Alejandro Escovedo
yhdysvaltalainen muusikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Pedro Alejandro Escovedo (s. 10. tammikuuta 1951 San Antonio, Texas) on yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä. Hän on syntynyt meksikolaisten siirtolaisten perheeseen, ja hän laulaa usein tarinoita maahanmuuttajien kokemuksista Yhdysvalloissa.[1]
Escovedo on tehnyt yhteistyötä Bruce Springsteenin, R.E.M-yhtyeen kitaristin Peter Buckin, psykedeelisen rockin legendan Roky Ericksonin ja monien muiden kanssa. Ennen soolouraansa Escovedo ehti vaikuttaa myös useissa yhtyeissä, kuten The Nunsissa, The True Believersissä ja Rank & Filessä. Hänen soolouransa, joka alkoi vuonna 1992 albumilla Gravity, on ollut musiikillisesti monipuolinen. Hän on esittänyt suoraviivaista punk rockia, kantria ja bluesia ja laulanut sekä englanniksi että espanjaksi.[1]
Remove ads
Ura
Varhaiset vuodet
Alejandro Escovedo syntyi meksikolaiseen perheeseen San Antoniossa Texasissa 10. tammikuuta 1951, ja hän oli yksi perheen 12 lapsesta. Hänen perheensä oli hyvin musikaalinen. Hänen isänsä soitti mariachi-yhtyeissä ja swing-kokoonpanoissa, sekä ennen, että jälkeen muutettuaan Meksikosta Yhdysvaltoihin. Alejandro Escovedon veljet Pete Escovedo ja Coke Escovedo soittivat Santanassa. Pete Escovedon tytär Sheila Escovedo nousi poptähdeksi nimellä Sheila E. Alejandron nuorempi veli Javier Escovedo perusti punk-yhtye The Zerosin. Toinen nuorempi veli, Mario Escovedo, soitti hard rock -bändissä The Dragons. Perheen musiikillisen historian valossa ei ole yllättävää, että myös Alejandro kehitti intohimon musiikkiin ja päätyi muusikoksi. [1]
The Nuns
Vuonna 1973 ensimmäisen avioliittonsa päätyttyä Alejandro muutti Hollywoodiin ja alkoi ihailla proto-punk-yhtyeitä, kuten New York Dollsia ja The Stoogesia, jotka esiintyivät usein Sunset Stripillä. Hän näki Patti Smithin esiintymisen Los Angelesissa ja ystävystyi tämän kitaristin Lenny Kayen kanssa. Vuonna 1974 Escovedo muutti San Franciscoon toisen vaimonsa, Bobbie Levien kanssa aikomuksenaan opiskella elokuvatuotantoa. Hän ja hänen ystävänsä Jeff Olener keksivät idean elokuvasta, joka kertoisi rock-yhtyeestä, joka ei osaa soittaa. Kun he valitsivat näyttelijöitä elokuvaan, he päätyivätkin perustamaan oman bändin, lähes soittotaidottoman The Nunsin, josta tuli myöhemmin merkittävä San Franciscon punk-skenessä.[1]
The Nuns soitti Sex Pistolsin lämmittelybändinä, kun Sex Pistols soitti kuuluisan viimeisen keikkansa Winterlandissa, San Franciscossa. Kun The Nuns lähti myöhemmin kiertueelle Itärannikolle, Escovedo ihastui välittömästi New Yorkiin ja päätti jäädä sinne asumaan.[1]
Escovedosta tuli osa 1970-luvun New Yorkin punk-skeneä, ja hän päätyi soittamaan kitaraa punk-laulaja Judy Nylonin yhtyeessä.[2][3] Hän vietti vapaa-aikaansa New Yorkin CBGB- ja Max’s Kansas City -klubeilla ja asui taiteilijoiden suosimassa Chelsea-hotellissa.[2] Hän ystävystyi Chelsea hotellissa Sex Pistolsin basistin Sid Viciouksen kanssa ja oli hotellissa, kun Sid pidätettiin Nancy Spungenin murhasta. Alejandro kirjoitti New Yorkin kokemuksistaan myöhemmin kappaleen "Chelsea Hotel 78," joka on yksi hänen soolouransa tunnetuimpia kappaleita.[3][4]
Rank and File, True Believers, Buick MacKane
1980-luvun alussa Alejandro muutti Austiniin Texasiin asumaan ja soitti yhtyeessä nimeltä Rank and File, joka oli vasemmistolaisen punk-yhtyeen The Dilsin sivuprojekti. Escovedo soitti Rank and Filen debyyttialbumilla Sundown vuonna 1982. Hän kuitenkin erosi yhtyeestä vuonna 1983, kun hän ja hänen veljensä Javier Escovedo päättivät perustaa oman bändinsä, The True Believersin, joka toimi hetken aikaa myös Roky Ericksonin taustabändinä.[1] Alejandro ja Javier perustivat myöhemmin sivuprojektina myös punk-yhtye Buick MacKanen, joka julkaisi The Pawn Shop Years -nimisen albumin. Tämän jälkeen Alejandro Escovedo keskittyi soolouraansa.[1]
