Ärjä

Ärjä eli Ärjänsaari on saari Oulujärvessä Ärjänselällä. Pinta-alaltaan 270 hehtaarin suuruinen saari kuuluu Kajaanin kaupunkiin. Ärjä on noin neljä kilometriä pitkä itä–länsi-suunnassa ja leveimmillään hieman yli kilometrin. Saaressa on noin kymmenen kilometriä rantaa, lähes kokonaan hiekkarantaa. Saaren luonnolle ovat tyypillisiä korkeat hiekkatörmät; korkeampia törmiä on vain Ärjänselän länsipuolella sijaitsevassa Manamansalossa. Törmät ovat syntyneet Oulujärven kallistuttua vähitellen itään päin. Oulujärven vedenpinta on ajan mittaan vyöryttänyt saaren törmät. Erikoisena luonnonmuodostumana saari kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja sen rantojen lisärakentaminen on estetty myös Kajaanin kaupungin rantaosayleiskaavalla.

Ärjä

Ärjälle tyypillisiä ovat korkeat hiekkatörmät

Sijainti	64°16′12″N, 027°22′00″E, Kajaani Suomi
Vesialue	Ärjänselkä
Pinta-ala	2,7 km²

Väestö

Asukasluku	asumaton

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Aiemmin saaren omisti UPM-Kymmene Oyj Kajaani Oy:n perintönä. Saareen rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla lomamökkejä, jotka olivat ensin Kajaani Oy:n ja myöhemmin sen työtä jatkaneiden yritysten työntekijöiden vuokrattavissa. Saaren suosio oli suurimmillaan 1950-luvulla.^[1] Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osti saaren valtiolle vuonna 2017. Saaresta on tarkoitus tehdä luonnonsuojelualue.^[2]

Saarella ei ole pysyvää asutusta. Siellä on vain lomamökkejä saaren etelärannalla. Saaren rannoista vain noin kymmenen prosenttia on rakennettua, joten Ärjässä on Oulujärven suurin yhtenäinen vapaa ranta-alue. Saaren länsipäässä, Palopäässä eli Karkeassapäässä sijaitsee Kajaani Oy:n aikoinaan rakentama kalakämppä. Useat saaren rakennuksista ovat Kajaani Oy:n arkkitehtina toimineen Eino Pitkäsen käsialaa.

Historiasta tiedetään Oulujärven sisävesirosvojen lymynneen saarella odottamassa Oulusta palaavia kainuulaisia tervansoutajia.^[3]

Hakkuut 2016

Tammikuussa 2016 metsäyhtiö UPM aloitti saarella metsien hakkuut. Saari kuuluu Natura 2000 -alueisiin ja muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto vaati hakkuiden lopettamista luonnonsuojelulakiin vedoten. UPM:n mukaan Kajaanin ELY-keskuksen hyväksymät 120 hehtaarin aluetta koskevat hakkuut olivat osa saaren hoito- ja käyttösuunnitelmaa.^[4] Hakkuiden pelättiin uhkaavan alueen retkeily- että ympäristöarvoja.^[5][6][7]

8. helmikuuta 2016 Greenpeacen aktivistit estivät hakkuita asettumalla hakkuukoneiden tielle. Seuraavana päivänä UPM ilmoitti hakkuiden lopettamisesta, mutta kritisoi vahvasti luonnonsuojelijoiden toimintaa alueella.^[8]

Saareen liikennöineitä laivoja ja vesibusseja

• S/S Kajaani I
• S/S Kajaani II (Myös uudempi 1950-luvun moottorivene on ollut nimeltään Kajaani II)
• S/S Kajaani III
• S/S Kajaani IV
• S/S Kajani V
• S/S Kajaani VI
• M/s Kunto
• S/S Kouta
• M/S Ämmäkoski
• S/S Toukka
• S/S Tevä
• S/S Ärjä
• Vesibussi Ärjä (vanhempi, puinen)
• Vesibussi Ärjä (uudempi, lasikuituinen)

Ärjän laivanhylky

Ärjän Säipässä on 1900-alun hiekkajaalan hylky, johon on myöhemmin rakennettu venelaituri. Hiekkajaaloilla kuljetettiin aikoinaan Ärjästä hiekkaa Kajaanin Auralaan, jossa Kajaani Oy valmisti omistamassaan tiilitehtaassa tiiliä.^lähde?