Selvagenssaaret
Portugalille kuuluva saariryhmä Atlantilla From Wikipedia, the free encyclopedia
Selvagenssaaret (port. Ilhas Selvagens, suom. ”villisaaret”) ovat osa Portugalille kuuluvaa Madeiran autonomista aluetta. Maantieteellisesti saaret kuuluvat Pohjois-Atlantilla sijaitsevaan Makaronesian saaristoon ja sijaitsevat noin Madeiran ja Kanariansaarten puolivälissä. Selvagenssaaret koostuvat kahdesta toisistaan noin 15 kilometrin päässä sijaitsevasta saariryhmästä, joiden yhteispinta-ala on noin 2,73 neliökilometriä. Suurimmat saaret ovat Selvagem Grande ja Selvagem Pequena. Lisäksi saariryhmään kuuluu useita pienikokoisempia luotoja, jotka muodostavat yhdessä pääsaarten kanssa Madeiran luonnonpuistoon kuuluvan Selvagenssaarten luonnonsuojelualueen. Saarilla pesii useita merilintulajeja, mukaan lukien yksi maailman suurimmista keltanokkaliitäjäyhdyskunnista. Saaret olivat yksityisomistuksessa vuoteen 1971, jolloin Portugalin hallitus osti ne. Selvagenssaaret ovat asumattomia lukuun ottamatta suurimmalla saarella sijaitsevaa pysyvää vartiointia. Hallinnollisesti ne kuuluvat autonomisen alueen pääkaupungin Funchalin muodostamaan kuntaan.
| Selvagenssaaret | |
|---|---|
 |
|
| Maantiede | |
| Muut nimet | Ilhas Selvagens |
| Sijainti | Makaronesian saaristo |
| Merialue | Atlantin valtameri |
| Suurin saari | Selvagem Grande |
| Muita saaria |
Selvagem Pequena, Ilhéu de Fora |
| Pinta-ala | n. 2,73 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Portugali |
| Alue |
 Madeira |
| Kunta |
Funchal freguesia: Sé |
| Väestö | |
| Väkiluku | 0 (lukuun ottamatta pysyvää vartiointia) |
Selvagenssaaret ovat osa Portugalin ja Espanjan hallitusten välistä kiistaa, joka koskee maiden yksinomaisten talousvyöhykkeiden (EEZ) rajoja alueella.
Fyysinen maantiede
Selvagenssaaret on pieni Portugalille kuuluva saariryhmä Pohjois-Atlantilla. Se kuuluu Makaronesian saariryhmään ja sijaitsee Madeiran ja Kanariansaarten välissä.[1] Saaret sijaitsevat noin 300 kilometriä Madeiran pääkaupungista Funchalista etelään, mutta ainoastaan noin 160 kilometriä pohjoiseen Kanariansaariin kuuluvasta Santa Cruz de Tenerifen kaupungista.[2]
Selvagenssaaret kuuluvat Afrikan laattaan ja ovat merenalaisen tulivuoritoiminnan seurauksena merenpinnan yläpuolelle yli 20 miljoonaa vuotta sitten kohonneita huippuja. Ne ovatkin todennäköisesti Madeiran autonomisen alueen saarista varhaisimmat.[3] Lisäksi Selvagenssaarilla sijaitsee Portugalin eteläisin kohta.[4]
Selvagenssaaret koostuvat kokonaisuudessaan kahdesta saariryhmästä, joiden yhteispinta-ala on noin 2,73 neliökilometriä. Koilliseen saariryhmään kuuluu Selvagenssaarten suurin saari Selvagem Grande ja kolme pinta-alaltaan pienikokoisempaa luotoa, Palheiro da Terra, Palheiro do Mar ja Ilhéu Sinho. Selvagenssaarten lounaiseen saariryhmään kuuluvat saariston toiseksi suurin saari Selvagem Pequena ja kolmanneksi suurin saari Ilhéu de Fora sekä ryhmä pienikokoisempia luotoja, Ilhéu Alto, Ilhéu Comprido ja Ilhéu Redondo sekä pieni Ilhéus do Norten luotoryhmä.[4] Saariryhmät sijaitsevat noin 15 kilometrin päässä toisistaan.[1]
