From Wikipedia, the free encyclopedia
Tiibet on sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu arviolta kahdeksan miljoonaa ihmistä pääasiassa Tiibetissä.[1] Lisäksi tiibetin eteläisiä murteita puhutaan Bhutanissa, Nepalissa ja Sikkimissä.[2] Tiibetin kieli jakautuu murteisiin, jotka poikkeavat toisistaan niin voimakkaasti, että niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Kolme päämurretta ovat ngari, tsang ja ü.[3]
Tiibet | |
---|---|
Tiibetin ja sen murteiden levinneisyys. |
|
Oma nimi | བོད་སྐད་ (bod skad) |
Tiedot | |
Alue |
Tiibet Bhutan Nepal Sikkim |
Virallinen kieli | Kiina, Tiibetin autonominen alue |
Puhujia | n. 8 000 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | tiibetiläinen kirjaimisto |
Kielenhuolto | ei virallista kielenhuoltoa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
Kieliryhmä | tiibetiläis-burmalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | bo |
ISO 639-2 | tib |
ISO 639-3 | bod |
Moderniin standardoituun tiibetiin, eli ns. Lhasan tiibetiin, verrattuna klassisesta tiibetistä puuttuvat muun muassa soinnilliset klusiilit [b], [d] ja [g] sekä glottaaliklusiili.
Bilabiaali | Dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
tavallinen | velaaristunut | |||||||
Klusiili | tavallinen | p | t | ʈ | k | kʲ | ||
aspiroitunut | pʰ | tʰ | ʈʰ | kʰ | kʰʲ | |||
Frikatiivi | s | ʂ | h | |||||
Affrikaatta | tavallinen | ʦ | ʧ | |||||
aspiroitunut | ʦʰ | ʧʰ | ||||||
Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||||
Puolivokaali | w | j | ||||||
Likvida | tavallinen | l | ɽ | |||||
aspiroitunut | lʰ | ɽʰ |
Lähde:[4]
Etinen | Takainen | ||
---|---|---|---|
Suppea | i | y | u |
Puolisuppea | e | ø | o |
Avoin | a | œ | (ɔ) |
Lhasan tiibetissä vokaaleilla voi olla sekä nouseva että laskeva tooni, joka esiintyy vain sanan ensimmäisellä tavulla.
Lähde:[4]
Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Elollisten substantiivien kohdalla tehdään ero maskuliinin ja feminiinin välille. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa.[1].
Numerot 1–10 tiibetiksi:[5]
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
༡ | ༢ | ༣ | ༤ | ༥ | ༦ | ༧ | ༨ | ༩ | ༡༠ |
chig | nyi | sum | shi | nga | trug | dün | gyay | gu | chu |
Tiibetin kieli on kirjoittanut järjestelmää 7. vuosisadan jälkeen. Kirjoitusjärjestelmän on luonut Thonmi Sambhota. Se koostuu 30 konsonanttikirjasta ja neljästä vokaalimerkistä.
Kielentutkijat käyttävät usein latinalaisia kirjaimia tiibetiläisen kielen kääntämiseen. Suosituin suunnitelma on suunnitellut Daoquan, joka käyttää vain 26 latinalaista kirjainta ilman lisäsymboleita.
Tiibetin kielen kirjoittamisjärjestelmä on pohjimmiltaan eräänlainen vokaaliin liittyvä merkki, joka edustaa muinaisen tiibetin ääntämistä. Niinpä sen ääntäminen on epätäydellinen, ja se sopii yhteen modernin ääntämisen kanssa.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.