Alvar Kopperi

Alvar Johannes Kopperi (30. huhtikuuta 1894 Parikkala – 6. heinäkuuta 1943 Seesjärvi) oli suomalainen filosofian tohtori, eläintieteilijä ja lyseon lehtori.^[1][2]

Alvar Kopperin vanhemmat olivat nimismies Anders Jeremias Kopperi ja Johanna Elisabeth Nylund. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1912 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1915, filosofian maisteriksi 1919 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1935. Hän suoritti kasvatusopillisen tutkinnon 1921.^[1][3]

Kopperi oli upseerina puolustusvoimissa 1918–1921 ja toimi sen jälkeen oppikoulun opettajana 1922-1923 ja nuorempana lehtorina 1923–1934. Viimeksi hän oli luonnonhistorian ja maantiedon vanhempana lehtorina Riihimäen yhteislyseossa vuodesta 1935 lähtien. Kopperi kävi päämajan sotavänrikkikoulun 1918, hänet ylennettiin vänrikiksi 1918, luutnantiksi 1920 ja kapteeniksi 1942.^[1][3]

Talvisodan aikana Kopperi oli toimistopäällikkönä (LRE ja RRE), jatkosodan aikana hän oli aluksi toimistopäällikkönä 4. divisioonan esikunnan viestitoimistossa sekä elokuusta 1941 lokakuulle 1941 haavoittumiseensa saakka joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä JR 25:ssa. Sotasairaalasta päästyään hän oli sitten saksalaisen 163. jalkaväkidivisioonan yhdysupseerina ja tulkkina Aunuksen ryhmän esikunnassa ja viimeksi komppanianpäällikkönä JR 25:ssa. Kopperi haavoittui 6. heinäkuuta 1943 Maaselän suunnalla Seesjärvellä kranaatinsirpaleesta päähän ja kuoli matkalla kenttäsairaalaan. Hänet on haudattu Riihimäen sankarihautaan.^[1][4][3]

Julkaisuja

Nimellä Alvar Kopperi:

• Pääkallon trepanationista. Opinnäyte, Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos. ei julk.vuotta

Nimellä A. J. Kopperi:

• Märehtijöitten rapamahan nfusoreista. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 4, 5. Helsinki 1926
• Pari lintuhavaintoa Oulusta. Ornis Fennica 5 (1928): 2, s.48–51
• Über die Zehenmuskulatur der Vögel. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 6, 9. Helsinki 1928
• Über eine Diplodinium-Art aus dem Magen des Renntieres. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 8, 3. Helsinki 1928
• Ein Fall von Albinismus bei dem grauen Fliegenschnäpper, Muscicapa s. striata (fall). Ornis Fennica 6 (1929) : 4, s.111–113
• Untersuchungen über die ciliaten Infusorien im Coecum des Pferdes. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 8, 4. Helsinki 1929
• Hajanaisia muistiinpanoja Enontekiön linnustosta. Ornis Fennica 7 (1930) : 4, s.107–110
• Über eine Lamblia-Art des Lemmings. Memoranda Societatis pro fauna et flora Fennica 8 (1931-1932), s. 258-259
• Lajien synty uusimman tutkimuksen valossa. Luonnon Ystävä 3/1933
• Über die nicht-pathogene Protozoenfauna des Blinddarms einiger Nagetiere, Helsingin yliopiston väitöskirja. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 3, 2. Helsinki 1935
• Pari vaalea-suohaukkaa koskevaa tiedonantoa. Ornis Fennica 16 (1939) : 1, s.31–33