Parikkala
kunta Etelä-Karjalan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 284 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 760,71 km², josta 168,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,23 asukasta/km². Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005 yhdistämällä Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnat.
Parikkalan naapurikunnat ovat Kitee, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinna.
Remove ads
Historia
Esihistoria
Simpelejärven ympärillä sijaitseva Parikkala on Salpausselkien välistä runsasjärvistä mäki- ja harjuselänneseutua. Parikkalasta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka ja jokunen esine sekä pronssikautisia esineitä. Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla. Alueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta (1323) Pariisin rauhaan (1947).
Novgorod ja Ruotsi
Pähkinäsaaren rauhassa Parikkalan alue tuli kuulumaan Novgorodiin. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 mainitaan Parikkalan alueelta Joukion, Tyrjän ja Koitsanlahden kylät, jotka kuuluivat Kurkijoen pogostaan.[8] Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen lääniin kuulunut alue siirtyi Venäjältä Ruotsille.
Joukio
Stolbovan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammin ja Tyrjän kappeleista tuli Joukion evankelis-luterilainen seurakunta.[8] Ensimmäinen luterilainen kirkko paikkakunnalla tiedetään olleen 1617, ja oma pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1632.[9] Sammatlammin ja Tyrjän ortodoksiset kappeliseurakunnat jatkoivat toimintaansa noin vuosisadan ajan hiipuen vähitellen kokonaan.[10]
Vuonna 1652 perustettiin Joukion ja Uukuniemen alueelle Nyborgin kreivikunta, joka lakkasi vuonna 1680.
Ortodokseja painostettiin kääntymään luterilaisiksi, ja monet alueen ortodoksisista asukkaista muuttivat itään, pakoon Ruotsin harjoittamaa luterilaistamista. Ortodoksien tilalle muutti savolaisia luterilaisia talonpoikia ja muualta Suomesta tulleita, jotka saivat verohelpotuksin hoidettavakseen Moskovan suuriruhtinaskunnan puolelle siirtyneiden ortodoksien entiset maatilat. Verohelpotusten lisäksi toinen etu oli se, ettei Käkisalmen läänissä suoritettu sotaväenottoa, jolloin talonpoikaisväestö oli asevelvollisuudesta vapaa Käkiselmen läänin osalta.[10] Käkisalmen lääni kuului Inkerinmaan kenraalikuvenementtiin, ja sitä kohdeltiin Ruotsin kuningaskunnan voittomaana, jonka aatelittomilla asukkailla ei ollut oikeutta lähettää valtiopäivämiehiä Ruotsin valtiopäiville.[10]
Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Joukio palautettiin Venäjän yhteyteen. Tämän jälkeen pitäjä kuului Vanhaan Suomeen, joka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.
Parikkala
Seurakunnan neljäs kirkko valmistui vuonna 1817 Parikka-nimisen talonpojan maalle, minkä jälkeen pitäjää ja seurakuntaa alettiin kutsua Parikkalaksi.[8] Pitäjä on tullut myöhemmin tunnetuksi muun muassa lukuisista meijereistään. Parikkalan eteläosasta muodostettiin Simpeleen kunta vuonna 1923 ja pohjoisosasta Saaren kunta vuonna 1929[8] Viime sotien seurauksena Parikkalan alueesta noin 1/3 (293 km²)[8] jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja alueen 2 556 asukasta joutuivat jättämään kotinsa.[11] Luovutettu alue käsitti Lamminsalon ja Koitsansalon kylät, Syväoron asemanseudun sekä osia Lamminkylän, Poutalan ja Tyrjän kylistä.[8] Vuonna 1945 siirrettiin Innasennurkka ja Kaljusenkylä Parikkalasta Simpeleeseen.[8]
Remove ads
Maantiede ja luonto
Parikkalan kunta sijaitsee Kaakkois-Suomessa, Etelä-Karjalan maakunnan koilliskärjessä. Pääosa kunnasta sijaitsee Salpausselkien väliin jäävässä kumpuilevassa maastossa, ja sen maalaismaisemaa luonnehtivat metsät, harjut, mäet, pellot ja järvet. Parikkalassa on 1700–1900-luvuilla hankittu uutta viljelymaata järvenlaskulla.[12][13]
Suurin osa Parikkalasta kuuluu Hiitolanjoen vesistöalueeseen, joka on harvoja Suomeen ulottuvia Laatokan valuma-alueeseen kuuluvia vesistöalueita. Aiemman Uukuniemen kunnan alue kuitenkin kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja Saimaan valuma-alueeseen. Parikkalan suurimpia järviä ovat Simpelejärvi ja Pyhäjärvi, joista edellinen kuuluu Hiitolanjoen ja jälkimmäinen Vuoksen vesistöalueeseen.[14] Historiallisesti Parikkala on kuulunu Laatokan Karjalaan.[15] Simpelejärveen kuuluva, umpeenkasvanut Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintukosteikkoja, jossa on tavattu noin 250 erilaista lintulajia, 900 perhoslajia ja useita harvinaisia kasvilajeja.[16]
Parikkalan alueella sijaitsee niin ikään Pieni Rautjärvi, Tyrjänjärvi, Suuri Rautjärvi ja yli sata muuta vähintään hehtaarin laajuista järveä. Yli neliökilometrin laajuisia järviä on yksitoista.[17]
Siikalahti on Simpelejärveen kuuluva lahti ja yksi Suomen tärkeimmistä lintukosteikoista.
Parikkalan keskustan raittia kirkolle päin katsottuna.
Maalaismaisemaa Parikkalassa.
Remove ads
Politiikka ja hallinto
Kunnan valtapuolue on ollut keskusta, ja kunnanhallitusta on johtanut koko 2000-luvun keskustalainen Ari Berg. Kunnanjohtaja on Vesa Huuskonen, joka on ammattisotilas ja löytyi tehtävään pitkän etsinnän jälkeen. Edellinen kunnanjohtaja Hans Olander lähti kunnanjohtajan paikalta sekavien vaiheiden jälkeen, ja hänen seuraajakseen ei ollut juuri hakijoita.[18]
Kunnanjohtajat
- Alpo Kosunen –2008 (ennen kuntaliitosta Saaren kunnanjohtaja)[19]
- Hans Olander 2009–2013
- Vesa Huuskonen 2014–2022
- Mervi Pääkkö (2024)
Väestö
Vuoden 2017 lopussa Parikkalassa oli 4 969 asukasta, joista 2 210 asui taajamissa, 2 711 haja-asutusalueilla ja 48:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Parikkalan taajama-aste on 44,9 %.[20] Parikkalan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]
Parikkalan kirkonkylä on kunnan keskustaajama. Vuonna 2017 siellä asui vajaa kolmannes parikkalalaisista. Keskustaajama sijaitsee Valtatie 6:n ja Karjalan radan varrella sekä Simpelejärven rannalla. Keskustaajamassa sijaitsee muun muassa Parikkalan kirkko, rautatieasema ja suuri osa kunnan palveluista. Matkaa Parikkalan kirkonkylältä on Imatralle 60 km, Savonlinnaan 60 km, Lappeenrantaan 95 km ja Joensuuhun 140 km. Parikkalan pienin taajama, Akonpohja, oli entisen Saaren kunnan keskustaajama.
Kylät
Akonpohja, Honkakylä, Intsilä, Joukio, Järvenpää, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Kummunkylä, Lamminkylä, Maironiemi, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Mäntylahti (Mentalahti) - eli Särkisalmi, Niukkala, Oravaniemi, Poutala, Rantakylä, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä ja Uukuniemi.
Väestönkehitys
Parikkalan väestönkasvu on negatiivista. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Remove ads
Nähtävyyksiä
Parikkalan keskustan eteläosassa sijaitseva Parikkalan kirkko on valtionarkkitehti Charles Bassin suunnittelema, vuonna 1817 valmistunut puukirkko. Lisäksi Parikkalassa on muun muassa ortodoksinen tsasouna (1979) ja Koitsanlahden hovi, Itä-Suomen meijerimuseo, Honkakylän kauppamuseo, Ateljee-koti Saukkonen sekä Veijo Rönkkösen luoma Parikkalan patsaspuisto.
Parikkalan merkittävimpiä luonnonnähtävyyksiä on Simpelejärven linnuistaan kuuluisa Siikalahti sekä Kesusmaan kylässä sijaitsevat Mykkiin kivet, joka on harvinaislaatuisen suuri ryhmä kookkaita siirtolohkareita.
Kuntakeskuksessa paljastettiin 11.7.2015 pronssin valettu 160 cm korkea Piikapatsas. Se pystytettiin Parikkalantien varrella sijaitsevalle torialueelle, jossa se katsoo kohti Simpelejärveä. Patsaan hankki yhdistys Parikkalan Kalevalaiset naiset, joka myös järjesti keräyksen teoksen rahoittamiseksi. Patsaan suunnitteli rautjärveläinen taiteilija Marjaana Tykkyläinen apunaan Jyrki Roivainen, Kirsi Siponen ja Tuomas Huhtakallio.[23][24] Parikkalassa on valittu paikkakunnan nuorten joukosta yksi Pikkupiika Parikkalan kunnan kasvoksi joka vuosi 1987 lähtien.[25]
Remove ads
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Parikkalassa toimii yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Parikkalan seurakunta.[26] Se järjestää yhdessä Parikanniemisäätiön kanssa vuosittain Orpokotijuhlat, jonne saapuu satoja kuulijoita ja talkoolaisia eri puolilta Suomea. Paikkakunnalta löytyy myös Parikkalan Larpparit -niminen kilta.[27]
Parikkalassa toimii myös Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta, jolla on kolme tsasounaa: pyhän Johannes Kastajan tsasouna Parikkalan kirkonkylässa, vuonna 2003 rakennettu pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Koitsanlahdessa sekä 2016 valmistunut (2017 vihitty) Pyhän perheen tsasouna Uukuniemen kirkonkylän Akkakalliolla.[28][29][30]
Tammikuussa 2020 Parikkalaan perustettiin Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Pyhän Ristin luterilainen seurakunta.[31]
Parikkala kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen, joka on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Parikkalan kunnan nykyisellä alueella.
- Saaren seurakunta (liitetty Parikkalan seurakuntaan 2005)
- Uukuniemen seurakunta (liitetty Parikkalan seurakuntaan 2005)
Remove ads
Palvelut
Kunnalliset palvelut
Koulut ja kirjastot: Kirjolan koulu (luokat 1-9), Saaren koulu (Akonpohja, luokat 1-6), Parikkalan lukio[32], Simpelejärven opisto[33], Parikkalan pääkirjasto, Saaren kirjasto, Uukuniemen kirjasto.[34]
Terveys ja vanhainhoito: Parikkalan hyvinvointikeskus[35], Vanhainkoti Käskynkkä.[36]
Kaupalliset palvelut
Kaupat ja kioskit: S-market Parikkala, K-Market Röksä (Kirjavala), Sale Akonpohja, Uukuniemen pitäjän kyläkauppa, R-kioski, Alko, Tokmanni, Särkisalmen -kotileipomo ja Särkisalmen Pellava Kauppa.
Ravintolat ja pubit: Bar Cafe Assa, Ravintola Kaakonranta[37], Yusuf Kebab Pizzeria, Puoti ja Kuppila Piika&Renki, Hotelli-ravintola Kägöne, Iloisen pässin maalaispuoti ja Juholan Biisoniareena.[38]
Muita palveluja: ABC Särkisalmi, Apteekki, Juhlatila Louhela[39], Kokkosen sementtivalimo, LVI-Visio (LVI-palvelut), OP Parikkala, Oronmyllyn loma- ja kurssikeskus, Papinniemen leirintäalue, Parikkalan Pikapulla -leipomo, Parikkalan Putkitus, Parikkalan Valo -sähköyhtiö[40], Parviisi LKV -kiinteistövälitys, Saaren Pelti ja Kouru, Saaren pesula, Saaren rakennuspalvelu, Särkisalmen rengas[41].
Remove ads
Liikenneyhteydet
Parikkala on huomattava sekä valtateiden että rautateiden risteyskohtana. Sen ohitse kulkee valtatie 6 Helsingistä Joensuuhun, ja Parikkalassa siitä erkanee Savonlinnan kautta Juvalle johtava valtatie 14. Kuutostieltä on Parikkalan kuntataajamaan useita liittymiä, uusin Moskuunniemeltä Särkisalmen suunnasta tuleva otettiin käyttöön vuonna 2009. Samalla poistui käytöstä entisen liittymätien tasoristeys.
Kunnan keskustaajamasta on Parikkalan rautatieasemalta suorat junayhteydet Joensuuhun, Helsinkiin ja Savonlinnaan. Yöjunia ei nykyisin ole Parikkalasta lähteville. Linja-auton yöpikavuoro kulki päivittäin Helsingin ja Joensuun välisen reitin Parikkalan kautta, kunnes OnniBus-vuorot syrjäyttivät paikallisen liikennöitsijän ja lopulta Onnibus lopetti C6-vuoroltaan välin Imatra-Joensuu keväällä 2020. Linja-auto kulkee arkipäivisin Parikkalan kautta Imatran ja Savonlinnan välillä. Parikkalassa sijaitsee myös Saaren rautatieasema, mutta sen matkustajaliikenne lakkautettiin vuonna 2005.
Joensuuhun johtava nykyinen Karjalan rata kulkee Parikkalan kautta. Parikkalan rautatieasemalla siitä haarautuu Savonlinnan rata. Alun perin Parikkalan asema oli vain yksi väliasema Elisenvaaran–Savonlinnan-radalla, mutta kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin jo 1940-luvun lopulla yhdysrata Simpeleeltä Parikkalaan ja myöhemmin 1960-luvulla rata Parikkalasta Joensuuhun. Elisenvaaran ja Parikkalan välinen rataosa on purettu. Rautatieaseman rakennus siirtyi Parikkalassa Ratahallintokeskukselta kunnan omistukseen ja nykyisin siinä toimivat ompelimo-myymälä Ihan Helmi sekä ravintola Bar cafe Assa.
Parikkalan lähin lentoasema sijaitsee 60 kilometrin päässä Savonlinnassa.
Remove ads
Tunnettuja parikkalalaisia ja Parikkalassa syntyneitä
- Sipi Ahokas, huopajalkinetehtailija
- Mikko Anttonen, Mannerheim-ristin ritari nro. 166
- Clas Collan, sotarovasti, Parikkalan kirkkoherra ja valtiopäivämies
- Hjalmar Dahl, toimittaja, kääntäjä ja kirjailija
- Julius Immanuel Gummerus, rovasti ja moninkertainen valtiopäivämies
- Veikko Haakana, kirjailija
- Jani Halme, toimittaja-juontaja
- Pietari Hannikainen, maanmittari ja sanomalehtimies-kirjailija
- Sanfrid Hasselqvist, maanviljelijä ja kunnallis- ja valtiopäivämies
- Aleksanteri Hinkkanen, opettaja ja kouluneuvos
- Paavo Janhunen, Ilmavoimien koelentäjä
- Lempi Jääskeläinen, kirjailija
- Timo Kairesalo, professori
- Aarno Karimo, kirjailija ja taidemaalari, Sanfrid Hasselqvistin poika
- Eino Kiiveri, Mannerheim-ristin ritari nro. 140
- Leo Kojo, Mannerheim-ristin ritari nro. 82
- Heikki Kärpänen, Mannerheim-ristin ritari nro. 141
- Sirkka Laine, kirjailija
- Onni Laitinen, metsänhoitaja ja yritysjohtaja, metsäneuvos
- Markus Lehtipuu, tietokirjailija
- Alpo Neuvonen, kauppaneuvos
- Aleksanteri Nenonen, kauppaneuvos
- Paavo Paajanen, Mannerheim-ristin ritari nro. 101
- Paroni Paakkunainen, muusikko ja säveltäjä
- Kosti Pajari, kemisti
- Sirpa Pietikäinen, poliitikko (Kokoomus)
- Heikki Poutanen, maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Pentti Poutanen, poliitikko (Keskusta), kunnallisneuvos
- Matti Poutvaara, valokuvaaja
- Aimo Pulkkinen, jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- Oskari Reinikainen, lääkäri, lääkintöhallituksen pääjohtaja, kansanedustaja, ministeri (SDP)
- Brynolf Roiha, valtiopäivämies
- Johan Roiha, insinööri ja virkamies
- Matti Roiha, tehtailija
- Arto Räty, kenraali
- Veijo Rönkkönen, kansantaiteilija
- Juhani Saukkonen, kirkkoherra, kansanedustaja, puolustusministeri (Keskusta)
- Tauno Saukkonen, kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos
- Hannu Siitonen, keihäänheittäjä ja luontokuvaaja[42]
- Johan Gustaf Sohlman, senaattori
- Lisa Sounio-Ahtisaari, yrittäjä, kirjailija, poliitikko
- Pauli Terävä, yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Ilmari Tiainen, maanviljelijä, kapteeni evp ja kansanedustaja
- Lauri Tiainen, maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Pekka Tiainen, maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Aarno Vehviläinen, kenraalimajuri
- Alvar Wilska, professori
- Mikko Wilska, tehtailija, konsuli ja yritysjohtaja
- Aukusti Vuorelainen, päätoimittaja ja näytelmäkirjailija
Remove ads
Muuta toimintaa
Parikkalassa toimivia urheiluseuroja ovat Parikkalan Urheilijat, Saaren Urheilijat, Uukuniemen Urheilijat, Parikkalan Seudun Ampujat, suunnistusseura RaPSU ja Parikkalan sukeltajat ry.
Parikkalassa ilmestyy Suomen toiseksi vanhin paikallislehti, nykyisin Parikkalan-Rautjärven Sanomat.
Ruokakulttuuri
Parikkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikasoppa, veriletut, puolukka-porkkanapiirakka ja karpalokiisseli.[43]
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads