Almoravidit
berberivaltakunta 1000- ja 1100-luvuilla From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Almoravidit (arab. المرابطون, al-Murābitūn) ovat Marokon berberi-imperiumeista ensimmäinen ja suurin. Almoravidit olivat jyrkkää islamin tulkintaa kannattavien Saharan berberiheimojen liitto. Se hallitsi Marokkoa sata vuotta suunnilleen vuodet 1050–1150 ja perusti pääkaupungikseen Marrakechin vuonna 1062.[1][2][3]
Liikkeen kerrotaan alkaneen Lamtuna-heimosta, jonka jäsenet olivat käyneet pyhiinvaelluksella Mekassa ja tuoneet tietoa todellisesta ja oikeasta islamista, jota erityisesti uskonoppinut Ibn Yasin levitti.[4][1] Almoravidit valtasivat ensin Marokon, mistä heidän alueensa laajeni nykyiseen Mauritaniaan, Algeriaan ja isoon osaan nykyistä Senegalia ja Malia.[5] Almoravidit ottivat haltuunsa myös islamilaisen Andalusian lukuisat taifat pysäyttäen kristittyjen etenemisen Toledosta eteenpäin.[1] Espanjasta almoravidit alkoivat vuonna 1126 karkottaa massoittain kristittyjä dhimmejä Afrikkaan joko rangaistuksena tai estääkseen heitä auttamasta vihollisia. Näin saivat alkunsa Pyreneiden niemimaan uskonnolliset karkotukset, joita myöhemmin jatkettiin.[6]
Sadan vuoden kuluttua almoravidit menettivät Marokossa valtansa toiselle berberiliitolle, almohadeille, jotka vuonna 1147 valtasivat Marrakechin.[1]
Remove ads
Nimi
Almoravidien nimi tulee arabialaisesta sanasta murabit, joka tulee sitomista tai kiinnittämistä tarkoittavasta juuresta. "Murabit" on Jumalaan sidottu mies, kuten kameli tolppaan. Ribat on linnoitettu hautamuistomerkki, ja tästä tulee myös Marokon nykyisen pääkaupungin Rabatin nimi, sillä kaupunki oli alkujaan tällainen ribat. Sanan ranskalainen johdos marabout tarkoittaa islamilaista pyhää miestä. Eri muodoissaan sana murabit kulki läpi Marokon historian, ja almoravideista muodostui Marokon militantin islamin esikuvia sukupolvien ajaksi.[3]
Remove ads
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads