Ningxia

Ningxia (yksink.: 宁夏; perint.: 寧夏; pinyin: Níngxià) [ningsia]^[7] on autonominen alue Kiinassa. Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Ningxia on varattu hui-kansalle, minkä vuoksi alueen täydellinen nimi on Ningxian hui-kansan autonominen alue.^[7] Myös nimeä Ningsia-Hui on käytetty.^[8] Hallintoalueen lyhennenimi on Ning ja vanha suomalainen latinaistus Ningsia.^[7]

Ningxia 宁夏回族自治区 Níngxià Huízú Zìzhìqū
Ningxian (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio	Kiina
Prefektuuritaso	5 yksikköä
Piirikuntataso	21 yksikköä
Hallinto
– hallinnon tyyppi	autonominen alue
– hallinnollinen keskus	Yinchuan
– suurin kaupunki	Yinchuan (1 159 457 as., 2010)[1]
Pinta-ala  ([1])	66 400 km² (27.)
Väkiluku (2013)  ([1])	6 541 900 (30.)
– väestötiheys	98,5 [1] as./km²
BKT (2013)	265,5 mrd. CNY[2] (eli 0,4 % Kiinan BKT:stä)
– asukasta kohti	39 420 CNY, noin 4 722 EUR[3][4] (94 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6])	0,674
Symbolit
– Kansallinen kirjaintunnus	NX[7]
Lyhenteet
– ISO 3166	CN-64
www.nx.gov.cn
Infobox OK

Maantiede

Ningxia on pinta-alaltaan yli 66 400 neliökilometriä. Sen naapurit ovat Sisä-Mongolia pohjoisessa, Shaanxi idässä ja Gansu muissa suunnissa.^[1] Alueen pohjoisosat ovat tasankoa, jota halkoo koilliseen virtaava Keltainenjoki. Pohjoisosat ovat myös alueen pääasiallinen maanviljelyvyöhyke. Ningxian eteläosat sijaitsevat korkeammalla merenpinnasta ja ovat osa suurta ylänköaluetta. Lämpötila vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Koko vuoden keskimääräinen lämpötila on 5–9 °C. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on -8 °C ja heinä–elokuun 30 °C. Alueella sataa hyvin vähän ja pääkaupunki Yinchuan on Kiinan maakuntien pääkaupungeista kaikkein kuivin.^[9]

Historia

Xixia-valtion aikainen hautamonumentti.

1038–1227 alueella oli tiibetiläisille sukua olleen tanguttien kansan perustama Xixia-valtio. Mongolit valloittivat Xixian vuonna 1227 ja he perustivat Ningxian prefektuurin vuonna 1288, jolloin alueesta alettiin käyttää ensimmäisen kerran sen nykyistä nimeä. Mongolien Yuan-dynastian aikana alueelle saapuivat ensimmäistä kertaa myös muslimit. Qing-dynastian aikana (1644-1912) Ningxian prefektuuri kuului hallinnollisesti Gansun maakuntaan ja se käsitti nykyisen Ningxian alueen pohjoisosat. Vuonna 1928 alueesta tehtiin tuolloin 275 000 km² käsittänyt maakunta, johon kuului alueita myös nykyisestä Sisä-Mongoliasta. 1920-luvulla alueella sattui myös kaksi tuhoisaa maanjäristystä. 16. joulukuuta 1920 magnitudin 8,3 maanjäristys^[10] surmasi noin 230 000 henkilöä ja heistä suurin osa kuoli Ningxian alueella. Haiyuan tuhoutui järistyksessä lähes tyystin. Huhtikuussa 1921 Guyuanissa Haiyuanin eteläpuolella sattunut järistys surmasi puolestaan noin 10 000 henkilöä.^[9]

Kiinan tasavallan aikana voimakas paikallinen vaikuttaja oli Ma-sukuun kuulunut Tšiang Kai-šekille uskollinen sotaherra Ma Hongkui, joka toimi maakunnan hallinnon päämiehenä vuosina 1932-1949. Kaksi alueen piirikuntaa kuului Kiinan kommunistien vuonna 1936 perustamaan Gansun–Ningxian raja-alueeseen. Mao Zedong perusti lokakuussa 1936 tälle alueelle ensimmäiset piirikuntatason etnisten ryhmien autonomisen alueen hui-kiinalaisille. Ma Hongui valtasi kuitenkin alueen ja pidätytti autonomisen alueen johtajat teloittaen sitä johtaneen Ma Hefun Tongxinin ulkopuolella huhtikuussa 1937. Ningxia päätyi kokonaan kommunistien käsiin syyskuussa vuonna 1949. Kommunistit lakkauttivat sen maakunta-aseman ja alue liitettiin Gansuun. Ningxian hui-kansan autonominen alue perustettiin 25. lokakuuta 1958.^[9]

Hallinnollinen jako

Ningxian prefektuuritason hallinnollinen jako.

Ningxia on jaettu viiteen prefektuuritason kaupunkiin, jotka jakautuvat edelleen yhteentoista piirikuntaan, kahdeksaan kaupunkipiiriin ja kahteen piirikuntatason kaupunkiin.^[11]

• 1. Yinchuan (hallintokeskus)
• 2. Shizuishan
• 3. Wuzhong
• 4. Zhongwei
• 5. Guyuan

Väestö

Ningxian etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[12]
	2000	2010
Koko väestö	5 486 393	6 301 350
Han-kiinalaiset	3 590 563	4 086 367
Hui-kiinalaiset	1 862 474	2 173 820
Mantšut	21 962	24 902
Mongolit	4 898	6 661
Dongxiangit	2 168	1 261

Tongxinin moskeija.

Ningxian väkiluku on ollut vahvassa kasvussa usean vuosikymmenen ajan. Väkiluku oli 3,90 miljoonaa vuonna 1982, 4,66 miljoonaa vuonna 1990 ja 5,49 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennassa.^[1] Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi 6,30 miljoonaa asukasta, joka oli 0,44 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan 30. väkirikkain eli neljänneksi vähäväkisin maakuntatason hallintoalue.^[13] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 6,54 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 98,5 henkeä neliökilometrillä.^[1]

Hui-kiinalaiset ovat alueen suurin vähemmistö. Heille ominainen piirre on islamin uskon harjoittaminen. Pienempiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi mongolit ja mantšut.^[9]

Talous

Ningxian hui-kansan autonomisen alueen bruttokansantuote oli vuonna 2013 yhteensä 256,5 miljardia yuania (CNY) eli 30,7 miljardia euroa.^[2][4] Tämä oli 0,4 prosenttia koko Kiinan BKT:stä. Henkeä kohti laskettuna se teki 39 420 CNY, eli 4 722 EUR^[3][4]. Tämä oli melko lähellä (94 %) Kiinan keskiarvotasoa.^[5][4] Kuitenkin etenkin alueen eteläosat ovat erittäin köyhiä. Alueen luonnonvaroihin kuuluvat kipsi, hiili ja muut mineraalit. Keltainenjoki ja sen sivujoet mahdollistavat vesivoimaloiden käytön.^[9]