Työmarkkinatuki
From Wikipedia, the free encyclopedia
Työmarkkinatuki on suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluva Kelan myöntämä ja valtion sekä kuntien rahoittama työttömyysturvan muoto. Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden ajalta, että siltä ajalta, kun ihminen osallistuu niin kutsuttuihin työllistymistä edistäviin palveluihin, jotka sisältävät työskentelyä työkokeilussa tai niin sanotussa kuntouttavassa työtoiminnassa taikka työnhaku- ja uravalmennusta tai muunlaista opiskelua.[1][2]
Työmarkkinatukea voidaan myöntää 17–64-vuotiaille työkykyisille ja työmarkkinoiden käytettävissä oleville ja Suomessa asuville taloudellisen tuen tarpeessa oleville työttömille työnhakijoille[3] sekä niille työkyvyttömille henkilöille, jotka ovat saaneet enimmäisajan sairauspäivärahaa ja ovat sen jälkeen edelleen työkyvyttömiä ja joiden työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutustukihakemus on vireillä tai hylätty[4].
Työmarkkinatukea voidaan maksaa myös henkilöille, jotka osallistuvat työllistymistä edistävään palveluun mikäli tästä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Työmarkkinatukea maksetaan siinä tapauksessa, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluva henkilö ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan tai peruspäivärahaan. Jos henkilö on alle 25-vuotias, hänen on täytettävä lisäehtoja ollakseen oikeutettu työmarkkinatukeen.[3]
Lähes kolme prosenttia suomalaisista sai työmarkkinatukea vuonna 2022. Työmarkkinatukea maksettiin työttömyyden ajalta yhteensä noin 1 084,29 miljoonaa euroa, ja keskimääräinen työttömyyyspäivärahan suuruus oli 34,83 euroa lapsikorotukset huomioiden. Tämän lisäksi maksettiin yhteensä 528 miljoonaa euroa niille, jotka työllistyivät työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa tai joille oli myönnetty oikeus opiskella työmarkkinatuen turvin. Jälkimmäiselle ryhmälle maksettiin keskimäärin 43,85 euron suuruista päivärahaa. Tukea maksettiin koronan vuoksi poikkeuksellisesti myös yrittäjille, mutta heidän osuutensa koko vuoden korvauksista oli vain 1,7 prosenttia.[1][5][6]
Työttömyysajasta maksettu työmarkkinatuki muodosti 0,77 prosenttia ja aktiivitoimiin osallistuneiden 0,38 prosenttia julkisen talouden 140 700 miljoonan euron suuruisista kokonaismenoista[1][7].
Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, ja siitä peritään 20 prosentin ennakonpidätys. Tuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan tulojen lisäksi hakijan ikä, huollettavien tai samassa taloudessa asuvien puolison lasten määrä ja joskus myös vanhempien tulot. Tuki voidaan evätä esimerkiksi silloin, kun työnhakijan työttömyys johtuu hänen omasta irtisanoutumisestaan tai jos työ- ja elinkeinotoimisto on antanut karenssilausunnon[8].
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea huomautti vuonna 2014 Suomea siitä, että työmarkkinatuen alhainen määrä rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräystä, jonka mukaan vähimmäissosiaalietuuksien on oltava vähintään 50 prosenttia maan mediaanitulosta.[9][10] Työmarkkinatuen tasoa ei ole tästä huolimatta nostettu, vaan tukea pienennettiin entisestään vuonna 2018[11].