Baptismi

protestanttinen kristinuskon suuntaus From Wikipedia, the free encyclopedia

Baptismi
Remove ads

Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen tunnustuskunta. Baptismi on yksi suurimmista protestanttisista tunnustuskunnista ja sen piirissä on maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaa ihmistä. Baptistien maailmanliiton jäsenkirkkoihin kuuluu 53 miljoonaa jäsentä.[1][2]

Pikafaktoja Aiheesta muualla ...

Baptismin piirissä korostetaan erityisesti niin sanottua uskovien kastetta, eli sitä, että ainoastaan kristittyjä uskovia tulisi kastaa ja että kaste tulisi suorittaa upottamalla. Baptistit jäljentävät tämän käytännön alkuseurakuntaan. Kirkko ymmärretään ensisijaisesti uskovien yhteisönä. Baptistiseurakunnat ovat paikallisia seurakuntia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa erilaisten yhdistysten kautta.[3]

Useimpien baptistiliikkeiden juuret juontavat 1600-luvun alkupuolen erimielisyyksiin Englannin kirkon kanssa ja siitä seuranneeseen päätökseen muodostaa kristillisiä yhteisöjä, joilla on paikallinen autonomia. Baptistiliike kasvoi erityisesti Yhdysvalloissa suurten herätysten aikana 1800-luvun puolivälissä, minkä jälkeen baptistien piirissä heräsi kasvavaa kiinnostusta ulkomaan lähetystyötä kohtaan.[3]

Baptistisen perinteen piirissä on useita eri haaroja. Yhdysvalloissa merkittävä kahtiajako tapahtui etelän ja pohjoisen välillä vuonna 1845, kun Eteläinen baptistikonventio perustettiin. Pohjoisen ja etelän baptistien välillä on merkittäviä eroja teologian, lähetystyön ja jumalanpalveluselämän suhteen. Baptistikirkoilla on vahvat perinteet myös mustien yhteisöissä. Useimmat baptistikirkot ovat opiltaan evankelisia ja niiden yhteiskunnalliset ja poliittiset näkemykset vaihtelevat suuresti konservatiivisten ja liberaalien näkemysten välillä.[3]

Remove ads

Oppi

Opillisesti baptismi painottaa Raamatun arvovaltaa ja omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste toimitetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä, ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan olennaista on nimenomaan se, että henkilö on kertonut haluavansa kasteen ja uskovansa. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole.

Baptistien uskon ominaispiirteet

  • Raamatun auktoriteetti.
  • Seurakunta koostuu vain henkilökohtaisessa uskossa olevista.
  • Paikallisseurakunnan itsehallinto.
  • Yksittäisten uskovaisten pappeus (yleinen pappeus)
  • Kaksi seurakuntamääräystä: kaste ja ehtoollinen.
  • Kaksi seurakunnallista virkaa: pastori ja seurakuntapalvelija (diakoni).
  • Kirkkojen ja valtion erillisyys.
  • Yksilön sielunvapaus.

Raamattu

Baptistisen käsityksen mukaan Raamatun perimmäinen kirjoittaja on Jumala. Raamattu antaa ihmisille todellisen, vaikkakin rajallisen tiedon Jumalasta. Jumala ilmoittaa itsensä Raamatun, luomakunnan, historiallisten tekojen ja erityisesti Jeesuksen Kristuksen kautta.[4]

Jumala

Muiden kristittyjen tavoin baptistit uskovat yhteen kolmiyhteiseen Jumalaan. Jumala on ikuinen ja luomakunnasta erillinen, mutta silti aktiivisesti osallistuva. Jumalaa kuvataan elävänä, persoonallisena, hengellisenä, uskollisena, täydellisen rakastavana, kaikkitietävänä, kaikkialla läsnäolevana, kaikkivoipana, moraalisesti puhtaana ja totuudellisena.[4]

Jumala toimii aktiivisesti maailmassa ja ilmoittaa itsensä historiallisten tekojen kautta. Israelilaisten vapautusta Egyptin orjuudesta (Exodus) pidetään merkittävänä Jumalan tekona, mutta kaikkein suurimpana pidetään Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen inkarnaatiota.[4]

Maailmankuva

Baptistinen maailmankuva perustuu kristilliseen ymmärrykseen luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta. Baptistit pitävät Jumalaa kaiken Luojana ja uskovat, että kaikki luotu oli alun perin hyvää. Vaikka baptistit ovat yksimielisiä näistä perusasioista, heidän keskuudessaan on erilaisia tulkintoja luomisen ajankohdasta ja yksityiskohdista, vaihdellen kirjaimellisesta tulkinnasta kuvallisempaan ymmärrykseen.[5]

Baptistisen näkemyksen mukaan vain Jumalaa tulee palvoa. Luomakuntaa on kunnioitettava ja siitä on pidettävä huolta, mutta sitä ei tule palvoa. Luomakunta koostuu sekä aineellisesta että aineettomasta todellisuudesta. Luomisen jälkeen Jumala on pysynyt aktiivisena ja läsnäolevana maailmassa.[4]

Baptistit uskovat, että ihmiset ovat Jumalan kuvan kantajia, vaikkakin syntiinlankeemuksen seurauksena tämä kuva on turmeltunut ja vääristynyt. Ihmisillä on erityinen arvo, ja Jumala rakastaa heitä niin paljon, että lähetti poikansa pelastamaan langenneen ihmiskunnan. Vaikka ihminen luotiin alun perin hyväksi, nykyinen turmeltunut tila estää ihmisiä elämästä täysin Jeesuksen opettaman rakkauden mukaisesti.[6]

Baptistien maailmankuva tunnustaa sekä luonnollisen että yliluonnollisen todellisuuden olemassaolon. Useimmat baptistit uskovat enkelien ja Saatanan olemassaoloon, vaikka täsmälliset näkemykset pahojen enkelien lankeemuksesta vaihtelevat.[4]

Synti ja turmeltuneisuus

Baptistisen käsityksen mukaan ihminen luotiin alun perin hyväksi ja Jumalan kuvaksi, mutta syntiinlankeemuksen seurauksena ihmiskunta turmeltui. Vapaan valinnan kautta Jumalan luomistyö kapinoi Jumalaa vastaan, mikä johti sekä ihmiskunnan että koko luomakunnan turmeltumiseen. Baptistit näkevät, että turmeltuneisuuden myötä ihminen ei ole enää täysin alkuperäisen luomisen mukaisessa tilassa vaan vääristynyt versio siitä.[6]

Pahuus ja kärsimys eivät olleet osa Jumalan alkuperäistä luomistyötä, vaan seurausta luomakunnan turmeltumisesta. Kärsimystä pidetään sekä luonnollisen että moraalisen pahan seurauksena. Baptistit pyrkivät vastaamaan tähän kärsimykseen palvelemalla ihmisiä sekä ruumiillisesti että hengellisesti.[7]

Vaikka tulkinnat syntiinlankeemuksesta vaihtelevat kirjaimellisesta kuvannolliseen, baptistit ovat yksimielisiä siitä, että kaikki ihmiset ovat nyt syntisiä ja tarvitsevat Jumalan pelastavaa työtä ja armoa.[5]

Pelastusoppi

Thumb
Kirkon kyltti, joka osoittaa, että seurakunta käyttää vuoden 1611 Raamatun auktorisoitua kuningas Jaakon versiota.

Baptistit uskovat, että pelastus tulee yksin uskosta Jumalan armossa Jeesuksen Kristuksen persoonaan ja työhön. Pelastus alkaa tässä elämässä, ja uskovien kaste on todistus tämän prosessin alkamisesta. Pelastus on varma niille, jotka ovat uskon kautta yhdistyneet Kristukseen.[8]

Vaikka ihminen on turmeltunut, Jumalan armosta ja Pyhän Hengen työn ansiosta uskovat voivat ainakin osittain elää Kristuksen käskyjen mukaisesti. Pelastus ei kuitenkaan perustu näiden käskyjen täyttämiseen, vaan siihen, että Kristus on täyttänyt ne uskovien puolesta.[6]

Baptistien keskuudessa on näkemyseroja turmeltuneisuuden ja pelastuksen tarkemmasta luonteesta. Peruserot liittyvät kalvinistisen ja arminiolaisen näkemyksen väliseen jakoon: arminiolaiset korostavat ihmisen vapaata tahtoa valita usko, kun taas kalvinistit uskovat, että usko on Jumalan lahja. Kaikki baptistit kuitenkin korostavat yksilön omaatuntoa ja tarvetta henkilökohtaiseen uudestisyntymiseen.[5]

Henkilökohtainen usko

Baptistinen perinne on ei-sakramentaalista ja korostaa uskovien kirkon perinteen mukaisesti yksilön tietoista henkilökohtaista uskoa. Pelastus ei tule sakramenttien kautta, vaan kun yksilö tietoisesti uskoo itsensä Jeesuksen Kristuksen haltuun. Tämä tapahtuu, kun ihminen kuulee evankeliumin ja Pyhä Henki tuo tämän sanoman yksilön mieleen, sydämeen ja tahtoon.[8]

Pelastukseen johtaa parannuksen tekeminen ja usko eli pelastava usko. Parannus merkitsee oman syntisyyden tunnustamista, ja usko merkitsee luottamusta Jeesuksen Kristuksen persoonaan ja tekoihin. Tätä kuvataan henkilökohtaisena uskona Jeesukseen. Uskoa ei pidetä pelastavana tekona vaan pelastus on Jumalan armolahja, joka vastaanotetaan uskon kautta.[8]

Pelastuksen odotetaan ilmenevän muutoksena persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä. Tätä muutosprosessia kutsutaan pyhitykseksi, joka on pelastuksen seuraus, ei sen perusta. Pyhitys on elinikäinen prosessi, mutta pelastus perustuu Jeesuksen Kristuksen valmiiseen työhön, ei ihmisen hyviin tekoihin.[8]

Eskatologia

Baptistit uskovat, että Jumala lopulta voittaa kaiken pahan, kuten synnin, kuoleman ja paholaisen. Tämä luottamus pahan voittamiseen kulkee rinnan sen tunnustamisen kanssa, että pahuus ja kärsimys ovat todellisia nykyhetkessä.[7]

Baptistit uskovat, että kertomus luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta toteutuu sekä yksilön pelastuksessa että lopulta Jumalan viimeisessä tuomiossa. Tuomion tarkoista yksityiskohdista on erilaisia näkemyksiä, mutta baptistit ovat yksimielisiä siitä, että jokainen ihminen on vastuussa Jumalalle ja että Jumalan valtakunta toteutuu lopulta täydellisesti.[5]

Baptistien näkemys kuolemanjälkeisestä elämästä on, että ne, jotka eivät luota Kristukseen, joutuvat ikuiseen tuomioon (helvetti), kun taas Kristukseen uskovat pääsevät Jumalan läsnäoloon ikuisiksi ajoiksi (taivas).[8]

Remove ads

Tausta

Pääartikkeli: Anabaptismi

Baptismin juuret ovat keskiajan lopun uskonpuhdistuksessa ja sen reformoidussa haarassa. Ulrich Zwingli oli Sveitsissä syntyneen uskonpuhdistuksen alkuunpanija. Uudistukset tehtiin Zürichin kaupunkineuvoston tuella. Vähitellen uskonpuhdistus levisi Sveitsissä ranskan- ja saksankielisillä alueilla, jossa Jean Calvinista tuli suunnan merkittävin edustaja. Zwinglin alullepaneman uskonpuhdistuksen myötä syntyi myös anabaptistinen ryhmä, joiden näkemyksen mukaan kirkossa tuli saada aikaan entistä suurempi muutos ja seurakuntakäsityksessä paluu Raamattuun ja Uuden testamentin opetukseen. Anabaptistit olivat hajanainen liike, ja 1500-luvulla heitä yhdisti käsitys uskovien kasteesta.[9]

Anabaptisteja oli Sveitsin lisäksi Saksan, Itävallan ja Hollannin alueilla. Anabaptistinen vaikutus on edelleen näkynyt monissa Itä-Euroopan baptistikirkoissa. Anabaptismin yhteys baptismin syntyyn on lähinnä henkinen. Englannin anabaptistit olivat suurimmaksi osaksi siirtolaisia, ja vuonna 1575 teloitettiin Lontoossa todennäköisesti viimeiset anabaptistit.[9]

Remove ads

Historia

Englannin separatismi ja Hollannin seurakunta

Baptismi sai vaikutteita ennen kaikkea Englannin separatismista, joka vaikutti Englannissa 1500- ja 1600-luvuilla. 1550-luvun mittaan separatistien toiminta alkoi saada julkisempia muotoja. Baptismin ensimmäisenä johtajana on pidetty John Smythia (1570–1612), joka opiskeli Cambridgen yliopistossa ja jolla oli separatistisia ajatuksia. Smyth lausui ääneen myös periaatteen baptistisesta seurakuntakäsityksestä. Vuonna 1608 Smyth lähti Thomas Helwysin kanssa Hollantiin välttyäkseen vainolta.[10]

Hollannissa Smith ja Helwys päätyivät uskovien kasteen kannattajiksi. Heidän 40 seuraajastaan muodostui ensimmäinen vuonna 1609 perustettu baptistiseurakunta. Smyth kuoli Hollannissa 1612, mutta Helwys palasi kotimaahansa yhdessä pienen seurakuntansa kanssa, missä he perustivat vuonna 1611 Englannin ensimmäisen baptistiseurakunnan Spitalfieldissa. Hollannissa Helwys oli omaksunut mennoniitoilta arminiolaisen pelastuskäsityksen.[10] Englannissa baptistit jakautuivat kahteen ryhmään: yleislinjaan ja kalvinistisiin baptisteihin. Erottava tekijä suuntien välillä oli suhtautumisessa ennaltamääräämisoppiin. Molempia ryhmiä yhdisti kuitenkin suhde Englannin kirkkoon sekä uskovien kasteen käyttöönotto.[11]

Baptismi protestantismin kaaviossa:[12]

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Katolinen kirkko
(1054)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Protestantismi
(1500-luku)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Luterilaisuus
(1500-luku)
 
 
 
Anglikaanisuus
(1534)
 
 
 
 
 
 
Kalvinismi
(1500-luku)
 
 
 
 
Anabaptismi
(1500-luku)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Pietismi
(1600-luku)
 
Kveekarit
(1650-luku)
 
Metodismi
(1700-luku)
 
 
 
Presbyteerinen
 
Reformoitu
 
 
Mennoniitat
(1500-luku)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Pyhitysliike
(1800-luku)
 
 
Baptismi
(1600-luku)
 
Kongregationalismi
(1600-luku)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Helluntailaisuus
(1900-luku)
 
Restorationismi
(1800-luku)
 
Adventismi
(1830-luku)

Baptismin kasvu Amerikassa

Thumb
First Baptist Church in America (1775) Providencessa.

Monet baptistit lähtivät Englannista vainoja pakoon Pohjois-Amerikkaan. Useimmat amerikkalaiset baptistit olivat lähtökohdiltaan brittiläisiä ja tutustuneet herätykseen jo Englannissa tai Walesissa. Lontoossa syntynyt Roger Williams (1603–1684) muutti Amerikkaan 1631 ja perusti ensimmäisen baptistiseurakunnan Providenceen Uuden-Englannin alueelle vuonna 1639. Noin vuoden kuluttua seurasi John Clarken perustama seurakunta Newportissa Rhode Islandilla. 1700-luvun alussa baptistiseurakuntia oli vielä vain 24 ja niiden yhteinen jäsenmäärä oli hieman yli 800. 1730-luvun herätys muutti kuitenkin tilanteen täysin. Vuosisadan loppuun mennessä baptistit kasvoivat Amerikan suurimmaksi uskonnolliseksi liikkeeksi seurakuntien määrän noustessa yli tuhanteen.[11]

Baptismin leviäminen Euroopassa

Manner-Euroopassa baptismi levisi ensin Ranskaan. 1800-luvun puolivälissä saksalaisen Johann G. Onckenin (1800–1884) toimesta baptistiseurakuntia syntyi Saksaan ja saksankielisiin maihin Itä-Eurooppaan. Onckenia on kutsuttu baptistityön uranuurtajaksi Euroopassa. Oncken toimi yhdessä Julius W. Köbnerin ja Gottfried W. Lehmannin kanssa. Onckenin työn vaikutus ulottui Sveitsiin, Itävaltaan, Unkariin, Hollantiin, Ranskaan, Puolaan, Liettuaan, Venäjälle, Romaniaan ja Ukrainaan. Baptismi levisi myös Tanskaan vuonna 1839 ja Ruotsiin vuonna 1848.[11]

Remove ads

Levinneisyys

Baptismi jakaantuu maailmassa moneen itsenäiseen kirkkoon, joilla on painotuseroja keskenään. Yhteisenä kokoavana elimenä toimii Baptistien maailmanliitto (Baptist World Alliance, BWA). Baptisteja on maailmassa noin 60 miljoonaa, ja kirkkojen piiriin kuuluu lapset mukaan lukien noin 110 miljoonaa ihmistä.

Baptistit ovat noin 35 miljoonalla jäsenellään Yhdysvaltain suurimpia protestanttisia kirkkokuntia. Maan suurin baptistinen kirkkokunta on Eteläinen baptistikonventio (Southern Baptist Convention, SBC) noin 16 miljoonalla jäsenellään. Maan vanhin baptistinen kirkkokunta on American Baptist Churches USA (ABCUSA), jonka juuret ulottuvat vuonna 1638 Providencen kaupunkiin, Rhode Islandin osavaltioon perustettuun Amerikan ensimmäiseen baptistiseurakuntaan.

Euroopassa baptisteja on vajaat miljoona. Suurimmat baptistiunionit ovat Englannissa noin 150 000 jäsentä ja Ukrainassa noin 130 000 jäsentä. Venäjällä baptisteja on runsaat 100 000. Euroopan baptistien kattojärjestönä toimii Euroopan Baptistiliitto (European Baptist Federation, EBF) 

Baptismi Suomessa

Pääartikkeli: Baptismi Suomessa

Suomessa on baptisteja nykyisin noin 2 400. Heistä puolet on ruotsinkielisiä. Suomenkieliset baptistit ovat rekisteröityneet kirkkokunnaksi nimellä Suomen Baptistikirkko ja ruotsinkieliset baptistit nimellä Finlands svenska baptistsamfund. Suomen reformoidut baptistit ovat rekisteröityneet kirkkokunnaksi nimellä Suomen reformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskunta. Ruotsinkielisistä baptisteista suurin osa asuu Pohjanmaalla.

Remove ads

Tunnettuja baptisteja

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads