.[3]
Nogai-kaani johtikin armeijansa Unkariin ja teki aluksi ryöstöretkiä Tonavan rantojen asutuskeskuksiin. Kiptšakit olivat kertoneet Nogai-kaanille, että kuningas Ladislaus oli riidoissa paroniensa kanssa, ja Nogai uskoi lyövänsä hajanaiset unkarilaiset helposti. Unkarilaiset olivat kuitenkin tällä kertaa valmistautuneet mongolien tuloon. Maahan oli rakennettu linnoja ja paronien lukumäärä oli kasvanut. Nogai ja Talabuga-kaani pystyivät hyökkäämään Budaan ja Pestiin, mutta hyökkäys epäonnistui, sillä mongoleilla ei ollut piirityslaitteita. Samaan aikaan unkarilaisten sitkeät paikalliset puolustusjoukot pystyivät hyökkäilemään Nogain mongoleja vastaan. Sen jälkeen kuninkaan hyvin varustettu armeija ajoi hajalle lyödyt mongolit Karpaattien vuorille saakka, jossa kurja sää ja kapinalliset talonpojat ahdistelivat mongoleja.[3]
Vuonna 1287 Nogai ja Talabuga miehittivät Puolan, mutta herttua Leszekin johtama puolalais-unkarilainen armeija löi mongolit.[3]
Ladislausta kuvattiin villiksi ja hillittömäksi, ja hänen kerrotaan suosineen äitinsä kansaa kiptšakkeja. Ladislaus ajoi pian Unkarin uskonnolliseen myllerrykseen.[1] Aikalaiset syyttivät Ladislausta kiptšakkien suosimisesta unkarilaisten kustannuksella ja siitä että hän laiminlöi italialaissyntyistä vaimoaan Kaarle I:n tytärtä kiptšakkirakastajattariensa tähden. Koska kiptšakit olivat pakanoita, päätti paavi Nikolaus IV, että Ladislauksen on luovuttava vallasta ja julisti 1288 ristiretken Ladislausta vastaan. Tästä alkoi kaksivuotinen sisällissota. Lopulta kiptšakit surmasivat Ladislauksen kostoksi vuonna 1282 tehdystä hyökkäyksestä.[2] Chronicon Dubnicensen mukaan kiptšakit tappoivat Ladislauksen vuonna 1290 hänen omaan telttaansa Ladislauksen olleessa leiriytyneenä Biharin läänissä.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.