Afrikkalainen sikarutto

Afrikkalainen sikarutto on afrikkalaisen sikaruttoviruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti sioissa, villisioissa, mini- ja mikrosioissa ja niiden sukulaisissa kuten pahkasioissa ja pensselisioissa. Tällä hetkellä tautiin ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoja. Taudilla esiintyy neljä erilaista muotoa, jotka voidaan jakaa erittäin äkilliseen, akuuttiin, puoliäkilliseen tai krooniseen muotoon. Kuolleisuus vaihtelee eri tautimuotojen välillä. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen, mutta ihminen voi kantaa taudinaiheuttajaa. Afrikkalainen sikarutto luokitellaan helposti leviäväksi eläintaudiksi.^[1][2][3]

Afrikkalaisen sikaruton aiheuttamia jälkiä sian korvassa.

Virus

Afrikkalainen sikaruttovirus (African swine fever virus ASFV) luokitellaan Asfarviridae-heimoon ja Asfivirusten sukuun. Tällä hetkellä ASFV on suvun ainoa tunnettu jäsen. ASFV on suurikokoinen vaipallinen kaksijuosteisesta DNA:sta koostuva virus. Sen genomin koko vaihtelee 170-193 kiloemäsparin (kbp) välillä.^[1]

Taudin leviäminen

Leviämistavat

Afrikkalainen sikaruttovirus leviää sikojen välillä joko suorasti tai epäsuorasti sairastuneista yksilöistä terveisiin. Suorassa tartuntatavassa virus tarttuu sikojen hengitysteiden, suun ja eritteiden kautta sairastuneista yksilöistä terveisiin. Epäsuorassa tavassa virus voi levitä terveisiin yksilöihin mm. sairastuneen eläimen lihan, lihatuotteiden tai -jätteiden välityksellä. Virus voi myös levitä viruksen saastuttamien välineiden, rehun, eläinkuljetusautojen, elintarvikkeiden tai vaatetuksen välityksellä. Ornithodoros -suvun punkit näyttävät pystyvän levittämään afrikkalaista sikaruttovirusta.^[1][2][3]

Maantieteellinen levinneisyys

Afrikkalaista sikaruttoa on esiintynyt aluksi vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta 1950-luvun lopulta se on levinnyt ajoittain myös Eurooppaan. Se on saatu hävitettyä Pyreneiden niemimaalta, mutta sitä tavataan edelleen Sardiniassa. 1970-luvulla tautia tavattiin Keski- ja Etelä-Amerikassa. Afrikkalainen sikarutto levisi Kaukasuksen alueelle vuonna 2007, eikä sitä sen jälkeen ole saatu alueella hallintaan. Tauti on jatkanut leviämistään Venäjällä, ja vuonna 2014 afrikkalainen sikarutto levisi Suomen lähialueilla Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Virossa. Virossa tauti todettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2014.^[4] 2019 tauti saapui Kiinaan, joka on maailman suurin sianlihan tuottaja.^[5] Tautia löydettiin syyskuussa 2023 Fagerstan lähistöltä Keski-Ruotsista.^[6]

Rokotteen kehittäminen

Afrikkalaiseen sikaruttoon on yritetty kehittää rokotetta, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu.^[7]

Katso myös

• Klassinen sikarutto (CSF)