suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Sirpa Maria Pietikäinen (s. 19. huhtikuuta 1959 Parikkala) on suomalainen poliitikko ja kansanedustaja.[1] Hän oli vuosina 2008–2024 Euroopan parlamentin jäsenenä. Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa hän jäi varasijalle.[2]
Sirpa Pietikäinen | |
---|---|
Sirpa Pietikäinen vuonna 2014. |
|
Suomen ympäristöministeri | |
Ahon hallitus
26.4.1991–13.4.1995 |
|
Edeltäjä | Kaj Bärlund |
Seuraaja | Pekka Haavisto |
Euroopan parlamentin jäsen | |
4.4.2008–15.7.2024
|
|
Ryhmä | EPP-ryhmä |
Edeltäjä | Alexander Stubb |
Kansanedustaja | |
26.3.1983–18.3.2003
|
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Hämeen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. huhtikuuta 1959 Parikkala |
Puoliso | Tapio Määttä |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Koulutus | kauppatieteiden maisteri |
Aiheesta muualla | |
www.sirpapietikainen.net | |
Vuosina 1983–2003 Pietikäinen oli kokoomuksen kansanedustaja. Vuosina 1991–1995 hän oli ympäristöministeri Esko Ahon hallituksessa.[1]
Pietikäinen kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiosta. Hän suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1986.[3] Hän oli pitkään neuvottelutaitoteorioiden opettaja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa.lähde?
Pietikäinen nousi eduskuntaan 23-vuotiaana vuonna 1983 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuoden 1988 vaaleissa.[1] Pietikäinen toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 1989–1993 ja ympäristöministerinä Ahon hallituksessa vuosina 1991–1995, jolloin suurin kysymys liittyi viidennen ydinvoimalan perustamispäätökseen, jota kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo sekä Seppo Kääriäinen kannattivat ja Pietikäinen vastusti. Kansanedustaja Matti Vanhanen lopulta torjui jo hallituksen periaatteessa hyväksymän ratkaisun esittämällä läpi menneen energiaponnen. Vuoden 1995 vaaleissa Pietikäinen sai 11 148 ääntä Hämeen läänin eteläisessä vaalipiirissä.
Vuoden 2003 vaaleissa Pietikäinen vetäytyi kampanjoinnista jäätyään kiinni rattijuopumuksesta.[4]
Pietikäinen oli ehdolla vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Hän sai 30 042 ääntä ja jäi ensimmäiselle varasijalle. Vuonna 2008 Pietikäinen nousi europarlamenttiin Alexander Stubbin siirtyessä europarlamentaarikosta ulkoasiainministeriksi.[5] Hänet valittiin jatkokaudelle vuoden 2009[6], vuoden 2014 ja vuoden 2019 EU-vaaleissa.[7]
Vuodesta 2019 Pietikäinen on Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) ja tasa-arvon ja naisten oikeuksien valiokunnan (FEMM) varsinainen jäsen sekä ympäristö- ja terveysvaliokunnan (ENVI) varajäsen. Hän oli ENVI:n varsinainen jäsen vuosina 2009–2012.
Pietikäinen on toiminut Marttaliiton puheenjohtajana vuodesta 2018 ja Mieli ry:n puheenjohtajana vuodesta 2020. GlobeEU:n puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2009 lähtien. Pietikäinen on myös Muistiliiton (Alzheimer-keskusliitto) liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja Alzheimer Europen hallituksen jäsen, Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:n hallituksen jäsen, Koneen säätiön, Saaren kartanon johtokunnan puheenjohtaja ja Lammin säästöpankin hallituksen jäsen.
Pietikäinen toimi Viherympäristöliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 2010-2017, Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtajana 1999–2005, Suomen YK-liiton puheenjohtajana 1998–2007 ja YK-liittojen maailmanjärjestön WFUNA:n puheenjohtajana 2000–2005.
Votewatch Europe -järjestön vuonna 2017 julkaistun selvityksen mukaan Pietikäinen äänesti europarlamentissa useimmiten (83 % äänestyksistä) sosialistiryhmä S&D:n yleiskannan mukaan, toisiksi useimmiten (81 %) keskustalaisen ALDE-ryhmän yleiskannan mukaan ja vasta kolmanneksi useimmiten oman, keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmänsä yleiskannan mukaan (80 %).[8]
Pietikäinen on kuvaillut itseään sosiaalireformistiksi ja toivonut "sosiaalisen vastuun ja ulottuvuuden korostumista" kokoomuksen politiikassa.[9] Häntä on kritisoitu vihervasemmistolaiseksi.[8][10]
Pietikäinen suhtautuu kielteisesti ydinvoimaan.[11][12][13] Hän äänesti eduskunnassa vuonna 2002 Olkiluoto 3 -ydinvoimalahanketta vastaan toisin kuin valtaosa kokoomuksen eduskuntaryhmästä.[14] Pietikäinen oli vuonna 2019 EPP-ryhmän pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa vastustamassa ydinvoiman ja maakaasun lisäämistä kestävien sijoituskohteiden listalle EU-taksonomiassa.[15]
Pietikäinen äänesti heinäkuussa 2023, toisin kuin Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa sekä valtaosa EPP-ryhmästä, EU:n metsien ennallistamisasetuksen puolesta. Hänen mielestään ennallistamisasetuskeskustelussa oli "shokeeraavan paljon tahallista vääristelyä ja harhaanjohtamista", mikä oli hänen mielestä surullista, sillä "kysymyksessä on koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva asia."[16]
Pietikäinen on kertonut vetävänsä "aamukahvit aina väärään kurkkuun, kun Elina Valtonen kommentoi televisiossa talouspolitiikkaa." Vuonna 2016 Pietikäinen sanoi, että kokoomuksen politiikassa on "painottunut viimevuosina liikaa markkinaliberalistien näkemys."[9]
Pietikäinen kannatti joulukuussa 2021 Euroopan komission aloitetta vihapuheen kriminalisoinnista EU-tasolla ja sanoi, että aloitetta pitää viedä nopeasti eteenpäin.[17][18]
Eurovaaleissa 2014 Pietikäisen vaalibudjetti oli noin 183 700 euroa, josta yrityksiltä tuli noin 33 300 euroa ja yhdistyksiltä noin 29 200 euroa. Esimerkiksi Ammattiliitto Pro tuki hänen kampanjaansa 10 000 eurolla ja ammattiliitto JHL 1 800 eurolla.[30]
Eurovaaleissa 2019 Pietikäisen vaalibudjetti oli noin 203 800 euroa, josta lainaa oli 49 000 euroa, yrityksiltä noin 45 800 euroa ja yhdistyksiltä noin 9 700 euroa. Ammattiliitto Pro tuki Pietikäistä 5 000 eurolla, PAM 2 500 eurolla ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry 1 000 eurolla.[31]
Sirpa Pietikäisen vanhemmat ovat taidemaalari Erkki Pietikäinen ja terveydenhoitaja Sylvi Susanna Hirvelä.[32] Pietikäisen kumppani on professori Tapio Määttä.[5]
Pyrkiessään jatkoon vuoden 2003 vaaleissa Pietikäinen vetäytyi kampanjoinnista jäätyään kiinni rattijuopumuksesta Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintialueella. Hämeenlinnan poliisin mukaan Pietikäisen veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen alarajan 1,2 promillea.[4] Hänet tuomittiin 40 päivän ehdollisen vankeusrangaistukseen, 15 päiväsakkoon sekä viiden kuukauden ajokieltoon.[33]
Joulukuussa 2015 Pietikäinen sai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 22 päiväsakkoa eli 3 256 euroa. Hän oli ajanut Hämeenlinnanväylällä 124 kilometrin tuntivauhdilla, kun nopeusrajoitus oli 80 km/h. Pietikäinen myönsi rikoksen ja pahoitteli sitä.[34]
Kirjoittanut artikkelin ainakin seuraaviin teoksiin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.