Selvagem Grande on pinta-alaltaan suurin (2,45 km²). Sitä ympäröivät jyrkät, noin 70–90 metrin korkuiset kallionjyrkänteet. Sisäosa on melko tasaista ja noin sata metriä merenpinnan yläpuolella. Kolmesta vanhan tulivuoren jäänteestä korkein on Pico da Atalaia (163 m). Lounaiseen saariryhmään kuuluva Selvagem Pequena (0,3 km²) on pinta-alaltaan huomattavasti pienempi. Sen ranta on kivikkoinen ja sisäosa matala, noin 10–20 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren korkein kohta on Pico do Vead (49 m). Ilhéu de Fora (0,081 km²) on kolmesta suurimmasta saaresta pinta-alaltaan pienin. Luoto on tasainen ja korkeimmillaan 18 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
Saariryhmään kuuluvat saaret ja luodot ovat liian pieniä, jotta niillä voisi syntyä omaa vakaata ilmastoa. Saaret ovatkin hyvin kuivia ja muistuttavat Madeirasta kaakkoon sijaitsevia Desertassaaria. Sateiden välillä saattaa kulua kolme vuotta, minkä lisäksi lämpötilat ovat yleisesti korkeampia kuin Madeiran saarella. Toisinaan lounaistuulet tuovat mukanaan harvinaisen voimakkaita sateita ja toisaalta kuivat tuulet idästä pölyä ja muuttolintuja.[1] Voimakkaat tuulet saattavat toisinaan vaikeuttaa rantautumista saarille etenkin Selvagem Pequenalla, jonka matalat pinnanmuodot tarjoavat vain vähän suojaa ankkuroiduille veneille.[2]
Kulttuurimaantiede
Selvagenssaaret ovat osa Portugalille kuuluvaa Madeiran autonomista aluetta. Ne kuuluvat hallinnollisesti Funchalin kuntaan samalla tavoin kuin Desertassaaret kuuluvat Santa Cruzin kuntaan. Selvagenssaaret eivät kuitenkaan muodosta omaa paikallishallinnollista yksikköä eli freguesiaa.[5] Saaret ovat asumattomia lukuun ottamatta Selvagem Grandelle sijoitettuja vartijoita.[1]
Luonto ja luonnonsuojelu
Selvagenssaaret muodostavat Selvagenssaarten luonnonsuojelualueen, joka on osa Madeiran luonnonpuistoa (Parque Natural da Madeira). Suojelualue perustettiin alun perin vuonna 1971 saarten lintukannan suojelemiseksi ja oli ensimmäinen laatuaan Portugalissa. Luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan 9 455 hehtaaria (94,55 km²) ja käsittää saariryhmän kokonaisuudessaan sekä saaria ja luotoja ympäröivän merialueen 200 metrin syvyyteen saakka.[3] Suojelualue on vuodesta 1976 lähtien ollut vartioitu, minkä lisäksi vierailua varten tarvitsee virallisen lupa-asiakirjan.[2] Luonnonsuojelualue on vuodesta 2002 lähtien kuulunut Unescon ylläpitämän maailmanperintöluettelon Portugalin aielistaan.[6]
Selvagenssaarilla tavataan noin sataa eri kasvilajia, joista osa on saarille endeemisiä. Kasvillisuus on pääasiassa hyvin matalakasvuista, eikä puita ole lainkaan. Kasvillisuus on rikkainta Selvagem Pequenalla ja Ilhéu de Foralla, joille ei ole tuotu muualta lainkaan uusia lajeja toisin kuin esimerkiksi Selvagem Grandella. Endeemisiä kasvilajeja ovat muun muassa salvajesinmesipaunikko (Monanthes lowei) ja tyrskymarketta (Argyranthemum thalassophilum).[7] Soodajääpäivikki (Mesembryanthemum crystallinum) ja suppujääpäivikki (Mesembryanthemum nodiflorum) muodostavat laajoja kasvustoja, jotka ovat oivallisia pesimäpaikkoja linnuille.[8]
Selvagenssaarilla pesii säännöllisesti ainakin yhdeksän lintulajia, joista kaikki ovat kanariankirvistä lukuun ottamatta merilintulajeja. Saarilla runsaslukuisina pesiviin merilintulajeihin lukeutuvat keltanokkaliitäjä, kääpiöliitäjä, tyrskyliitäjä, ulappakeiju, madeirankeiju, etelänharmaalokki, ruusutiira ja kalatiira. Selvagenssaarilla pesivä noin 15 000 parin keltanokkaliitäjäyhdyskunta on yksi maailman suurimmista. Valtaosa linnuista pesii Selvagem Grandella, jonka kanta on toipunut hitaasti vuoden 1976 jälkeen. Etelänharmaalokki on aggressiivinen uudislaji, jonka määrää saaren vartijat säätelevät keräämällä niiden munia. Muuttolintuina saarilla on tavattu lukuisia eri lajeja.[8]
Saarilla tavataan kahta matelijalajia: madeiranmuurisisilisko (Podarcis dugesii) elää Selvagem Grandella ja Selvagem Peguenalla, selvagensingekko (Tarentola bischoffi) ainoastaan Selvagem Grandella. Ilhéu de Foralla elää eräs saarelle kotoperäinen siivetön kuoriaislaji. Siivettömyys on ollut hyönteisten elinehto tuulisilla saarilla, joilla siivekkäät hyönteiset ajautuisivat tuulten mukana helposti merelle ja kuolisivat. Valaita ei tavata alueen vesissä samassa määrin kuin Madeiralla tai Desertassaarilla. Sen sijaan delfiinilajit, kuten pullokuonodelfiini, ovat alueen vesissä tavallisempi näky. Kilpikonnalajeista tavallisin on valekarettikilpikonna.[8]
.jpg)
1400-luvulta kohti nykypäivää
Portugalilainen merenkulkija Diogo Gomes de Sintra havaitsi Selvagenssaaret vuonna 1438 paluumatkallaan Guineasta Portugaliin. Saaret löydettiin siis virallisesti noin 20 vuotta Madeiran löytämisen jälkeen. Selvagem Grandelle tuotiin jo 1400-luvulla vuohia, minkä lisäksi saarelle päätyi todennäköisesti vahingossa myös kaniineja ja rottia. Muut saaret säilyivät lähes koskemattomina.[1] Vuoteen 1971 asti saaret olivat yksityisomistuksessa. Omistajilleen saarten ainoa tulonlähde oli keltanokkaliitäjien pyynti, ja 1800-luvun alusta lähtien niitä pyydystettiinkin vuosittain lähestulkoon 30 000 yksilöä. Niiden liha suolattiin myytäväksi Madeiralle ja höyhenet puolestaan vietiin tyynyjen täytteeksi Englantiin.[9]
Lintukannan uhkaavasti vähetessä WWF ilmaisi halunsa ostaa saaret luonnonsuojelualueeksi vuonna 1971, mutta lopulta Portugalin hallitus osti saaret samaan tarkoitukseen. Saaret jätettiin kuitenkin vartioimatta, minkä seurauksena kalastajien harjoittama lintujen ryöstöpyynti saarilla jatkui. 1976 pääsaari Selvagem Granden lintukanta katosi madeiralaisten kalastajien toiminnan seurauksena lähes kokonaan. Hävitys sai suurta julkista huomiota, minkä seurauksena hallitus joutui kustantamaan saarille vartijat pitämään lintujen pyydystäjät loitolla.[9] Selvagem Granden rotat ja kaniinit hävitettiin 2003 osana luonnonsuojelualueen aloittamaa hävitysohjelmaa.[1]
Aluevesikiista Portugalin ja Espanjan välillä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mitä vuoden 2015 jälkeen? |
Selvagenssaaret ovat osa Portugalin ja Espanjan välistä diplomaattista kiistaa koskien maiden hallinnoimien yksinomaisten talousvyöhykkeiden (EEZ) rajoja alueella. Kiistan keskiössä on Selvagenssaarten maantieteellinen asema saarina, jonka Espanja on kyseenalaistanut.[10] Kiista sai huomiota heinäkuussa 2013, kun Portugalin presidentti Aníbal Cavaco Silva vieraili kiistellyillä saarilla ja herätti samalla kritiikkiä toiminnallaan. Yhdistyneiden kansakuntien odotetaan ottavan asian käsittelyyn 2015.[11]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
