Taide - Wikiwand
For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Taide.

Taide

Kohteesta Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.
Michelangelo, Daavid, 1501–04.
Michelangelo, Daavid, 1501–04.

Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Usein sanalla viitataan erityisesti kuvataiteisiin.[1]

Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun subjektiivisella tasolla. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu paljolti tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.

Taiteen määritelmiä

Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä todellisuus ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkasteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvät ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa.

Mimesis

Taiteen teorian keskeinen käsite on mimesis, joka tarkoittaa luonnon tai todellisuuden jäljittelyä ja esittämistä taiteen keinoin. Taideteos voi äärimmillään olla tarkka jäljennös jo olemassa olevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen ei tarvitse olla kuitenkaan esine, vaan se voi olla vaikkapa teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys ja sellaisenaan mahdoton toistaa.

Platon ajatteli, että taide vain jäljittelee jo olemassa olevia esineitä. Esimerkiksi tehdessään tuolia puuseppä jäljittelee tuolin ideaa, kun taas tuolia maalaava taidemaalari jäljittelee jäljitelmää, missä Platonin mukaan ei ole järkeä.

Mediaominaisuudet

Taidetta voi lähestyä tarkastelemalla taideteosten välityskeinoja eli sen mediaominaisuuksia. Kuvataiteen kuva, musiikin ääni, tanssin liike, kirjallisuuden sana tai teatterin näyttämötulkinta saattavat kuitenkin rajoittaa tarkastelua, sillä varsinkin nykytaiteessa taide välittyy useiden keinojen avulla.

Historia

Kaikilla taiteilla on historiansa, joissa tarkastellaan niiden kehitystä. Taiteen tekemiseen on vaikuttanut aina myös taiteen tutkimus. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä. Taiteen vastaanottajan on hyvä tuntea niitä, sillä tunnetun mietelmän mukaan taide on velkaa toisille taideteoksille usein enemmän kuin todellisuudelle.

Tehtävä

Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön tehtävää. Silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Teos voi olla esimerkiksi samanaikaisesti sekä esteettisen mielihyvän, että kaupankäynnin kohde. Typografialla on tarkasti määritelty tehtävä, edistää luettavuutta.

Esittävät ja ei-esittävät

Taiteet voidaan jakaa esittäviin ja ei-esittäviin. Esittävät taiteet, kuten teatteri, elokuva, tanssi tai musiikki esitetään ajallisessa jatkumossa ja esitys suunnitellaan siten, että yleisön oletetaan seuraavan esitystä alusta loppuun. Esittävät taiteet perustuvat esityksiin, joilla on tavallisesti selkeä alku, keskikohta ja loppu.

Arkkitehtuuri, maalaustaide, grafiikka, kuvanveisto, muotoilu tai kirjallisuuden eri lajit eivät perustu aikaan sidottuihin esityksiin, vaan katsoja tai lukija valitsee ja päättää itse katselutilanteen pituuden tai lukemisajankohdan. Tämän takia niitä kutsutaan ei-esittäviksi taiteiksi.

Esittäviä ja ei-esittäviä taiteenaloja voidaan myös yhdistää esimerkiksi performanssissa tai videotaiteessa.

Johannes Vermeer, Tyttö ja helmikorvakoru, 1665.
Johannes Vermeer, Tyttö ja helmikorvakoru, 1665.

Tekijät

Taiteen tekijöitä ovat taiteilijat. Sana on yleisnimitys eri taiteita tekeville. Termiä voidaan käyttää esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteen tai muotoilun harjoittajasta. Kaikilla taiteen aloilla on tunnettuja ja tunnustettuja tekijöitä, jotka ovat saavuttaneet vakiintuneita yleisöjä. Useimmilla taiteenaloilla on oma ammatillinen koulutus. Ensimmäisenä varsinaisena taidekouluna pidetään Giorgio Vasarin Firenzeen vuonna 1563 perustamaa Accademia del Disegnoa.

Taiteenlajit, historia ja teoriat

Taiteenlajit ovat syntyneet ja vakiintuneet historian kuluessa eri taiteen muodoista. Esimerkiksi baletti syntyi Italiassa renessanssin aikaan 1400-luvulla. Alussa balettia esitettiin vain pieninä episodeina oopperoissa tai musiikkiesityksissä, mutta se siirtyi myöhemmin Ranskaan, alkaen kukoistaa itsenäisenä ilmiönä kuninkaallisten hoveissa. Itsenäiseksi lajiksi baletti muodostui vasta 1700-luvun toisella puoliskolla.

Jokaisella taiteenlajilla on historia ja estetiikka. Tekeminen ja vastaanotto tapahtuu tavallisesti vakiintuneiden esteettisten normien mukaan ja niitä muuttamalla taiteenlajit muuttuvat. Historian joinakin aikoina taiteenlajien väliset rajat ovat jyrkkiä, joskus ne madaltuvat. Esimerkiksi aikaisemmin korostettiin valokuvan ja maalaustaiteen erilaisuutta, kun taas nykytaiteessa niiden välinen raja on kaventunut.

Myös taiteen teoriaa on pidetty tärkeänä. Esimerkiksi Arthur Danto määritteli taidemaailman käsitteen vuonna 1964, jossa hänen mukaansa: ”Taiteen teorioiden rooli, niin tänään kuin aina ennenkin, on aikaansaada taidemaailma ja taide mahdolliseksi.”

Kuvataiteet

Pääartikkeli: Kuvataide

Elokuva- ja mediataiteet

Pääartikkeli: Elokuva

Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu

Pääartikkelit: Taideteollisuus ja arkkitehtuuri

Käsityötaiteet

Pääartikkeli: Käsityö
  • Tekstiilikäsityö
  • Keraaminen käsityö
  • Puu-, nahka- ja metallikäsityö

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikki

Kirjallisuus eli sanataiteet

Pääartikkeli: Kirjallisuus

Tanssitaiteet

Pääartikkeli: Tanssi

Teatteri- eli näyttämötaiteet

Pääartikkeli: Teatteri

Katso myös

Lähteet

  1. Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S–Tr, s. 483. Teettänyt Suomalaisen kirjallisuuden seura. 15. painos. Alkuperäinen julkaisu: Porvoo: WSOY, 1951–1961. Porvoo Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26971-9.

Kirjallisuutta

  • Billgren, Ernst: Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä. (Vad är konst och 100 andra jätteviktiga frågor, 2009.) Suomentanut Martti Anhava. Helsinki: Teos, 2010. ISBN 978-951-851-279-3.
  • Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Tervetuloa taidenäyttelyyn. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20630-X.
  • Itkonen, Satu: Taidekuvan äärellä: katso, koe, jaa. Helsinki: Kansanvalistusseura, 2011. ISBN 978-951-9140-57-5.
  • Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.

Aiheesta muualla

Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: taide.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taide.
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Taide
Listen to this article