Ruoka - Wikiwand
For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Ruoka.

Ruoka

Kohteesta Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Kasviperäisiä ruoka-aineita.
Kasviperäisiä ruoka-aineita.
Eläinperäisiä ruoka-aineita.
Eläinperäisiä ruoka-aineita.

Ruoka tarkoittaa aineita, joita ihminen syö ja käyttää ravinnoksi: ruokavarat, elintarvikkeet; ruoka, ravinto[1]. Muiden eläinten syömästä ravinnosta käytetään usein nimitystä eläinten ravinto, eläinten ruoka, rehu tai eläinlajin mukaan nimetty ruoka, esimerkiksi koiranruoka mutta myös koiranmuona.

Tuotanto

Ruokaa voidaan tuottaa viljelemällä, keräilemällä, metsästämällä tai kasvattamalla eläimiä ja hyödyntämällä niiden lihaa, maitoa, munia, hunajaa ja muita tuotteita. Yleensä eläimistä, joita ihminen kasvattaa elintarvikkeita saadakseen käytetään nimitystä karja.

Ruoan tuotanto on maailman suurin ja tuottoisin teollisuudenala. Nykypäivänä raaka-aineita pystytään hyödyntämään hyvinkin tarkkaan. Toisaalta, resurssienkäytön tehokkuus tai edes ravitseminen ei aina ole ruoantuotannon tavoitteena. On laskettu, että maailmassa tuotettu ruoka riittäisi tyydyttämään koko maailman ravinnontarpeen, jos se jakautuisi tasaisesti väestön kesken. Ruoka – kuten muukaan varallisuus – ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, ja siksi joissakin osissa maailmaa on ruoan ylituotantoa, kun taas toisissa osissa ravinnosta on puutetta.

Valmistus

Ruoanlaitto on ruoan valmistamista raaka-aineista lähtien. Ruoanlaittomenetelmille yhteistä on pyrkimys parantaa käytettävien raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä.

Ruoanlaitossa yleensä käytetään apuna kuumuutta. Kuumentaminen keittämällä, paistamalla tai höyryttämällä vaikuttaa ruokaan kemiallisesti muuttaen sen makua, rakennetta, ulkonäköä sekä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentaminen saattaa olla tarpeellista myös myrkyllisten raaka-aineiden muuttamiseksi syömäkelpoiseksi (esimerkiksi eräät sienet ja palkokasvit). Ruoanvalmistus on mahdollista myös ilman kuumentamista, esimerkiksi hapattamalla, suolaamalla ja kuivaamalla raaka-aineita.

Kulinarismi on hyvän ruoan ja juoman arvojen vaalimista. Gastronomia on ruoanvalmistuksen korkealuokkaisten herkkujen tuntemusta ja valmistusta.

Etiketti eli ruokatavat

Juhlavammissa tilaisuuksissa on tapana tarjota peräkkäin erityyppisiä ruokia aterian kuluessa. Ruoat onkin ryhmitelty erityyppisiin luokkiin sen mukaan, missä vaiheessa ateriaa niitä on tarkoitus tarjota. Eri maissa noudatetaan hyvinkin erilaista ruokailujärjestystä, mutta Suomessa ruoat luokitellaan yleensä cocktailpalaan, liemeen, alkupalaan, salaattiin, keittoon, pääruokaan, jälkiruokaan, juustopöytään ja kahviin. Alkuruuat (alkupala ja liemi) voidaan vielä ryhmitellä lämpimiin alkuruokiin ja kylmiin alkuruokiin. Harvoin aterialla tarjotaan kaikkia näitä, mutta on yleistä, että pääruoan lisäksi tarjotaan jälkiruoka ja mahdollisesti jokin alkuruoka ja/tai salaatti.

Ruoan syömistä varten on laadittu tarkkoja ohjeita, miten mitäkin ruokaa pitäisi oikeaoppisesti syödä. Näitä sääntöjä sanotaan etiketiksi eli hyvän käytöstavan säännöstöksi. Länsimaissa tunnetuin näistä säädöksistä on ranskalainen etiketti. Etiketin avulla saa myös osoittaa ruokailuvälineiden asennolla, onko jo lopettanut meneillään olevan ruokalajin syömisen vai haluaako vielä lisää.

Ranskalainen ruokailuetiketti ei ole yleismaailmallinen. Jokaisessa kulttuurissa noudatetaan omaa hyvän tavan säännöstöä, joka saattaa poiketa hyvinkin paljon länsimaisesta. Aina vieraaseen kulttuuriin mennessä pitäisi tuntea paikalliset käytöstavat, ettei loukkaa vierailumaansa kansalaisia.

Ruokakulttuurit

Pääartikkeli: Ruokakulttuuri

Ruokakulttuuri eli kansallinen keittiö on kansan tai muun ryhmän tuntema ja valmistama ruokalajien valikoima ja siihen liittyvä yhteinen sanasto. Ruokakulttuuriin kuuluu laajassa mielessä myös syömisen sosiaalinen puoli, ruokavalintoja ohjaavat arvot ja symboliset merkitykset, sekä päivittäiset ruokarituaalit ja arkiset toimet.[2] Kansainvälisesti tunnettuja kansallisia keittiöitä ovat esimerkiksi ranskalainen keittiö, italialainen keittiö, kreikkalainen keittiö, espanjalainen keittiö, kiinalainen keittiö, japanilainen keittiö, intialainen keittiö, meksikolainen keittiö ja yhdysvaltalainen keittiö.

Ruoan hinta

Ruoan hintataso on noussut vuodesta 2005 lähtien Eurostatin tilastojen mukaan EU27-maissa 22,5 % ja Suomessa 22,6 % vuoteen 2013.[3]

Suomi

Suomalaisten käytettävissä olevista tuloista ruokaan menee noin 12,3 %.[3] Suomessa verot muodostavat ruoan hinnasta noin 40 %. Näitä veroja ovat arvonlisävero, valmisteverot sekä lukuisat välilliset verot.[4]

Ruoan saatavuus

Tuoreista huonoista sadoista huolimatta ruoan hinta on yhä halvempi kuin 1980-luvulla.[5] Luonnonvarat eivät ole loppumassa, päinvastoin, niiden (reaali)hinta on pudonnut vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan.[6] Vuosina 1950 - 1990 ruoan reaalihinta eli niukkuus putosi 74 %.[7]

Ruokaa myydään yleensä paikallisessa ruokakaupassa. Valtaosassa maailmassa verkkokaupan osuus ruokakaupasta oli vuonna 2013 noin 1%, poikkeuksellisesti Englannissa jopa noin 5% luokkaa.[4]

Ruokaan liittyviä aiheita

Ravintoaineet

Raaka-aineet

Aatteellisuus

Katso myös

Lähteet

  1. Hakusana "muona"
  2. Albala, Ken: ”Preface”, Food Cultures of the World Encyclopedia, s. x. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-0-313-37626-9. Google Books (viitattu 17.7.2013).
  3. a b Patarumpu.fi, Mikä ruoassa maksaa. Julkaistu: 26.2.2014 Viitattu: 16.5.2014
  4. a b Yle: "Ostovoiman puute kotimaisessa kaupassa? 10 vastausta kauppojen vaikeasta tilanteesta" Viitattu: 7.4.2014
  5. Malthusian mouthfuls, The Economist online, Nov 17th 2010. Sisältää kuvaajan ruoan hinnasta 1980 - 2010.
  6. "More People, Greater Wealth, More Resources, Healthier Environment", professori Julian Simon, Economic Affairs, April, 1994. "Every resource economist knows that all natural resources have been getting more available rather than more scarce, as shown by their falling prices over the decades and centuries."
  7. Testimony before the United States Senate, Sheldon Richman, Senior Editor, July 20, 1995

Kirjallisuutta

  • Mononen, Tuija & Silvasti, Tiina (toim.): Hyvä ja paha ruoka: Ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset. Helsinki: Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-255-2.
  • Duke, James A.: Parantavien ruokien opas: Luonnonmukaisia hoitokeinoja yli 80 yleiseen vaivaan. (The Green Pharmacy. Guide to Healing Foods, 2009.). Suomentanut Joel Kontro & Tarja Kontro. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24810-1.
  • Teerijoki, Elina: Sata ruokaa tähteistä. Turku: Kameli, 2011. ISBN 978-952-268-016-7.
  • Colliander-Nyman, Nina: Oikeaa ruokaa. Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-952-247-111-6.
  • Fullerton-Smith, Jill: Totuus ruoasta. (The truth about food: What you eat can change your life, 2008.). Suomentanut Tuulikki Valta. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33451-5.
  • Nilsson, Mats-Eric: Petos lautasella: Tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet?. (Den hemlige kocken, 2007.). Suomentanut Tuulikki Valta. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34539-9.
  • Kylliäinen, Sirkku & Lintunen, Marketta: Ravitsemus ja terveys. Porvoo Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-27432-3.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Ruoka.
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Ruoka
Listen to this article