From Wikipedia, the free encyclopedia
Vähämadonlakit (Deconica) on Strophariaceae-heimoon kuuluva sienisuku. Se sisältää aiemmin madonlakkeihin (Psilocybe) luokiteltuja lajeja, jotka nykytiedon valossa ovat kuitenkin kaukaista sukua varsinaisille madonlakeille. Madonlakeista poiketen vähämadonlakeissa ei ole hallusinogeenisiä yhdisteitä.
Vähämadonlakit | |
---|---|
Tummamadonlakki (Deconica montana) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Alaluokka: | Agaricomycetidae |
Lahko: | Agaricales |
Heimo: | Strophariaceae |
Suku: |
Vähämadonlakit Deconica (W.G.Sm.) P.Karst.[1] |
Katso myös | |
Vähämadonlakit ja madonlakit ovat sekä makro- että mikroskooppiselta rakenteeltaan hyvin samanlaisia.[2] Merkittävin ero sukujen välillä on se, että vähämadonlakit eivät sisällä psilosybiiniä, psilosiinia tai baeokystiiniä, jotka ovat madonlakeissa esiintyviä hallusinogeenisiä yhdisteitä.[2][3] Myös madonlakkien kolhiintuessa tapahtuva sinertyminen, joka todennäköisesti johtuu psilosiinin hapettumisesta, puuttuu vähämadonlakeilta. Jotkin vähämadonlakit kuitenkin mustuvat niitä kolhittaessa, minkä voi sekoittaa madonlakkien sinertymiseen.[3]
Vähämadonlakkeja tavataan ympäri maailman.[4] Lantamadonlakki (Deconica coprophila) on kosmopoliitti laji,[5] jota tavataan trooppisessa, subtrooppisessa ja lauhkeassa vyöhykkeessä.[6] Toinen laajalle levinnyt laji on tummamadonlakki (Deconica montana), joka on lähes kosmopoliitti.[7] Vähämadonlakkien itiöemiä tavataan kasvijäämien, ruohon ja sammalen seassa sekä lahopuussa, puunrungoilla ja lannassa.[2]
Vähämadonlakit luokiteltiin pitkään madonlakkien sukuun (Psilocybe) yhdessä psykoaktiivisia yhdisteitä sisältävien lajien kanssa. Molekyylianalyysit ovat kuitenkin vuodesta 2002 lähtien viitanneet siihen, että Psilocybe on tällä tavalla määriteltynä polyfyleettinen. Psykoaktiiviset ja ei-psykoaktiiviset madonlakit muodostavat nimittäin kaksi kladia, jotka ovat kaukaista sukua toisilleen. Ei-psykoaktiiviset lajit ovat ilmeisesti läheisintä sukua kantosienille (Kuehneromyces).[2][3]
Koska Psilocybe-suvun alkuperäinen tyyppilaji on ei-psykoaktiivinen tummamadonlakki, muutkin ei-psykoaktiiviset madonlakit pitäisi nimistösääntöjen mukaan luokitella Psilocybe-sukuun. Samalla psykoaktiiviset madonlakit pitäisi siirtää toiseen sukuun, jolle keksittäisiin uusi nimi. Tämä ei kuitenkaan ole mielekästä, koska Psilocybe-nimi yhdistetään vahvasti psilosybiinisieniin ja itse psilosybiini on saanut nimensä Psilocybe-suvusta.[8] Vuonna 2011 kansainvälisessä kasvitieteen kongressissa hyväksyttiin, että Psilocybe-nimi säilytetään poikkeuksellisesti psykoaktiivisten madonlakkien nimenä.[9] Ei-psykoaktiivisille lajeille vapaa nimi on Deconica, jonka Worthington George Smith kuvasi Agaricus-suvun alasukuna vuonna 1870.[2] Deconica-suvun suomenkieliseksi nimeksi on annettu vähämadonlakit.[1]
Madonlakkien ja vähämadonlakkien luokittelusta heimoihin on vielä erilaisia näkemyksiä. Strophariaceae ahtaassa merkityksessä sisältää vähämadonlakit mutta ei madonlakkeja, kun taas Hymenogastraceae laajassa merkityksessä sisältää molemmat suvut.[2][3] Vähämadonlakkien lajimäärästä ei ole selvyyttä, eikä kaikkia lajeja ei ole vielä siirretty oikeaan sukuun.[2][10] Vuonna 2005 madonlakkeihin, jotka silloin sisälsivät myös vähämadonlakit, luettiin arviolta 277 lajia. Näistä sinertäviä, oletettavasti psykoaktiivisia lajeja oli 144, joten vähämadonlakkeja olivat mahdollisesti loput 133 lajia.[2]
Molekyylitutkimukset ovat osoittaneet, että vähämadonlakkien kladiin kuuluvia lajeja on myös Melanotus-suvussa.[3] Melanotus on vinokasmaisia sieniä sisältävä suku, johon luokiteltiin noin 33 lajia vuonna 2000.[11] Jotkut ovat alkaneet pitää koko Melanotus-sukua vähämadonlakkien sektiona tai synonyyminä, mutta suvun tyyppilaji, Melanotus bambusinus, on vielä sekvensoimatta.[2][3][12] Suomessakin tavattava saravinokas (Deconica phillipsii) on jo siirretty Melanotus-suvusta vähämadonlakkeihin.[13]
Suomesta tunnetaan kymmenen lajia vähämadonlakkeja:[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.