Kouvola

Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki. Se on Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kouvolassa asuu noin 79 000 henkilöä,^[2] mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km² suuruinen (josta 325,59 km² vesistöjä)^[1] ja sen väestötiheys on 30,84 asukasta/km². Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.

Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kouvola
vaakuna	sijainti
Kouvolankatu
Sijainti	60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Kuntanumero	286
Hallinnollinen keskus	Kouvolan keskustaajama
Perustettu	1922
– Kouvola	1960 (kaupungiksi)
– Kouvola	2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Anjalankoski (2009) Elimäki (2009) Jaala (2009) Kuusankoski (2009) Kouvola (2009) Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala	2 883,29 km² 25:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	2 557,70 km²
– sisävesi	325,59 km²
Väkiluku	78 880 11:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys	30,84 as./km² (31.12.2023)
– väestönkasvu	−8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	13,0 %
– 15–64-v.	58,4 %
– yli 64-v.	28,6 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	94,4 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	5,2 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste	12,2 % (2019)
Kaupunginjohtaja	Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2021–2025[6]  • Kok.  • SDP  • PS  • Kesk.  • Vihr.  • KD  • Vas.  • Liik.	15 13 13 8 4 3 2 1
kouvola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922. Kouvola kuului vuosina 1922–1945 Viipurin lääniin. Se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle ja jäljelle jääneistä alueista muodostettiin vuonna 1945 Kymen lääni. Siihen mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus: Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.^[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Historia

Kouvolan keskustan asemakadulla 1960-luvulla.

Kouvolan keskustasta 1970-luvulla.

Kouvolan vaakuna (1952–2008)

Vanhan suomen kielen sana ”kouvo” tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.^[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.^[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin yli 200 taisteluiden ulkopuolista ihmistä.^lähde?

Kauppala ja kaupunki

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta ja liitettiin Viipurin lääniin vuosiksi 1922–1945. Kauppalanoikeudet se sai vuonna 1923. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi punaista avainta ristissä musta-hopeisella pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta vuoteen 1990 asti.^lähde?

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä sen alueella ollut paljon vesistöjäkään, lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.^lähde?

Kouvolan rakennuskanta on 1960−1970-lukujen massiivista betoniarkkitehtuuria, kuten tornitaloja ja kaupungintalo.

Alueliitokset

Kartta Kouvolan ja Kuusankosken alueliitoksista. Pääosa vanhan Kouvolan alueesta erotettiin Valkealasta lukuun ottamatta kaupungin länsiosia, jotka erotettiin Kuusankoskesta.

Vuonna 1922 Valkealan kunnan Kouvolan kylän pohjoisosista erotettu Kouvola käsitti pienehkön alueen kaupungin nykyisen ydinkeskustan ympäristössä, rautatien molemmin puolin. Kauppalan pinta-ala laajeni hiukan vuonna 1939, kun Käpylän ja Kotiharjun alueet liitettiin siihen Valkealasta. Vuonna 1950 kauppalaan liitettiin Tornionmäen, Viitakummun ja Palokankaan käsittänyt laaja alue. 1956 Ravikylältä Käyrälammelle ulottunut alue liitettiin kauppalaan niin ikään Valkealasta, lisäksi Kellomäen ja Tanttarin alueet liitettiin Kouvolaan Kuusankoskesta. Vuonna 1966 muun muassa Rekolan, Eskolanmäen, Lehtomäen ja Tykkimäen alueet liitettiin Kouvolaan Valkealasta ja Korjalan alue Kuusankoskesta. Vuonna 1985 Korjalan alueen Valtatien 6 pohjoispuolinen osa siirrettiin takaisin Kuusankoskeen, Lahti–Kouvola-radan eteläpuolisen Kymijoen ranta-alueen ja Ravikylän ja Valkealanväylän välisen maa-alueen siirtyessä Kuusankoskesta Kouvolaan. Kouvolan viimeiset alueliitokset ennen vuoden 2009 kuntaliitosta tapahtuivat 1991, kun alueita Kymijoen pohjoisrannalta, Vahteronmäen eteläpuolelta, Lehtomäen ja Valkealanväylän väliltä sekä Tykkimäen itäpuolelta siirrettiin Valkealasta osaksi Kouvolaa.^[10][11]

Vuoden 2009 kuntaliitos

Pääartikkeli: Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.^[7][12] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.^[13] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 11. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin.^[14]

Panoraamakuva Kouvolan keskustassa sijaitsevasta Hansatorista.

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala km2
Kouvola	30 633	44,88
Anjalankoski	16 379	752,92
Elimäki	8 199	391,74
Valkeala	11 656	1 003,72
Jaala	1 855	563,54
Kuusankoski	19 739	128,53
Kaikki	88 461	2 885,33

Maantiede

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.^[15]

Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa Valkealassa.

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.^lähde?

Ilmasto

Kouvolan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,4 −3,4 1,3 8,3 15,9 20,2 22,9 20,8 14,9 7,5 2,1 −1,1 ka. 8,8 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,1 −9,7 −6,3 −0,8 4,7 10,0 13,0 11,6 7,1 2,0 −2,2 −6,0 ka. 1,2 Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,1 −6,2 −2,3 3,7 10,6 15,2 18,0 16,1 10,8 4,7 0,1 −3,5 ka. 5,1 Sademäärä (mm) 54 45 42 31 41 63 69 71 63 72 66 64 Σ 681 Sadepäivät (d) 12 10 9 7 8 9 9 10 10 12 12 13 Σ 121 L ä m p ö t i l a −3,4 −9,1 −3,4 −9,7 1,3 −6,3 8,3 −0,8 15,9 4,7 20,2 10,0 22,9 13,0 20,8 11,6 14,9 7,1 7,5 2,0 2,1 −2,2 −1,1 −6,0 S a d a n t a 54 45 42 31 41 63 69 71 63 72 66 64 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Väestö

Vielä 1980-luvulla muuttovoittoa saanut Kouvolan kaupunki on 1990-luvulta alkaen kärsinyt muuttotappiosta. Ajansaatossa tappio on vain syventynyt siten, että 2010-luvun lopulla Kouvola oli Suomen pahin muuttotappioalue. Myös luonnollinen väestönkehitys on ollut tappiollista kun esimerkiksi vuonna 2017 kaupungissa kuoli yli 450 ihmistä enemmän kuin syntyi uusia.^[16] Syyksi on pitkälti todettu työpaikkojen radikaali vähentyminen alueella sekä Itäradan puuttuminen.^[17][18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen vuodesta 2010 eteenpäin.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			30 951
1985			31 836
1990			31 740
1995			32 078
2000			31 614
2005			31 177
2010			88 174
2016			85 855
2020			82 104
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Kouvolassa oli 79 429 asukasta, joista 67 820 asui taajamissa, 10 980 haja-asutusalueilla ja 629:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kouvolan taajama-aste on 86,1 %.^[20] Kouvolan taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:^[21]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2022)
1	Kouvolan keskustaajama	46 043
2	Valkeala	5 735
3	Myllykoski	5 452
4	Inkeroinen	4 441
5	Koria	3 880
6	Elimäen kirkonkylä	1 184
7	Jaalan kirkonkylä	556
8	Utti	392
9	Kaipiaisten asemanseutu	209

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2018 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2019 taajamarajauksessa, mutta palasi takaisin taajamien joukkoon vuoden 2020 taajamarajauksessa. Entisen vuonna 2009 lakkautetun Kuusankosken kaupungin keskuspaikka, Kuusankoski ja Voikkaa eivät enää nykyisin muodosta omia taajamiaan, vaan ovat osa Kouvolan keskustaajamaa.

Aluejako

Pääartikkeli: Kouvolan alueellinen jako

Kouvolan suuralueet ja kaupunginosat.

Kouvola on tilastointia varten jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 tilastoalueeseen ja 193 pienalueeseen.

Kouvolan kuusi suuraluetta muodostuvat liitoskunnista. Suuralueet ovat:^[22]

• Kouvolan suuralue (1)
• Kuusankosken suuralue (2)
• Anjalankosken suuralue (3)
• Valkealan suuralue (4)
• Elimäen suuralue (5)
• Jaalan suuralue (6)

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.^[23] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.^[24]

Aluetoimikunnat

Kouvolan aluetoimikunnat.

Osa-alueiden ja kaupunginosien lisäksi Kouvola on vuodesta 2018 lähtien jakautunut myös viiteen aluetoimikuntaan. Niiden tarkoituksena on turvata hyvät ja toimivat kunnallispalvelut nykyisen Kouvolan entisten kuntien alueilla. Aluetoimikuntien tehtäviä ovat mm. alueen palvelutarpeen arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen, kaupungin myöntämän vuosittaisen kehittämisrahan käytöstä päättäminen, lausuntojen antaminen, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa sekä osallistuminen alueen palveluiden ja hankkeiden suunnitteluun yhdessä kaupungin kanssa.^[25]

Aluetoimikuntien toiminta-alueet ovat Anjalankoski, Valkeala, Elimäki (ml. Koria), Kouvolan keskusta-alue ja Kuusankoski (ml. Jaala). Aluejaon lähtökohtana on käytetty tilastollisia suuralueita. Kouvolan seudun entisistä kunnista eli nykyisistä suuralueista vain Jaala ei muodosta omaa aluetoimikuntaa, vaan on osa Kuusankosken aluetoimikuntaa.^[25]

Aluetoimikunta	Väkiluku	Pinta-ala km²	Väestötiheys
Keskustan aluetoimikunta (1)	30 185	44,88	672,57
Kuusankosken aluetoimikunta (2)	20 647	692,07	29,83
Anjalankosken aluetoimikunta (3)	15 000	752,92	19,92
Valkealan aluetoimikunta (4)	11 433	1003,72	11,39
Elimäen aluetoimikunta (5)	7 900	391,74	20,17
5 aluetoimikuntaa	85 165	2 885,33	29,52

Tilastotiedot ovat vuoden 2015 mukaiset.

Lähde: Väestötiedot on otettu Kouvola sanomien 9. tammikuuta 2017 julkaistusta uutisesta, jonka nimi on ”Muuttoliike voi vaihtaa lähikoulun”.^[26]

Kristilliset kirkkokunnat

Kouvolan keskuskirkko

Kouvolan ortodoksinen Pyhän Ristin kirkko

Kuusankosken kirkko

Valkealan kirkko

Elimäen kirkko

Luterilaiset seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[27]

• Anjalankosken seurakunta
• Elimäen seurakunta
• Kouvolan seurakunta
• Kuusankosken seurakunta
  • Jaalan kappeliseurakunta
• Valkealan seurakunta

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Entiset luterilaiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu lakkautetut luterilaiset seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.^[27]

• Anjalan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
• Inkeroisten seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
• Jaalan seurakunta (liitetty Kuusankosken seurakuntaan 2009)
• Myllykosken seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)
• Sippolan seurakunta (liitetty Anjalankosken seurakuntaan 1999)

Muut seurakunnat

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kouvolassa toimivat Elimäen helluntaiseurakunta, Inkeroisten helluntaiseurakunta, Kouvolan helluntaiseurakunta ja Valkealan helluntaiseurakunta. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kouvolassa toimivat Tuohikotin helluntaiseurakunta ja Voikkaan Saalem.^[28]

Kouvolassa sijaitsee katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan Pyhän Ursulan katolinen seurakunta.^[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.^[30]

Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Paulus-seurakunta on toiminut Kouvolassa vuodesta 2005 lähtien.^[31] Seurakunnan jäsenet ovat etupäässä Pohjois-Kymenlaaksosta.^lähde?

Kunnallishallinto

Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2021–2025 on:[32] Kokoomus 14 paikkaa SDP 14 paikkaa Perussuomalaiset 12 paikkaa Keskusta 8 paikkaa Vihreät 4 paikkaa Kristillisdemokraatit 3 paikkaa Vasemmistoliitto 2 paikkaa Mainio Kouvola 1 paikka Juha Huhtala 1 paikka Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto kaudella 2021-2025: Paula Werning (Puheenjohtaja, Sd.) Ville Kaunisto (1. varapuheenjohtaja, Kok.) Sheikki Laakso (2. varapuheenjohtaja, Ps.) Jenny Hasu (3. varapuheenjohtaja, Kesk.)

Lautakunnat Kouvolalla on seitsemän lautakuntaa:[33] Keskusvaalilautakunta Kymen jätelautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Liikuna- ja kulttuurilautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan lupajaosto

Liikenneyhteydet

Kouvolan rautatieasema

• Kouvolan kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin:
  

Koskenkylä (Loviisa), Kouvola, Lappeenranta, Joensuu, Kajaani (Lounaaseen / Itään)
Rauma, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola (Länteen)
Kotka, Kouvola, Mikkeli (Etelään / Koilliseen)
Heinola (Luoteeseen / Pohjoiseen)
Hamina (Etelään / Kaakkoon)

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkyykin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta–Joensuu–Kajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (Rauma–Tampere–Lahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

Talous

Kauppakeskus Veturi

Kymin paperitehdas

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavat toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 97 %.^[34] Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982^[35].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen. Keskustan itäpuolelle Kullasvaaraan on rakenteilla yhdistetty rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT, joka valmistunee vuonna 2023. Sen ympärille on suunnitteilla laaja logistiikka- ja yritysalue.^[36] Kouvolasta pyritään tekemään ”Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus”.^[37]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.^[38] Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:^[39]

• Alkutuotanto 1,2 %
• Teollisuus 21,8 %
• Kauppa 13,0 %
• Liikenne 11,1 %
• Liike-elämän palvelut 13,6 %
• Julkiset ym. palvelut 34,9 %
• Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:^[39]

• Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
• Jalostus 21,1 %
• Palvelut 77,1 %
• Tuntematon 1,1 %

Talousongelmat

Nykyisellä Kouvolalla on ollut talousongelmia miltei koko olemassaolonsa ajan; esimerkiksi vuonna 2019 kaupunki teki tappiota yli 27 miljoonan euroa.^[18] Talousongelmat ovat johtaneet palvelujen karsimiseen etenkin maaseudulta. Marraskuussa 2018 laadittiin uusi kouluverkko, jossa Kouvolan nykyinen 34 koulun verkko pienenee, niin että kaupunkiin jää 17 koulua.^[40] Vuonna 2019 harkittiin myös liikuntapaikkojen sulkemista.^[41]

Kouvolan keskusta-alueen ulkopuolella asuvat asukkaat ovat arvostelleet kaupunkia siitä, että suurin osa palveluista keskitetään keskustaan ja keskustan ulkopuolisten alueiden, etenkin maaseudun, palveluja karsitaan.^[42]

Koulutus

Eskolanmäen koulu (Yhtenäiskoulu) Kouvolan Eskolanmäellä

Mansikkamäen koulu Pikku-Palomäellä

Naukion yhtenäiskoulu Kuusankoskella

Kouvolan ammattiopisto (EduKo) Kouvolan Tornionmäellä

Ratatekninen oppimiskeskus (ROK)

Yliopistotasoista tutkimusta liiketalouden ja logistiikan alalla tehdään LUT-yliopiston Kouvolan yksikössä.^[43] LUT-yliopisto aloitti Kouvolassa yliopistotason tutkintokoulutuksen johtavan opetusohjelman vuonna 2022.^[43] Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.^[44]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Perusopetus

Kouvolassa on 33 peruskoulua, jotka tarjoaa yleissivistävää opetusta kouvolalaisille 7–16-vuotiaille lapsille. Kouluista 22 on ala-asteita, viisi on yläasteita ja kuusi koulua on yhtenäiskouluja eli yhdistettyjä ala- ja yläasteita.^[45] Kouvolan peruskoulujen määrä on laskenut kuntaliitoksen jälkeen paljon, sillä vielä vuonna 2010 Kouvolassa oli 47 peruskoulua. Kouvolan kaupunki on lakkauttanut muun muassa paljon pieniä maalaiskylien kouluja, pääosin säästösyistä.

Vuonna 2017 Kouvolan kaupunki aloitti suuren kouluverkkoselvityksen, ja marraskuussa 2018 kaupunki tuli siihen lopputulokseen, että Kouvolaan jää 18 peruskoulua ja 16 koulua lakkautetaan.^[46][47] Kouvolaan rakennetaan seuraavan 10 vuoden aikana^milloin? yhdeksän uutta koulua, ja joitakin nykyisiä kouluja peruskorjataan. Kaupunki on perustellut kouluverkon supistamista säästöjen hakemisella ja sillä, että suurin osa nykyisistä koulurakennuksista on vanhoja ja hyvin huonossa kunnossa.^[48]

Peruskoulut

Tässä on luettelo Kouvolan peruskouluista.

Kouvolan suuralue

• Eskolanmäen koulu (yhtenäiskoulu)
• Kaunisnurmen koulu (ala-aste)
• Mansikkamäen koulu (ala-aste)
• Sarkolan koulu (ala-aste)
• Vahteron koulu (ala-aste)
• Kouvolan yhteiskoulu (yläaste)
• Urheilupuiston koulu (yläaste)

Kuusankoski

• Naukion yhtenäiskoulu
• Kymintehtaan koulu (yhtenäiskoulu)
• Keskustan koulu (ala-aste)
• Pilkan koulu (ala-aste)
• Pilkanmaan koulu (ala-aste)
• Tähteenkadun koulu (ala-aste)
• Voikkaan koulu (ala-aste)
• Hirvelän koulu (yläaste)
• Svenska skolan (ruotsinkielinen yhtenäiskoulu)

Anjalankoski

• Inkeroisten yhteiskoulu (yhtenäiskoulu)
• Anjalan koulu (ala-aste)
• Kaipiaisten koulu (ala-aste)
• Saviniemen koulu (ala-aste)
• Sippolan koulu (ala-aste)
• Tehtaanmäen koulu (ala-aste)
• Viialan koulu (ala-aste)
• Myllykosken yhteiskoulu (yläaste)

Valkeala

• Jokelan koulu (ala-aste)
• Kirkonkylän koulu (ala-aste) (toimii väistötiloissa kesällä 2018 puretun vanhan koulun vieressä, uusi Valkealan yhtenäiskoulu valmistuu vuonna 2024 ^[49])
• Kääpälän koulu (ala-aste)
• Niinistön koulu (ala-aste)
• Utin koulu (ala-aste)
• Valkealan yläkoulu

Elimäki

• Elimäen yhtenäiskoulu
• Korian koulu (ala-aste)

Jaala

• Jaalan koulu (ala-aste)

Lukiot

Kouvolan Yhteislyseo

• Kouvolan Yhteislyseo, jonka tiloissa toimii myös Kouvolan iltalukio.
• Kuusankosken lukio

Nykyisen Kouvolan aikana kaupungissa on lakkautettu kolme lukiota. Entisen Anjalankosken kaupungin Inkeroisissa sijainnut Anjalankosken lukio suljettiin vuonna 2015. Valkealan lukio ja Elimäen lukio suljettiin lopullisesti kesäkuussa 2021.

Jaakonpuiston päiväkoti

Päiväkodit ja varhaiskasvatus

Kouvolassa on yhteensä 45 päiväkotia, joista 38 on kaupungin ja loput yksityisten yritysten päiväkoteja. Osassa päiväkodeista on myös esikoulupalvelut.

Kansalaisopistot

Kouvolassa toimii Kouvolan kansalaisopisto, jonka päätoimipiste sijaitsee Kouvolan Salpausselänkadulla. Sillä on toimintaa myös Elimäellä, Jaalassa, Kuusankoskella sekä Valkealassa.

Kulttuuri

Murre

Kouvolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kouvolan alueella puhuttu murre on Iitin murretta, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.^[50]

Kirjallisuus

Kouvolan Kaupunginkirjasto

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan dekkaripäivät Kouvolan teatterin tiloissa. Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 8 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Musiikki

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tapahtumat

Kouvolassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Kouvolassa kaksi kertaa: 1963 sekä 1997.^[51]

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä

Aleksanteri Hakaniemi Aste Ikinä Kivesveto Go Go Kivimetsän Druidi Lasten hautausmaa Loose Prick Maho Neitsyt Mira Kunnasluoto Mistreat

Norma John Nost3 & Protro Peer Günt Raivopäät Rymäkkä The Barefoot Brothers The Legends The Souls To/Die/For Viikate

Ruokakulttuuri

• Kouvolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat, hernekeitto, etikkasienet ja talkkunahyve.^[52]
• Kouvolan lakritsi on nimetty vuonna 1995 Suomen parhaaksi lakritsiksi sekä maailman parhaaksi lakritsiksi vuosina 2019, 2021 ja 2022.^[53][54]

Ystävyyskaupungit

Mülheim an der Ruhr, Saksa Balatonfüred, Unkari Vologda, Venäjä

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.^[55] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista. Vuonna 2024 Kouvola kaupunki aikoo solmia ystävyyskaupunkisuhteet Ukrainalaisen kaupungin kanssa. Kaupunki alkaa valmistella ystävyyskaupungin hakua yhdessä Ukrainan Suomen suurlähetystön kanssa. Tavoitteena on löytää Ukrainalainen kaupunki, joka muistuttaa Kouvolaa esimerkiksi asukasluvultaan, elinkeinorakenteeltaan tai opiskelumahdollisuuksiltaan. Valmistelutyön on määrä tulla päätökseen alkusyksystä 2024.

Urheilu

Lumon Areena

Urheilupuiston uimahalli

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko, jota edustaa KooKoo, kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa.

Lumon Areena (Kouvolan jäähalli) Kouvolan keskustassa on yksi Suomen suurimmista areenamaisista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA-määräykset täyttävä jalkapallokenttä, neljä jäähallia ja neljä uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.^[56]

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsee mäkihyppymäki Palomäen mäkikeskus.^[57]

Urheiluseuroja

Kouvola Indians: amerikkalainen jalkapallo Kouvolan Hiihtoseura Kouvolan Pallonlyöjät: pesäpallo Kouvolan Suunnistajat Kouvolan Urheilijat Kouvolan taitoluistelu Kouvot: koripallo Kouvottaret: koripallo Sudet: salibandy ja jalkapallo KoLe: lentopallo Kouvola Rock n Rollers: roller derby

KooKoo: jääkiekko KooKoo Jäätaiturit MYPA: jalkapallo Kuusankosken Kumu: jalkapallo Kuusankosken Urheiluseura Kuusankosken Puhti Kuusankosken Veto Kuusankoski Cowboys: amerikkalainen jalkapallo HC Kuusankoski: jääkiekko Voikkaan Pallo-Peikot: jalkapallo Jaalan Voima (JaVo): jalkapallo, salibandy

Kouvolan Tennisseura Kouvolan Painijat Kouvolan uimarit Valkealan Kajo Valkealan Kiekko: jääkiekko Korian Ponsi Korian Klubi: salibandy Sippolan Kunto Selänpään Jäykät Anjalankosken Kiekko: jääkiekko Inkeroisten Terho

Tutustumiskohteita

Verlan tehdasmuseo entisen Jaalan kunnan alueella on Unescon maailmanperintökohde.

