Elis

Elis (kreik. Ηλεία, Ileía) eli Eliin alueyksikkö (Περιφερειακή Ενότητα Ηλείας, Perifereiakí Enótita Ileías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Länsi-Kreikan alueella ja sen hallinnollinen keskus on Pýrgos.^[2] Alueyksikön pinta-ala on 2 618 neliökilometriä ja väkiluku 149 896 (2021).^[1][3]

Tämä artikkeli käsittelee Kreikan aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Eliin alueyksikkö Περιφερειακή Ενότητα Ηλείας
Alueyksikkö
Sijainti
Valtio	Kreikka
Hajautetun hallinnon alue	Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret
Alue	Länsi-Kreikka
Kuntia	7
Perustettu	1.1.2011
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Pýrgos
Pinta-ala	2 618 km²
Väkiluku (2021)	149 896[1]
– väestötiheys	57,26 as./km²
Lyhenteet
– NUTS	EL633
Infobox OK

Alueyksikkö sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa. Se vastaa paljolti historiallista Eliin maakuntaa ja antiikin Elistä.

Maantiede

Eliin pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Akhaian alueyksikkö, itäpuolella Arkadian alueyksikkö ja eteläpuolella Messenian alueyksikkö. Eliin alueella on paljon hedelmällistä tasankoa ja kukkulamaastoa. Itäosan vuoret ovat Arkadian vuorien jatkeita. Alueen tärkeimmät joet ovat Pineiós ja Alfeiós.

Kunnat

Alueyksikkö jakaantuu seitsemään kuntaan seuraavasti:^[1]

Kartta	Kunta		Kuntakeskus	Väkiluku (2021)
	1	Pýrgos	Pýrgos	45 365
	6	Andravída-Kyllíni	Lechainá	22 552
	3	Andrítsaina-Kréstena	Kréstena	11 200
	4	Archaía Olympía	Archaía Olympía	11 153
	2	Ílida	Amaliáda	29 347
	7	Pineiós	Gastoúni	21 625
	5	Zacháro	Zacháro	8 654
	Yhteensä: 149 896

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Elis

Olympian arkeologinen alue ilmasta nähtynä.

Elis on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Antiikin aikana sen alue oli pääosin Eliin kaupunkivaltion vallassa. Varhaisina aikoina sen toinen merkittävä kaupunki oli Pisa. Elis tunnetaan ennen kaikkea Olympiasta, joka oli merkittävä Zeuksen kulttipaikka ja jossa järjestettiin kautta antiikin maailman kuulut Olympian kisat. Uskonnollisen merkittävyytensä vuoksi Elis kykeni pitkään pysymään erossa muiden alueiden välisistä sodista. 400-luvulla eaa. peloponnesolaissodan alussa elisläiset olivat Spartan liittolaisia. Myöhemmin he sotivat sekä Spartaa että 300-luvulla eaa. myös Arkadian liittoa vastaan.^[4]

Myöhempi historia

Keskiajalla Elis oli muun Peloponnesoksen tavoin osa Bysantin valtakuntaa. Frankit valtasivat Eliin Bysantilta vuoden 1204 neljännen ristiretken jälkeen. Vilhelm Champlitte (Guillaume de Champlitte) otti tukikohdakseen Andravídan. Geoffroi de Villehardouin rakennutti sille Glarenzan (kreik. Glaréntza) sataman, josta tuli Peloponnesoksen länsirannikon tärkein satama, ja suojaksi Chlemoútsin linnan. Myöhemmin myös Glarenza linnoitettiin. Myös Santamérin linna rakennettiin samoihin aikoihin. Myöhemmin Elis päätyi venetsialaisille, jotka antoivat alueelle nimen Belvedere.^[4][5]

Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Elis muodosti Eliin prefektuurin (Νομός Ηλείας, Nomós Ileías). Nykyinen Eliin alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.