Itä-Suomen hovioikeus
From Wikipedia, the free encyclopedia
Itä-Suomen hovioikeus (ruots. Östra Finlands hovrätt) on Suomen hovioikeuksista kolmanneksi vanhin. Se aloitti toimintansa Viipurissa Viipurin hovioikeuden (ruots. Viborgs hovrätt) nimellä vuonna 1839. Toimittuaan sata vuotta Viipurissa hovioikeus siirtyi talvisodan myötä Heinolan kautta Kuopioon vuonna 1940. Hovioikeuden nimi muutettiin 2.3.1945 Itä-Suomen hovioikeudeksi. Se on Suomen ainoa hovioikeus, jonka nimessä esiintyy alueen nimi.
Itä-Suomen hovioikeus Östra Finlands hovrätt |
|
---|---|
Viipurin hovioikeuden talo Viipurissa. |
|
Perustettu | 1839 |
Edeltävät virastot |
Viipurin hovioikeus (1839–1945) |
Tehtävä | Tuomioistuin |
Ministeriö | Oikeusministeriö |
Päätoimipaikka |
Minna Canthin katu 64 A Kuopio |
Valtio | Suomi |
Presidentti | Antti Savela |
Alaisvirastot | |
Aiheesta muualla | |
Sivusto | |
Infobox OK |
Hovioikeuden toimintaa johtaa presidentti. Antti Savela aloitti Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä 1.12.2020. Ennen Savelaa virkaa hoiti Pertti Nieminen. Nieminen työskenteli Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä vuosina 2014–2020.[1] Häntä ennen 1. huhtikuuta 2012 alkaen määräaikaisena presidenttinä toimi Olavi Snellman, joka toimi nimitettäessä hovioikeudenlaamannina. Määräaikaisuuden syynä olivat muutokset hovioikeuksien toiminnassa.[2] Kouvolan hovioikeus yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen 1. huhtikuuta 2014.[3] Kouvolaan jäi Itä-Suomen hovioikeuden pysyvä istuntopaikka.[4]
Itä-Suomen hovioikeudessa on presidentin lisäksi tuomareina yksi hovioikeudenlaamanni ja 28 hovioikeudenneuvosta, kaksi asessoria ja 12 hovioikeuden esittelijää. Lisäksi hovioikeudessa on kansliapäällikkö, hallintosihteeri, talous- ja henkilöstösihteeri, kirjaaja, apulaiskirjaaja, informaatikko, kolme notaaria, 12 lainkäyttösihteeriä ja virastomestari. Vakinaisten virkojen määrä on 64.[5]
Annettuja ratkaisuja oli 1 187 vuonna 2020.[6]