Tykkimäen huvipuisto.

Käyrälammen uimaranta

Nähtävyyksiä

Kouvolan kaupunkialue Apteekkimuseo Käpylän kirkko, Käpylä Kouvolan Prismakeskus, Korjala Kauppakeskus Hansa Kauppakeskus Valtari Kaunisnurmen museokortteli, rautatieläiskortteli Kaupungintalo Kasarminmäen vanha kasarmialue Keskuskirkko Kouvola-talo ja Kouvolan taidemuseo Kouvolan kaupunginkirjasto Kouvolan pienoisrautatiemuseo Kouvolan rautatieasema Kouvola RRT Kouvolan RR-terminaali (rautatie-maantieterminaali, Rail-Road) Kouvolan teatteri Käyrälammen leirintäalue (Tykkimäki Camping), Tykkimäki Mielakan hiihtokeskus Pohjolatalo Ortodoksinen kirkko Putkiradiomuseo Ratamokeskus (sairaala) Tykkimäen huvipuisto Tykkimäen moottoriurheilukeskus

Ahvionkoski ja Kuovinkallio Anjala Anjalan kartano Ankkapurha Anjalan kirkko Anjalan Kirkkovuori Sippolan hovi (nykyään koulukoti), Suomen suurin puukartano Sippolan kirkko, Sippola Wreden suvun hautausmaa Anjalan kylässä Elimäki Arboretum Mustila Elimäen kirkko Elimäen kotiseutumuseo Koulumuseo Korian Pioneeripuisto Korian silta Moision kartano Inkeroinen Alvar Aallon suunnittelema Tehtaanmäen asuntoalue Paperintekijän patsas Inkeroisten tehtaankirkko (Tehtaanmäen kirkko)

Jaala Jaalan Myllysilta Vuohijärvi Verlan tehdasmuseoalue Kuusankoski Kauppakeskus Kuusaantori Kauppakeskus Veturi, Tervaskangas Kuusankoskitalo Kuusankosken kirkko UPM Kymi (Kymintehdas) Kettumäen kotiseututalo Voikkaan entinen ratasilta Myllykoski Keskikosken silta Rauhalan museo ja matkustajakoti Myllykosken kirkko Puolakan talomuseo Valkeala Elvingin torni Utin vallit, Utti Repoveden kansallispuisto

Tapahtumia

• Kouvola-päivää vietetään 7.5., jolloin linja-autolla matkustaminen on ilmaista koko kaupungin alueella.^[58]
• Kasarminmäellä järjestetään kesäisin keskiajalle sijoittuvat Wiipurintien markkinat
• Elovalkeat
• Kymijoki beer festival
• Elokuun loppupuolella vietetään Kouvola Pride -ihmisoikeustapahtumaa
• Kiina-viikko
• Kouvolan Dekkaripäivät
• Kouvolan Komia -musiikkiviikko
• Meduusa-festivaali
• Taikapäivät
• Taiteiden yö
• Vappugospel
• Löytty Open Air
• Pioneerifestivaali (Koria-Roll)
• Muodin yö
• Vonteenin valssi

Tunnettuja kouvolalaisia

Nykyisen Kouvolan alueella syntyneet tai kasvaneet on lajiteltu henkilön alkuperäisen syntymä- tai asuinkunnan mukaan (kunnat on suuruusjärjestyksessä eli Kouvolan suuralueiden numerointijärjestyksessä).

Kouvola Juhani Aaltonen, jazzmuusikko Teemu Bergman, muusikko, punkrock Arto Bryggare, aitajuoksija ja SDP:n kansanedustaja Toni Gardemeister, rallikuski Toivo Haimi, toimittaja Aleksanteri Hakaniemi, laulaja-lauluntekijä Niilo Halonen, mäkihyppääjä Juha Huhtala, poliitikko Henkka Hyppönen, tv-esiintyjä Jyrki Hyttinen, poliitikko Juuso Karikuusi, tubettaja Tuure Kilpeläinen, muusikko Ari Koivunen, laulaja Emilia Kujala, psykoterapeutti ja kirjailija Timo Lahti, speedwaykuljettaja Lotta Lehtikari, näyttelijä Ville Nousiainen, hiihtäjä Arttu Pelli, jääkiekkoilija Rico Ryöpäs, jalkapalloilija Hannu Salama, kirjailija Timo Susi, jääkiekkoilija Leena Tirronen, laulaja Kaarle Viikate, muusikko ja metalliyhtye Viikatteen perustaja

Kuusankoski Antti Ahtinen, näyttelijä (syntynyt Kuusankoskella) Arvo Askola, yleisurheilija (asunut ikänsä Kuusankoskella) Kaj Chydenius, muusikko ja säveltäjä (syntynyt Kuusankoskella) Noora Dadu, näyttelijä ja ohjaaja Vieno Elomaa, taidemaalari ja -graafikko ”Twist Twist” Erkinharju, muusikko (syntynyt ja opiskellut Kuusankoskella) Kristiina Halkola, näyttelijä, laulaja (syntynyt Kuusankoskella) Janni Hussi, näyttelijä ja fitnessmalli (syntynyt Kuusankoskella) Jyrki Hyttinen, optiikka-alan yrittäjä, Inarin ex-kunnanjohtaja (2015–16 n.1 v.) Sami Hyypiä, jalkapalloilija (voikkaalainen) Lasse Johansson, mäkihyppääjä ja mäkihyppyvalmentaja (syntynyt Kuusankoskella) Jussi Johnsson, näyttelijä Aulis Kallakorpi, mäkihyppääjä Aki Kaurismäki, akateemikko (asunut nuoruutensa Kuusankoskella) Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja (asunut nuoruutensa Kuusankoskella) Ari Koivunen, laulaja (syntynyt Kuusankoskella) Valto Koski, poliitikko Esa Kotilainen, muusikko (syntynyt Kuusankoskella) Jarmo Lindberg, puolustusvoimien komentaja (asunut nuoruutensa Kuusankoskella) Jari Lindström, poliitikko Pekka Lukka, näyttelijä (syntynyt ja asunut nuoruutensa Kuusankoskella) Harri Marstio, muusikko (syntynyt Kuusankoskella) Niko Nakari, jalkapalloilija Anne Niilola, näyttelijä Anu Pentik, muotoilija (syntynyt Kuusankoskella) Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä, ohjaaja (asunut nuoruutensa Kuusankoskella) Maija-Liisa Peuhu, näyttelijä Olli Pousi, yleisurheilija (asunut nuoruutensa Kuusankoskella) Wilma Schlizewski taiteilija (ent. Hannele Laine/Krause) Aste, (oik. Jani Sutelainen), laulaja (voikkaalainen) Taisto Tammi, laulaja Esko Tirronen, kuvataiteilija (asunut Kuusankoskella) Tarja Turunen, laulaja (asunut Kuusankoskella) Eeva-Kaarina Volanen, näyttelijä Raino Westerholm, poliitikko

Anjalankoski Heikki Hasu, yhdistetyn hiihdon urheilija, olympiavoittaja ja kansanedustaja (syntynyt Sippolassa) Erkki Sihvola (1885–1956), maanviljelysneuvos, valtion hevoshoidon tarkastaja (syntynyt Sippolassa) Aleksanteri Metsävuori (1881 – 1918), Kouvolan asemakomissaari (syntynyt Sippolassa) Valkeala Visa Hongisto, pikajuoksija Elina Knihtilä, näyttelijä Lauri Lepistö, maastohiihtäjä Alexander Madsen, koripalloilija Michaela Madsen, lentopalloilija Mika Saukkonen, toimittaja ja MTV3:n uutistenlukija Satu Silvo, näyttelijä Vili Sopanen, jääkiekkoilija Sami Tamminen, jääkiekkoilija Roope Tonteri, lumilautailija Elimäki Mira Kunnasluoto, entinen tangokuningatar Ilmari Salminen, kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja Elmo Lakka, juoksija Krista Mikkonen, poliitikko ja entinen ministeri (lapsuuden kotipaikka Koria) K. M. Rickman (1891–1966), maanviljelysneuvos, Hämeenkylän kartanon omistaja Jaala Ville Iiskola, jalkapalloilija Pedro Hietanen

Katso myös

• Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Kouvolan salainen tutkijakomitea
• Kouvolan ja Korian joukkomurhat

Lähteet

1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. Yle - Tulospalvelu - Kouvola - Kaakkois-Suomen vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 vaalit.yle.fi. Viitattu 9.11.2021.
7. Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Edita. Viitattu 30.12.2013.
8. Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Arkistoitu 17.5.2014. Viitattu 12.5.2013.
9. Historia kouvola.fi. Viitattu 1.10.2017.
10. Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 123–124. Genimap, 2004.
11. Rurik Wasastjerna: Kaavoituksen historia rakennetun ympäristön inventoinnissa (PDF) Museovirasto, Kouvolan kaupunki. Viitattu 10.7.2021.
12. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
13. Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi Yle Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
14. Kouvola on toinen Kymenlaakson keskuksista meidankymenlaakso.com. 19.12.2018. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 6.12.2020. (anglais)
15. Maisemamaakunnat ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
16. Kouvola suuren tuskan edessä Yle.fi.
17. Kaakkois-Suomen suurin kaupunki vaihtuu, jos väestöennuste toteutuu – Kouvolan väkiluku vähenee tuhansilla Yle.fi.
18. ; Hujanen, Touko: Älkää lähtekö! Ylioppilaslehti. Viitattu 13.10.2021.
19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980−2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
20. Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus.
21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus.
22. Taskutieto 2011 (pdf) (s. 10) Kouvolan kaupunki. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 17.3.2015.
23. Kaupunginosajako koko kunnan alueelle (pdf) Kouvolan kaupunki. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 8.9.2015.
24. Kaupunginosajako Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
25. Aluetoimikunnat Kouvolan kaupunki. Viitattu 21.7.2022.
26. Kouvolan Sanomat 9.1.2017 s. 2
27. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
28. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
29. Pyhän Ursulan seurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 21.7.2022.
30. Kouvolan ja Haminan toiminta-alue Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 9.3.2024.
31. Esittely – Kouvola Lähatyshiippakunta. Viitattu 24.12.2022.
32. Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunki. Viitattu 15.8.2022.
33. Lautakunnat Kouvolan kaupunki. Viitattu 2.8.2022.
34. Kouvolan laaja hyvinvointikertomus 2021-2025 kouvola.fi.
35. Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 19.12.2018.
36. rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT Kouvolan kaupunki. Viitattu 9.12.2019.
37. Visio Kouvola Innorail. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17.4.2007.
38. Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
39. Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Arkistoitu 26.2.2008. Viitattu 12.3.2008.
40. Antti-Jusssi Korhonen: Kouvolan kaupunginjohtaja: 17 koulua riittää, Anjala ei tarvitse uutta koulua eikä Elimäki yhtenäiskoulua Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2020.
41. Liikuntajärjestöt huolissaan Kouvolan säästöaikeista – haluaisivat mukaan suunnitteluun: "Toivomme kaupungilta yhteistyötä" yle.fi.
42. Päättäjät ja asukkaat haluavat kuntavaaleissa puhetta Kouvolan palveluista yle.fi.
43. LUT Kouvola - LUT www.lut.fi. Viitattu 1.1.2021.
44. Helsingin yliopisto
45. Kouvolan peruskoulut
46. Kouvolan Sanomat
47. Kouvolan Sanomat
48. Kouvola joutuu kiireelliselle säästökuurille – kouluja ja uimahalleja suljettaisiin yle.fi.
49. Valkealan monitoimitalo – Kouvolan kaupunki
50. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9.
51. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
52. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
53. Kouvolan Lakritsi Oy Kouvolan Lakritsi. Viitattu 8.2.2023.
54. Kouvolan Lakritsi valittiin jälleen parhaaksi lakritsin valmistajaksi | Kouvolan Lakritsi www.sttinfo.fi. Viitattu 8.2.2023.
55. Kansainvälinen Kouvola Kouvolan kaupunki. Viitattu 1.10.2020.
56. Ladut ja kuntoradat Kouvolan kaupunki. Viitattu 8.2.2023.
57. Palomäen, Kouvola Ski Jumping Hill Archive  »  skisprungschanzen.com. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
58. Kouvola-päivä (Arkistoitu – Internet Archive), Kouvolan kaupunki

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kouvola Wikimedia Commonsissa

• Kouvolan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kouvolan avainluvut
• Kouvolan Matkailun kotisivut
• Kouvola 2009 -projektin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)

1. Helsinki	674 500	7. Jyväskylä	147 746	13. Lappeenranta	72 988	19. Porvoo	51 289	25. Lohja	45 645
2. Espoo	314 024	8. Kuopio	124 021	14. Vaasa	68 956	20. Salo	51 100	26. Nurmijärvi	44 785
3. Tampere	255 050	9. Lahti	120 693	15. Hämeenlinna	68 319	21. Kotka	50 500	27. Tuusula	41 338
4. Vantaa	247 443	10. Pori	83 106	16. Seinäjoki	66 160	22. Kokkola	48 295	28. Kirkkonummi	41 154
5. Oulu	214 633	11. Kouvola	78 880	17. Rovaniemi	65 286	23. Hyvinkää	46 901	29. Rauma	38 832
6. Turku	201 863	12. Joensuu	78 062	18. Mikkeli	51 919	24. Järvenpää	46 490	30. Kerava	38 211