Escovedo alkoi esiintyä eri kokoonpanoilla, joita hän kutsui usein Alejandro Escovedo Orchestraksi – usein mukana oli myös jousisektiota. Tämä toi hänelle uutta suosiota Austinissa. Samaan aikaan hänen avioliittonsa Bobbie Levien kanssa alkoi rakoilla, vaikka pariskunta sai tyttären vuonna 1990. Escovedon henkilökohtaiset vaikeudet heijastuivat yhä enemmän hänen lauluihinsa. Vuonna 1991 Levie teki itsemurhan, ja seuraavana vuonna Escovedo julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Gravity. Albumi oli syvällinen pohdinta rakkaudesta, menetyksestä ja surusta, ja se sai mediassa ylistäviä arvioita. Vuonna 1993 hän julkaisi toisen albuminsa nimeltään Thirteen Years, joka kertoi hänen ja Levien suhteesta. Vuonna 1996 Escovedo julkaisi kolmannen sooloalbuminsa nimeltään With These Hands.[1]
Escovedo löysi pian tukijoita chicagolaiselta Bloodshot Records -levymerkiltä, joka julkaisi livealbumin More Miles Than Money: Live 1994-1996 vuonna 1998.[1] Julkaisu osui samaan aikaan, kun kantri-musiikkiin keskittynyt No Depression -lehti nimesi hänet ”vuosikymmenen artistiksi”.[2] Vuonna 1999 hän julkaisi sooloalbumin Bourbonitis Blues, joka sisälsi Escovedon omien kappaleiden lisäksi cover tulkintoja Ian Hunterin, John Calen ja The Gun Club -yhtyeen kappaleista.[1]
George W. Bush -mediakohu ja vaikea sairastuminen
Vuonna 2001 Escovedo julkaisi A Man Under the Influence -albumin. Se sai erinomaiset arvostelut, ja sen kappale ”Castanets” sai runsaasti radiosoittoa Yhdysvalloissa. Kappale oli mukana Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin iPod-soittolistalla,[5] ja presidentti Bush kertoi mediassa kappaleen olevan hänen lempikappaleensa. Poliittisilta arvoiltaan vasemmistolainen Alejandro Escovedo ei pitänyt oikeistolaisen Bushin politiikasta ja kieltäytyi esittämästä kappaletta julkisesti ennen kuin Bushin kausi presidenttinä päättyisi. Tapaus nousi Yhdysvalloissa uutisiin, ja se toi runsaasti julkisuutta Escovedolle. Omaa kappalettaan boikotoimalla hän protestoi julkisesti Bushin ajamaa Irakin sotaa. ”Castanets” palasi Alejandron Escovedon ohjelmistoon vasta Bushin kauden jälkeen.[6][1]
A Man Under the Influence -albumilla oli myös kaksi kappaletta, jotka oli alun perin kirjoitettu By the Hand of the Father -nimiseen näytelmään, joka käsitteli meksikolais-amerikkalaista siirtolaiskokemusta. Näytelmän koko musiikki julkaistiin Alejandro Escovedon sooloalbumina By the Hand of the Father vuonna 2002.[1]
Huhtikuussa 2003 Escovedo oli esittämässä By the Hand of the Father -näytelmää Tempeessä Arizonassa, kun hän romahti pian esityksen päätyttyä. Hän oli oksentanut verta jo aiemmin sinä päivänä. Escovedo sairasti hepatiitti C:tä, ja tauti uhkasi nyt hänen henkeään.[7][1] Hän oli ollut pitkään kova juomaan, mutta luovuttuaan alkoholista hän ryhtyi ankaraan hoito-ohjelmaan. Koska hänellä ei ollut sairausvakuutusta, hänen ihailijansa ja monet muusikot järjestivät varainkeruukonsertteja sairaalakustannusten kattamiseksi. Vuonna 2004 julkaistiin tupla-albumi Por Vida: A Tribute to the Songs of Alejandro Escovedo, jolla 29 artistia esitti hänen kappaleitaan. Mukana olivat muun muassa Lucinda Williams, John Cale, Ian Hunter ja The Jayhawks.[1]
Yhteistyötä muiden artistien kanssa
Kun Escovedo oli jälleen tarpeeksi terve työskennelläkseen, hän kutsui John Calen tuottamaan seuraavan albuminsa The Boxing Mirrorin. Levy julkaistiin vuonna 2006 EMI:n jakelussa olevan Back Porch Music -levymerkin kautta. Vuonna 2008 Escovedo meni studioon tuottaja Tony Viscontin kanssa, joka oli aiemmin työskennellyt David Bowien ja T. Rexin kanssa. Tuloksena oli suoraviivainen rock & roll -albumi Real Animal, jonka kappaleet Alejandro kirjoitti yhdessä kitaristi Chuck Prophetin kanssa.[1] Albumin nimikappale ”Real Animal” on Alejandro Escovedon kunnianosoitus Iggy Popille.[2]
Real Animalin julkaisun jälkeen Escovedo sai tuekseen Bruce Springsteenin manageritiimin, jonka muodostivat Jon Landau ja Barbara Carr. Springsteen kutsui Alejandron lavalle Houstonin stadionkeikalleen esittämään duettona Alejandro Escovedon kappaleen ”Always a Friend”, joka päätyi myös Springsteenin Magic Tour Highlights -EP:lle. Springsteen teki myös vierailun Escovedon vuoden 2010 albumille Street Songs of Love, joka oli jälleen Tony Viscontin tuottama. [1] Vuonna 2012 julkaistiin Big Station -albumi, minkä jälkeen Alejandro Escovedo teki kiertueita R.E.M.-yhtyeen kitaristin Peter Buckin kanssa. Kiertäminen Buckin kanssa keskeytyi, kun Escovedo joutui uuteen terveysongelmaan. Häämatkallaan Meksikossa kolmannen vaimonsa Nancy Rankinin kanssa pariskunnan majoituspaikka joutui hirmumyrsky Odilen runtelemaksi. Myrsky oli hengenvaarallinen ja Escovedot kärsivät tapahtuman jälkeen PTSD-oireista ja he hakeutuivat terapiaan.[1]
Vuonna 2014 Alejandro Escovedo esiintyi suomalaisen muusikon Sami Yaffan juontamassa TV-sarjassa Sami Yaffa: Soundtracker. Escovedo esiintyi TV sarjan ensimmäisen tuotantokauden jaksossa ”Americana, Yhdysvallat, osa 1”.[8][9]
Escovedo äänitti ja julkaisi vuonna 2016 Burn Something Beautiful -albumin. Levyltä lohkaistiin singlenä kappale ”Johnny Volume”, joka on omistettu muusikko Johnny Thundersin muistolle. Levyllä vieraili soittajina R.E.M-yhtyeen, Sleater-Kinneyn sekä Los Lobos -yhtyeiden jäseniä.[1] Vuonna 2018 hän julkaisi meksikolaisista siirtolaisista kertovan albumin The Crossing, jolla vieraili kitaristina MC5-yhtyeen Wayne Kramer, Iggy and the Stooges-yhtyeen kitaristi James Williamson sekä The Only Ones -yhtyeen laulaja ja johtohahmo Peter Perrett, joka laulaa albumilla Alejandron kanssa dueton ”Waiting For Me”. Vuonna 2020 Escovedo julkaisi samasta albumista myös espanjankielisen version La Cruzadan. Tämä espanjaksi laulettu versio nousi latinalaisen musiikin myyntilistojen kärkeen – ensimmäistä kertaa Escovedon uralla.[1][10]
_(cropped).jpg)
Vuonna 2023 Escovedo vieraili Jeffrey Lee Pierce Sessions Projectin neljännellä albumilla ja lauloi harvoin kuullun The Gun Club -kappaleen ”From Death to Texas”. Samana vuonna hän matkusti Italiaan nauhoittamaan Echo Dancing -albumia, joka julkaistiin maaliskuussa 2024. Albumi sisältää uusia sovituksia Escovedon vanhoista kappaleista.[1][10]
Remove ads
Alejandro Escovedo Suomessa
Alejandro Escovedo saapui ensimmäistä kertaa Suomeen esiintymään, 12. joulukuuta 2025.[11] Savoy-teatterin konsertissa, Helsingissä hänen kanssaan soitti Sami Yaffa ja joukko suomalaisia kärkimuusikoita.[12]
Diskografia
The Nuns:
- the Nuns (1980)
Rank And File
- Sundown (1982)
True Believers:
- True Believers (1986)
- Hard Road (1997)
Buick MacKane:
- The Pawn Shop Years (1997)
Alejandro Escovedo studioalbumit
- Gravity (1992)
- Thirteen Years (1993)
- With These Hands (1996)
- Bourbonitis Blues (1999)
- A Man Under the Influence (2001)
- By the Hand of the Father (2002)
- The Boxing Mirror (2006)
- Real Animal (2008)
- Street Songs of Love (2010)
- Big Station (2012)
- Burn Something Beautiful (2016)
- The Crossing (2018)
- La Cruzada (2021,The Crossing albumin espanjankielinen versio)
- Echo Dancing (2024)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads