Alxa

Alxa (mong. ᠠᠯᠠᠱᠠᠠᠶᠢᠮᠠᠭ, Alaša ayimaγ, kiin. 阿拉善盟, Ālāshàn Méng) on liitto (prefektuuritason alueyksikkö) Kiinan Sisä-Mongolian länsiosassa. Liiton pinta-ala on 270 244 neliökilometriä ja väkiluku 231 334 (2010).^[1] Liiton päähallintopaikka on piirikuntatason Alxan vasen lippukunta, joka sijaitsee linnuntietä noin 570 kilometriä Sisä-Mongolian pääkaupunki Hohhotista länsilounaaseen.

Alxa (mong. ᠠᠯᠠᠱᠠᠠᠶᠢᠮᠠᠭ, Alaša ayimaγ) kiin. 阿拉善盟, Ālāshàn Méng
Alxa (punaisella) Sisä-Mongoliassa (oranssilla).
Koordinaatit: 38°50′N, 105°40′E
Valtio	Kiina
Autonominen alue	Sisä-Mongolia
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	Liitto
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	270 244[1][2] km²
Väkiluku (2010)	231 334[1][2]
Aikavyöhyke	UTC+8
Postinumero	750300
Suuntanumero(t)	0483
Rekisterikilpi	蒙M
www.als.gov.cn
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Alxa rajoittuu pohjoisessa Mongoliaan, idässä Bayannurin, Ordosin, Wuhain, Shizuishanin, Yinchuanin, Wuzhongin, etelässä Zhongwein, Baiyinin, Wuwein, Jinchangin, Zhangyen, sekä lännessä Jiuquanin prefektuuritason kaupunkeihin.^[1]

Jiuquanin avaruuskeskus sijaitsee Alxan liiton Ejinin lippukunnassa.

Historia

1000-luvulta 1200-luvulle Alxan aluetta hallitsi läntinen Xia-dynastia, joka jätti jälkeensä hautamonumentteja Helan-vuoristoon ja hyvin säilyneen linnakkeen Khara-Khotassa (Heishui). Vuonna 1686 oiraattiruhtinas Khorolt loikkasi Qing-dynastian puolelle ja hänet palkittiin Alašan lippukunnan suuriruhtinaan arvolla. Vuonna 1704 kalmukkiruhtinas Arabjur sai vastaavalla tavalla suuriruhtinaan arvon siirtyen alamaisineen Sertengiin eli nykyiseen Aksayhyn Gansun maakunnassa. Hänen poikansa Danjüng muutti alamaisensa Alxan Ejinin alueelle. Vuonna 1928 Kiinan kansallismielinen hallitus siirsi Alašanin ja Ejinin vastaperustetun Ningxian maakunnan alaisuuteen. Kiinan sisällissodassa Alxa oli viimeisiä kommunistien valtaamia ja Demchugdongrubin alaisuudessa olleita nykyisen Sisä-Mongolian alueita. Kommunistit siirsivät vuonna 1956 Alašanin ja Ejinin lippukunnat Sisä-Mongolian alaisuuteen ja Alašanin lippukunta jaettiin oikeaan ja vasempaan lippukuntaan vuonna 1961. Lippukunnat olivat hetkellisesti Sisä-Mongolian ulkopuolella vuosina 1969-1979 Kiinan mongolien vastaisen politiikan aikana.^[3]

Hallinnollinen jako

Piirikuntatasolla Alxan liitto jaetaan kolmeen lippukuntaan.

Kartta
Alxan vasen lippukunta Alxan oikea lippukunta Ejinin lippukunta
Nimi	Mongoli	Kiinan kieli	Pinyin	Väkiluvu (2010)	Pinta-ala (km²)	Tiheys (/km²)
Alxan vasen lippukunta	mong. ᠠᠯᠠᠱᠠ ᠵᠡᠭᠦᠨ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Alaša Jegün qosiɣu	阿拉善左旗	Ālāshàn Zuǒ Qí	173,494	80,412	2.15
Alxan oikea lippukunta	mong. ᠠᠯᠠᠱᠠ ᠪᠠᠷᠠᠭᠤᠨ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Alaša Baraɣun qosiɣu	阿拉善右旗	Ālāshàn Yòu Qí	25,430	72,556	0.35
Ejinin lippukunta	mong. ᠡᠵᠡᠨ᠎ᠡ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Ejen-e qosiɣu	额济纳旗	Éjìnà Qí	32,410	114,606	0.28

Väestö

Vuonna 2010 Alxan väkiluku oli 231 334.^[1][2] Mongolit ovat nykyisin alueen vähemmistö, mutta suurin osa heistä puhuu edelleen mongolin kieltä. Alueen mongolit olivat alun perin taustaltaan oiraatteja, mutta oiraatin kieli on väistynyt halhamongolin tieltä muiden Sisä-Mongolian mongolien kielen mukaiseksi.^[3]

Galleria

• 
  Luostari Alxan liitossa.
• 
  Vuoristomaisemaa.
• 
  Guangzong-temppeli.