Luvia
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Eurajokea From Wikipedia, the free encyclopedia
Luvia on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Vuoden 2017 alusta Luvia on osa Eurajokea. Ennen kuntaliitosta Luvialla asui 3 348 (31.12.2016) ihmistä, ja sen pinta-ala oli 861,20 km², josta 2,46 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 19,80 asukasta/km².
| Luvia | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Eurajoki |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Porin seutukunta |
| Kuntanumero | 442 |
| Hallinnollinen keskus | Luvian kirkonkylä |
| Perustettu | 1870 |
| Liitetty | 2017 |
| – liitoskunnat |
Eurajoki Luvia |
| – syntynyt kunta | Eurajoki |
| Pinta-ala |
861,20 km² [1] (1.1.2016) |
| – maa | 169,13 km² |
| – sisävesi | 2,46 km² |
| – meri | 689,61 km² |
| Väkiluku |
3 348 [2] (31.12.2016) |
| – väestötiheys | 19,8 as./km² (31.12.2016) |
Luvian naapurikunnat olivat Eurajoki, Nakkila, Pori ja Ulvila. Vuoteen 1967 saakka naapurikuntiin kuului myös Porin maalaiskunta.
Luvian vaakunan on suunnitellut Heikki Hermonen, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[3]
Luvian kunta on perustettu 1870. Luviasta löytyy kuitenkin mainintoja jo keskiajalta lähtien; näissä teksteissä yleensä mainitaan Sassilankylä. Luvian seurakunta oli 1900-luvun alkuun asti Eurajoen kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi 1901.
Purjelaivakaudella Luvia oli Suomen merkittävimpiä laivanrakennuspaikkakuntia. Rakennetut venetyypit vaihtelivat pienistä scyllistäselvennä jopa suuriin fregatteihin. Nykyään Luvian Lankoorissa on pieni veneveistämö. Laitakarissa perinnelaivayhdistys rakensi kaljaasi Ihanan käyttäen perinteisiä menetelmiä. Ihana valmistui 2011.
Suurin osa Luviasta on entistä merenpohjaa. 1800-luvulla Luodonkylän ja kirkonkylän välinen Luvianlahti kuivattiin ja näin syntyi yli tuhat hehtaaria peltoa. Peltoaukea/lahti on vielä nähtävissä Kuivalahden ja Luvian keskustan välisellä tiellä, sillä sille ei ole aktiivisesti rakennettu asutusta.
Suomen ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta perustettiin Luvialle vuonna 1871. Nykyisin seurakuntaa ei enää ole. Ruotsinkielisiä baptistiseurakuntia oli sitä ennen perustettu Föglöhön ja Pietarsaareen.[5]
Kieltolain aikana Luvia oli merkittävä alue viinan salakuljetuksessa. Virolaiset laivat seilasivat kauas Luvian edustalle, mistä viinaa salakuljetettiin moottoriveneillä muun muassa Aspiskerin saaren kautta muualle Satakuntaan.
Luvian tärkeimmät nähtävyydet ovat Josef Stenbäckin suunnittelema, paikallisesta punaisesta hiekkakivestä rakennettu kirkko vuodelta 1910, kotiseutumuseo, Knapernummen ampumahaudat, Luvian saaristo, Säpin majakka ja Laitakarin venesatama, jossa rakennettiin perinteisin menetelmin kaljaasi Ihana.
Luvian Nuorisoseura ry. on tuottanut vuodesta 2001 lähtien vuosittain täysimittaisia musikaaleja seurojentalo Tasalassa: Sound of Music, My Fair Lady, Viulunsoittaja katolla, Grease, Piukat paikat, West Side Story, Myrskyluodon Maija, Peter Pan, Enkeleitä Broadwaylla ja Evita. Vuoden 2007 tuotantoa Myrskyluodon Maijaa esitettiin heinäkuussa 2007 myös Oura-oopperan lavalla Merikarvian Krookassa. Luvian Nuorisoseura ry:n musikaalien musiikkia ovat olleet johtamassa Juha Järvinen kolme kertaa, Eeva Kontu kolme kertaa, Anu Lainio kerran ja Ismo Rinne kaksi kertaa. Kuusi ensimmäistä musikaalia ohjasi yliopettaja Kyllikki Staff. Hänen jälkeensä ohjaajana jatkoi kahden musikaalin verran Ari-Pekka Söderdahl. Kyllikki Staff palasi ohjaajaksi syksyllä 2008 työstämään musikaalia Enkeleitä Broadwaylla esitettäväksi vuoden 2009 alussa.
Luvialaisten juhlien vakioesiintyjä on yli 40 laulajan Luvian Mieskuoro.
Luvia Seor on paikkakunnan murteeseen ja historiaan erikoistunut kotiseutuyhdistys.
Vuosittain toistuvista kulttuuritapahtumista suurin on Luvialaiset kesäjuhlat heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumaa on järjestänyt yli 30 vuoden ajan LC Luvia ry.
Luvian pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kalivellink eli kaljavelli.[6]
Murre
Luvian alueella puhutun kielen perustana on Lounais-Suomen murre. Luvian murre kuuluu lounaismurteiden pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[7] Luvian murteen sävelkulku on tunnusomaisen lounaismurteista. Murteelle tyypillistä on myös loppuheitto eli sanojen katkeaminen lopusta.[8]
Heikki Ojansuun mukaan Luvian murre muodostaa yhdessä Euran, Eurajoen, Kiukaisten, Lapin, Honkilahden ja Rauman kanssa Rauman murteen.[9]
Luvialainen urheiluseura Luvian Kiekko -82 on voittanut kolme kertaa ringeten Suomen-mestaruuden, vuosina 2004, 2005 ja 2007. Yleisseura Luvian Vedon harrastetuin laji on jalkapallo. LuVella on miesten joukkue kutosessa.
Kunnan suurimpiin yrityksiin kuuluu sahalaitos Luvian Saha Oy, jonka liikevaihto on noin 80 miljoonaa.
Luvialla sijaitsee yhtenäinen peruskoulu (luokat 1–9) Kirkonkylässä (Sittlahdessa). Aikaisemmin luokat 3 ja 4 käytiin pienemmissä kyläkouluissa joko Niemen- tai Peränkylässä, mutta tämä lopetettiin 2012 sisätilaongelmien ja säästöjen takia. Lukion ja ammattikoulun luvialaiset käyvät pääsääntöisesti joko Porissa, Raumalla tai Eurajoella.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
| Luvian väestönkehitys 1980–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 3 293 | |||
| 1985 | 3 405 | |||
| 1990 | 3 409 | |||
| 1995 | 3 403 | |||
| 2000 | 3 323 | |||
| 2005 | 3 325 | |||
| 2010 | 3 322 | |||
| 2015 | 3 349 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[10] | ||||
Taajamat
- Katso Eurajoki#Taajamat
Luvialla on 11 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[11]
- Hanninkylä (ruots. Handby) [12]
- Korpi
- Lemlahti (ruots. Lemlax)[12]
- Luodonkylä (Norrby)[12]
- Löytty (Löytynkylä)
- Mikola (Mickoby)[12]
- Niemenkylä (Arnäs)[13]
- Perä (Peränkylä), (ruots. Peräby)[12]
- Sassila (Sassö)[12]
- Sitlahti (Sittlax)[12]
- Väipäre (Vägby)[12]
Näistä Sitlahti on Luvian kirkonkylä. Luvian kulmakuntia tai asutuskyliä ovat lisäksi Lankoori (Långör)[12], Murro (Fallet)[12] ja Määrvuori.
Perän kartta[14] vuodelta 1697 maanmittari Olof Mörtin tekemä.
- Kalle Haula, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Marjo Heino, taidemaalari
- Lasse Jaakkola, kirjailija
- Iivari Kyykoski, voimistelija
- Pauli Levokari, jääkiekkoilija
- Juho Länsiharju, ohjaaja[15][16]
- Matteus Marttila, lavastaja
- Carl Ferdinand Nordlund, kirjailija ja opettaja
- Björn (Nalle) Nyberg, veneenrakentaja
- Vesa Puttonen, taloustieteilijä
- Mikael Rostedt, kellonvalaja ja saarnamies
- Pasi Staff, merivoimien komentaja[17]
- Eeva-Leena Vaahtio, tietokirjailija
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
