Aukusti Veuro

Aukusti Veuro (20. syyskuuta 1886 Sääksmäki – 6. toukokuuta 1954 Sääksmäki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Veuron pääteoksia ovat Aleksis Kiven patsas Nurmijärvellä ja Hitsaaja (1948) Heteka Oy:n portin edustalla Helsingissä.^[1]

Elämä ja ura

Aukusti Veuron vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Veuro ja Sanna Parikka. Veuro kävi kansakoulun ja opiskeli sitten kuvanveistoa Emil Wikströmin oppilaana 1906–1909. Veuro kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1910 ja teki vielä opintomatkat Tanskaan ja Ruotsiin 1914 sekä Italiaan ja Saksaan 1932.

Veuro toimi myös lankonsa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen joidenkin patsaiden valajana ja Paavo Nurmen patsaan valamisesta hän sai Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä 1937.^[1]

Veurolla oli Sääksmäellä oma taidevalimo joka oli toiminnassa vuodesta 1920 aina 1930-luvun alkupuolelle.

Taiteilijan synnyinseudulla, Päivölän opistolla, sijaitsee Aukusti Veuron yksityinen näyttelykokoelma, joka sisältää hänen teoksiaan vuosilta 1912-1951.

Teoksia

• Aleksis Kiven patsas, 1934, pronssi, Nurmijärvi.^[2]
• J. H. Erkon patsas, 1937, pronssi, Orimattila.
• P. E. Svinhufvudin syntymäkodin muistomerkki, 1937, graniitti, Rapola, Sääksmäki.
• Hämeenlinnan kaupungin 300-v. mitali, 1938.
• Suomen Maakirjan 400-v. muistoraha, 1939.
• Vasikanjuottaja, 1940-1954, Hämeenlinna.^[3]
• Hitsaajapatsas, 1948, pronssi, entisen Heteka Oy:n edessä, Vallila, Helsinki.
• Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi, 1949, musta dioriitti, Someron kirkon sankarihautausmaa.
• Sankaripatsas, 1951, punainen graniitti, Sääkmäen kirkon sankarihautausmaa.
• Sankaripatsas, 1953, punainen graniitti, Kylmäkosken kirkon sankarihautausmaa.
• Sankaripatsas, Kanta-Loimaan kirkon sankarihautausmaa.
• Sankaripatsas, punainen graniitti, Hämeenlinna, Ahveniston hautausmaa.^[4]

Kuvia teoksista

• 
  Istuva tyttö, 1912, Forssa.
• 
  Verkonkutoja, 1910–1913, Forssa.
• 
  Aleksis Kivi, 1934, Forssa.
• 
  Vasikkaa juottava, 1934, Forssa.
• 
  J. H. Erkon patsas, 1937, Orimattila
• 
  P. E. Svinhufvudin muistomerkki, 1937, Valkeakoski.
• 
  Hitsaaja, 1948, Helsinki
• 
  Larin-Kyöstin syntymäkodin sija, 1949, Hämeenlinna.
• 
  Someron sankaripatss, 1949, Somero
• 
  Ahveniston sankarimuistomerkki, 1950, Hämeenlinna.
• 
  Otto Rehbinderin muistolaatta ja muistokivi, 1951, Hämeenlinna.
• 
  Sääksmäen sankarimuistomerkki, 1951, Valkeakoski.
• 
  Kylmäkosken sankarimuistomerkki, 1953, Akaa.
• 
  Kanta-Loimaan sankaripatsas, 1953, Loimaa
• 
  Vasikanjuottaja, 1954, Hämeenlinna
• 
  Hyvästijättö, Metsäkansan sankarimuistomerkki, Aukusti Veuron suunnitelman toteuttivat Jaakko Veuro ja Matti Aaltonen, 1956, Valkeakoski.
• 
  Aleksis Kivi, 2000 (1934), Nurmijärvi.

Palkinnot

• III palkinto dukaattikilpailussa 1910
• I palkinto Aleksis Kiven patsaskilpailussa 1930
• Grand Prix Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaan valamisesta